BI01 YO - TERMEJÄ KPL 1-7

biologia

Luonnontiede, joka tutkii elämää: eliöitä, niiden rakennetta ja ekosysteemiä

tieteellinen tieto

tutkittua, pohdittua ja todisteiden avulla perusteltua näkemystä tarkasteltavasta asiasta

teoria

tieteellinen selitys, joka perustelee havaittua ilmiötä todisteiden avulla

perustutkimus

tiedon keräämistä aiemmin tuntemattomista asioista

soveltava tutkimus

tavoiteena tuottaa käytännöllisiä sovelluksia, jotka ovat ihmiselle hyödyllisiä ja siinä hyödynnetään perustutkimuksen avulla kerättyä tietoa.

monitieteelinen tutkimus

tutkimus, johon osallikstuu useiden eri tieteiden alojen asiantuntioita

hypoteesi

Tieteellinen oletus, joka pyritään tutk,imuksen avulla testaamaan —> tieteellinen oletus siitä, millaisia tuloksia tutkimuksessa tullaan saamaan

vertaisarviointi

Aiheeseen perehtyneiden asiantuntioiden tekemä arviointi toisen tutkian työn laadusta ja tutkimuksen luotettavuudesta

eliö

elävä yksilö, joka voi olla yksi tai monisoluinen

geeni

sellainen pätkä DNA:ta, joka sisältää jonkin proteiinin valmistusohjeen.

DNA

Deoksiribonukeleoonihappo. Perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli, joka muodostuu sokeriosasta, fosfaattiosasta ja emäsosista.

aineenvaihdunta

Eliön sisällä tapahtuvia elintoimintoihin liittyviä kemiallisia reaktioita.

elinkierto

Eliön olemassaolo kokonaisuutena alusta loppuun syntymästä kuolemaan.

evoluutio

vaiheittaista muutosta, jonka seurauksena lajit sopeutuvat paremmin elinympäristöönsä.

ilmakehä

kaasukehä, jossa on happea. Maapallolla se sisältää typpeä, kasvihuonekaasuja kuten vesihöyryä ja hiilidioksidia, sekä otonia joka suojaa maapalloa auringon UV-säteilyltä.

painovoima

Maapallon massan aikaansaama voima, joka vetää kaikkea maanpäällä puoleensa ja se mahdollistaa mm ilmakehän olemassaolon.

otsonikerros

Runsas otsonin esiintymä ilmakehässä johon imeytyy suurin osa auringon UV-säteilystä

orgaaninen

Hiiltä sisältävä aine. Orgaaniset yhdisteet sisältävät energiaa esim. DNA, RNA, proteiini ja sokeri.

reagointi

Eliöiden tapa muuttaa toimintaansa ympäristön mukaan.

yksisoluinen

eliö joka muodostuu vain yhdestä solusta.

monisoluinen

eliö joka muodostuu useammasta kuin yhdestä solusta.

tumallinen (eukaryootti)

Eliö, jonka solussa on tuma. Esimerkiksi kasvit, siemenet ja eläimet

tumaton (prokaryootti)

Eliö jonka soluista puuttuu tuma. Bakteerit ja arkeonit.

soluelin

Solun osa, joka on erikoistunut tiettyyn tehtävään. Esimerkiksi tuma, viherhiukkanen ja mitokondrio.

solukko

Kasveilla olevia keskenään samanlaisten, erilaistuneiden solujen muodostamia rakenteita.

kudos

kokonaisuus, joka muodostuu eläimen samaan tehtävään erilaistuneista soluista.

adenosiinitrifosfaatti, ATP

Solujen energianlähde. Koostuu emäsosasta, sokeriosasta ja kolmesta fosfaattiosasta. Fosfaattiosien purkautuessa vapautuu energiaa, jota solu voi hyödyntää.

viherhiukkanen

soluelin, jossa fotosynteesi tapahtuu kasveilla ja levillä. Kasveilla niitä vihreissä osissa.

fotosynteesi

valon avulla yhteyttäminen. Vedestä ja hiilidioksidista muodostetaan glukoosia, jonka kemiallisiin sidoksiin sidotaan auringonsäteilystä peräisin oleva energia. Sivutuotteena vapautuu happea.

kemosynteesi

Yhteyttämistä ilman auringonvaloa. Kemiallinen reaktio, jossa solu tuottaa itselleen energiaa hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä.

glykolyysi

Glukoosin hajoamisreaktio, jossa vapautuu solun käyttöön vähän energiaa (2 ATP:tä). Reaktio ei vaadi happea. Jos solussa happea tämän jälkeen tapahtuu soluhengitys ja jos happea ei ole voivat tapahtua käymisreaktiot.

mitokondrio

Energia-aineenvaihduntaan liittyvä soluelin, joka on tumallisissa soluissa. Siinä tapahtuu happea vaativa soluhengitys, jonka avulla solu muodostaa tehokkaasti ATP:tä. ATP:n lisäksi soluhengityksen monimutkaisessa reaktiossa vapautuu hukkalämpöä, hiilidioksidia ja vettä.

soluhengitys

hapellisissa oloissa tapahtuva monimutkainen reaktiosarja, jonka avulla solu saa tehokkaasti energiaa käytöönsä. Tapahtuu tumallisissa soluissa mitokondriossa ja tumattomilla soluliman soluhengityskalvostossa.

käyminen

Hapettomissa oloissa tapahtuva reaktio, jolla postetaan glykolyysissa muodostunut vety solusta. Mahdollistaa glykolyysin jatkumisen ha siten energian vapauttamisen solussa hapettomissa olosuhteissa.

perimä

alleeli

Geenimuoto. Saman geenin vaihtoehtoinen ilmentymä, joka vaikuttaa samaan ominaisuuteen, mutta tuottaa erilaisen lopputuloksen.

sukupolvi

RNA

Ribonukleiinihappo. Yksijuosteinen nukleiinihappoketju. Esimerkiksi lähetti-RNA ja siirtäjä-RNA.

tuma

solun säätelykeskus. Sisältää kromosomit.

kromosomi

Tiiviiksi yksiköksi kiertynyttä DNA-rihmaa sekä proteiineja. Eliön geenit sijaitsevat niissä ja niiden määrä on lajityypillinen.

kromosomisto

Kokonaisuus, jonka muodostaa yksilön kaikki kromosomit.

sukupuolikromosomi

Kromosomi, joka määrittää yksilön sukupuolen.

proteiini

Valkuaisaine. Aminohappoketjuista koostuva orgaaninen yhdiste, esimerkiksi entsyymi.

entsyymi

Solujen tuottamia proteiineja, jotka nopeuttavat ja mahdollistavat solun biokemiallisten reaktioiden tapahtumista.

emäsjärjestys

määrittää missä järjestyksessä aminohapot kootaan proteiineiksi.

ribosomi

RNA:sta koostuva soluelin, jonka päällä siirtäjä-RNA yhdistää aminohappoja toisiinsa (rakentaa proteiinia) lähetti-RNA:n emäsjärjestyksen ohjeiden mukaan.

geenimutaatio

Geenin emäsjärjestyksessä tapahtuva muutos, joka voi muuttaa geenin koodaaman proteiinin rakennetta ja toimintaa.

suvuton lisääntyminen

Lisääntymistapa, johon tarvitaan vain yksi yksilö. Jälkeläinen on perimältään identtinen emoyksilön kanssa.

suvullinen lisääntyminen

Lisääntymistapa, jossa jälkeläinen syntyy erityisten sukusolujen avulla.

sukusolu

Suvulliseen lisääntymiseen liittyvä lisääntymiseen erikoistunut solu, jossa on vain puolet yksilön perimästä eli yksinkertainen kromosomisto.

klooni

Perimältään samanlaisten eliöiden joukko.

itiö

Lisääntymiseen erikoistunut solu tai solujoukko, joka leviää tuulen mukana. Niitä tuottavia eliöitä ovat esimerkiksi levät, sammalet, sanikkaiset ja sienet.

itsesiitos

Tapahtuma, jossa kaksineuvoinen eläin hedelmöittää tuottamansa munasolut omilla siittiöillään.

emi

tuottaa kukan naaraspuoliset sukusolut.

siitepöly

kukan koiraspuoliset sukusolut

pölytys

Tapahtuma, jossa siitepöly kulkeutuu siemenkasvin heteestä emille. Tuulipölytyksessä siitepöly leviää emille tuulen avulla ja hyönteispölytyksessä pölyttäjähyönteisen avustuksella. Myös esimerkiksi linnut ja lepakot voivat toimia kasvien pölyttäjinä.

kaksineuvoinen, fermafrodiitti

Kukka, jossa on sekä heteitä että emejä, tai eläin, jolla on sekä siittiö- että munarauhaset.

yksineuvoinen

ukka, jossa on vain joko heteitä tai emejä, tai eläin, joka tuottaa vain joko naaras- tai koiraspuolisia sukusoluja.

hedelmöitys

sukusolujen yhtyminen

siemen

Siemenkasvien siitepölyhiukkasen ja munasolun yhtymisen eli hedelmöityksen tuloksena syntyvä jälkeläinen.koostuu siemenkuoresta, alkiosta ja vararavintona toimivasta siemenvalkuaisesta.

sukupolvenvuorottelu

Laji lisääntyy elinkiertonsa aikana vuorotellen suvullisesti ja suvuttomasti.

partenogeneesi

Lisääntymistapa, jossa eliön munasolut voivat kehittyä uudeksi yksilöksi ilman hedelmöitystä.

hede

tuottaa kukan koirasuskupuoliset sukusolut eli siitepölyn

perinnöllinen muuntelu

Perimän aiheuttamat erot saman lajin yksilöiden välillä. Seurausta mutaatioista. Ilman perinnöllistä muuntelua evoluutiota ei tapahtuisi.

muovautumismuuntelu

Ympäristötekijöiden aiheuttamat erot lajin yksilöiden välillä. Perimältään samanlaisten lajin yksilöiden eli kloonien väliset erot ovat seurausta muovautumismuuntelusta.

populaatio

Kaikki tietyllä alueella samanaikaisesti elävät saman lajin edustajat.

luonnonvalinta

Evoluutioprosessi, joka sukupuolien aikana johtaa lajille edullisten oerinnöllisten ominaisuuksien lisääntymisen ja haitallisten harvinaistumiseen populaation geenivirrassa. Mahdollistaa populaation sopeutumisen elinympäristöönsä.

suuntaava valinta

Luonnonvalintaa, joka suosii ominaisuuden toista ääripäätä, esimerkiksi väriltään tummimpia yksilöitä. Yleisintä, kun olot elinympäristössä muuttuvat tai lajin yksilöitä leviää uuteen elinympäristöön.

tasapainottava valinta

Luonnonvalintaa, joka tapahtuu tyypillisesti vakaissa olosuhteissa. Karsii ominaisuuden molempia ääripäitä.

hajottava valinta

Luonnonvalintaa, joka suosii toisistaan selkeästi poikkeavia ominaisuuksia. Aiheutuu eroista populaation elinympäristössä tai yleisemmin lajin leviämisestä erilaisiin elinympäristöihin. Lisää lajiutumisen todennäköisyyttä.

seksuaalivalinta

Koiraisiin ja naaraisiin kohdistuvat erilaiset valintapaineet. Erityisesti koirailla esimerkiksi suuri koko tai värikkyys lisäävät todennäköisyyttä päästä parittelemaan.

kelpoisuus

Kyky säilyä elossa lisääntymisikään asti ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mitä enemmän yksilö saa lisääntymisikään selviytyviä jälkeläisiä, sitä suurempi kelpoisuus sillä on. Yksilöiden kelpoisuuserot aiheuttavat muutoksen alleelien runsaussuhteissa seuraavassa sukupolvessa.

valintapaine

Luonnonvalintaa aiheuttava tekijä. Vaikuttaa lajin yksilöiden hengissä pysymiseen tai lisääntymismenestykseen.

valintaetu

Ominaisuus, joka on yksilölle hyödyllinen elinympäristössään suhteessa muihin saman lajin yksilöihin.

koevoluutio

Kaksi tai useampi laji vaikuttaa toistensa kehitykseen evoluution kautta. Lajien kehitykseen vaikuttaa toisesta lajista saatava hyöty tai sen aiheuttama haitta.

lajiutuminen

Mutaatioiden sekä luonnonvalinnan aiheuttamaa muutosta, jonka seurauksena lajin yksilöiden välille muodostuu eroja, jotka estävät yksilöitä saamasta lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä luonnollisessa ympäristössä. Aiheutuu tyypillisimmin maantieteellisestä isolaatiosta. Lajiutuminen johtaa rakenteelliseen tai käyttäytymisisolaatioon, joka estää yksilöiden lisääntymisen keskenään niiden kohdatessa.

isolaatio

Populaation joutuminen erilleen muista saman lajin populaatioista.

isolaatiotekijä, lisääntymiseste

Tekijä, joka estää lajin yksilöiden välisen lisääntymisen ja siten geenivirran. Voi johtua suuresta etäisyydestä, maantieteellisestä esteestä tai eroista lajin yksilöiden rakenteessa tai käyttäytymisessä. Saattaa johtaa lajiutumiseen.

geenivirta

Geenien sekoittumista hedelmöityksen seurauksena suvullisessa lisääntymisessä lajin yksilöiden välillä. Geenivirran estyminen johtaa erillisten populaatioiden muodostumiseen, mikä edistää lajiutumista.

risteymä

Jälkeläinen, joka syntyy kahden eri lajiin kuuluvan yksilön sukusolujen yhdistyessä hedelmöityksessä. Eläimillä risteymät ovat yleensä lisääntymiskyvyttömiä (steriilejä), kasveilla useammin lisääntymiskykyisiä. Risteytyminen on tärkeä lajiutumisen mekanismi kasveilla.

satunnaisajautuminen

Sattumasta johtuva alleelien runsaussuhteiden muutos, joka aiheutuu perustajanvaikutuksesta tai pullonkaulailmiöstä.

perustajanvaikutus

Pienen populaatiokoon vaikutus populaation kehitykseen lajin levitessä uuteen elinympäristöön. Alleelien runsaussuhteet poikkeavat perustajajoukon kantapopulaation alleeleista. Voi nopeuttaa lajiutumista.

pullonkaulailmiö

Populaation yksilömäärän voimakas supistuminen, joka vaikuttaa sattumanvaraisesti populaation alleelijakaumaan ja siten populaation tulevaan kehitykseen muuttamalla geenien alleelien runsaussuhteita.

avainsopeuma

Rakenteellinen ominaisuus, joka mahdollistaa uusien elinympäristöjen valtaamisen kuten lintujen lentokyky

sopeutumislevittäytyminen

Lajiutumista, joka tapahtuu lajin levitessä uuteen elinympäristöön, jossa on vähän kilpailua. Sopeutumislevittäytymistä tapahtuu myös joukkosukupuuttojen seurauksena sukupuuttoaallosta säilyneillä lajeilla.

endeeminen laji

Laji, joka elää vain tietyllä alueella, kuten Australiassa elävät pussieläinlajit tai Madagaskarin puoliapinat.