Eliökunta - luokittelu,kasivt,sienet, eläimet

Mikä on domeeni?

Domeeni on eliöiden luokittelun korkein taso. Eliöt jaetaan 2 domeeniin:

Mitä tarkoittaa taksonomia?

Taksonomia on tiede, joka luokittelee eliöitä niiden ominaisuuksien ja sukulaisuuden perusteella.

Mitä tarkoittaa systematiikka?

Systematiikka tutkii eliöiden sukulaisuussuhteita ja luokittelua. Se selvittää, miten eri eliöt ovat kehittyneet ja miten ne liittyvät toisiinsa.

Bakteerit

arkeonit

Mihin neljään pääryhmään tumalliset jaetaan?

Mikä on eliöiden luokittelun perusyksikkö?

Laji

Mitä tarkoittaa laji?

Saman lajiin kuuluvat yksilöt voivat saada keskenään lisääntymiskykyjä jälkeläisiä.

Mitkä ovat eliöiden luokittelun tasot suurimmasta pienimpään?

• Domeeni

• Pääjakso (kasveilla ja sienillä kaari)

• Luokka

• Lahko

• Heimo

• Suku

• Laji

Mitkä ovat kasvien kolme pääryhmää?

• Viherkasvit

• Punalevät

• Glaukofyytit

Mitä ovat maakasvit?

Maakasvit ovat maalla kasvavia viherkasveja.

Mitkä ovat viherkasvien kaari?

Mitä putkilokasveilla on, mitä sekovartisilla ei ole?

Johtosolukko (nila ja puuosa), jonka avulla vesi ja ravinteet kulkevat kasvissa.

Miten kasvit jaetaan lisääntymisen perusteella?

• Itiökasveihin

• Siemenkasveihin

Mitkä ovat itiökasveja?

• Sammalet

  • sarvisammal

  • maksa sammal

  • lehtisammal

• Liekokasvit

• Saniaiset

• Kortteet

Mitkä ovat siemenkasveja?

• Paljassiemeniset

• Koppisiemeniset

Mitä tarkoittaa sukupolvenvuorottelu?

Sukupolvenvuorottelussa suvuton ja suvullinen lisääntyminen vuorottelevat kasvin elinkierrossa.

Miten itiökasvi lisääntyy?

• Itiöpesäkkeessä muodostuu itiöitä.

• Itiöt leviävät esimerkiksi tuulen mukana.

• Kun itiö päätyy kosteaan paikkaan, se itää.

• Itiöstä kasvaa uusi itiökasvi.

Mitä itiöiden tehtävä on?

Itiöistä kasvaa uusia kasveja. Ne kestävät hyvin kuivuutta ja voivat säilyä pitkään.

Mitkä kasvit ovat sekä itiökasveja että putkilokasveja?

• Liekokasvit

• Saniaiset

• Kortteet

Mitä osia putkilokasveilla on?

• Juuri

• Varsi

• Lehdet

• Johtosolukko

Mikä on johtosolukon tehtävä?

Kuljettaa vettä, ravinteita ja yhteyttämistuotteita kasvin eri osiin.

Mikä on juurten tehtävä?

• Kiinnittää kasvin maahan.

• Ottaa vettä ja ravinteita maaperästä.

Mikä on lehtien tehtävä?

• Yhteyttäminen (fotosynteesi).

• Kaasujen vaihto.

Miten saniainen (itiökasvi) lisääntyy?

• Aikuisen saniaisen lehtien alapinnalla on itiöpesäkkeitä.

• Itiöpesäkkeistä vapautuu itiöitä.

• Itiö itää ja siitä kasvaa alkeisvarsi.

• Alkeisvarteen muodostuu munasoluja ja siittiöitä.

• Siittiö ui vedessä munasolun luo ja hedelmöittää sen.

• Hedelmöittyneestä munasolusta kasvaa uusi saniainen, joka muodostaa taas itiöitä.

Miten sammal (itiökasvi) lisääntyy?

• Sammaleen itiöpesäkkeistä vapautuu itiöitä.

• Itiöistä kasvaa koiras- tai naaraspuolisia sammalyksilöitä.

• Koiras tuottaa siittiöitä ja naaras munasoluja.

• Siittiöt päätyvät veden mukana munasolun luo ja tapahtuu hedelmöitys.

• Hedelmöityksen seurauksena naarassammalelle kasvaa uusi itiöpesäke, joka muodostaa taas itiöitä.

Mitä ovat siemenkasvit ja mitkä ovat niiden sopeumat?

• Siemenkasvit ovat putkilokasveja, jotka jaetaan paljassiemenisiin ja koppisiemenisiin.

• Niiden tärkein avainsopeuma on siemen, joka sisältää kasvialkion sekä vararavintoa kehittyvälle yksilölle.

• Siemenen kuori suojaa alkiota kolhuilta ja veden haihtumiselta.

• Siemenet voivat säilyä maassa itämiskykyisinä vuosia ja selvitä vahingoitta eläinten ruoansulatuksen läpi.

Mitä piirteet on paljassiemenisille kasveille?

• Paljassiemenisten siemenet kehittyvät paljaana emilehtien pinnalla, ja emikukinnosta kehittyy siemeniä suojaava käpy.

• Lisääntyminen on tuulipölytteistä, eli siitepöly kulkeutuu tuulen mukana emikukintoihin.

• Paljassiemenisiä ovat mm. havupuut, käpypalmut ja neidonsiipipuu.

Mitä ovat koppisiemeniset ja miten ne lisääntyvät?

• Suurin osa nykyisistä kasvilajeista (noin 300 000 lajia) on koppisiemenisiä eli kukkakasveja.

• Niiden levinneisyys on laaja: niitä esiintyy aina vesistöistä metsiin ja aavikoihin.

• Ominainen lisääntymiselin on kukka (verholehdet suojaavat, terälehdet houkuttelevat, heteet tuottavat siitepölyä ja emin sisällä on munasolu).

• Siemenet kehittyvät emin sikiäimen sisällä ("kopissa"), missä ne ovat turvassa kasvinsyöjiltä ja sääoloilta.

• Siementen ympärille kehittyvä hedelmä houkuttelee eläimiä syömään sitä ja levittämään siemeniä.

• Lisääntyminen perustuu eläin- tai tuulipölytykseen. Eläimet auttavat myös siementen levittämisessä keräämällä ja piilottamalla niitä.

Miten paljassiemeniset (kuten mänty) lisääntyvät?

• 1. Tuulipölytys: Hedekukinnosta vapautuva siitepöly kulkeutuu tuulen mukana emilehden pinnalle.

• 2. Hedelmöitys: Hedelmöitys tapahtuu emilehtien pinnalla.

• 3. Kävyn kehitys: Hedelmöityksen jälkeen emikukinnosta kehittyy vihreä käpy, joka puutuu ja muuttuu ruskeaksi parin vuoden (kolmannen kesän) aikana.

• 4. Siementen vapautuminen: Puutuneet käpysuomut aukeavat seuraavana talvena ja hedelmöityksen seurauksena muodostuneet siemenet vapautuvat.

• Siemenissä on lenninsiipi, jonka avulla ne leviävät kauemmas emokasvista.

Miten koppisiemeniset lisääntyvät (kaksoishedelmöitys)?

• 1. Siiteputken kasvu: Emille laskeutuneeseen siitepölyhiukkaseen kasvaa siiteputki.

• 2. Sukusolujen siirtyminen: Siittiösolut (koiraspuoliset sukusolut) matkaavat siiteputkea pitkin munasolun ja keskussolun luo.

• 3. Hedelmöitys:

  • Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy kasvialkio.

  • Hedelmöittyneestä keskussolusta kehittyy siemenvalkuainen (vararavinto alkiolle).

• 4. Hedelmän muodostuminen: Emistä voi hedelmöityksen jälkeen kehittyä hedelmä, jonka sisällä siemenet ovat suojassa.

• Hedelmiä on erilaisia, kuten kuivia (pähkinät) ja meheviä (omena).

Mikä on siitepöly?

Siitepöly on heteissä muodostuvaa pölyä, joka sisältää kasvin koiraspuoliset sukusolut. Se kulkeutuu emiin tuulen tai eläinten avulla ja mahdollistaa hedelmöityksen.

• Heteet → tuottavat siitepölyä.

• Emi → vastaanottaa siitepölyn.

• Pölytys = siitepölyn siirtyminen heteestä emiin.

• Hedelmöitys = siittiö hedelmöittää munasolun.

Mitä on kasvullinen lisääntyminen?

Kasvullinen lisääntyminen on suvutonta lisääntymistä, jossa uusi kasvi kasvaa emokasvin osasta ilman siemeniä tai itiöitä.

tehtävät ?

• Juuri → Kiinnittää kasvin maahan ja ottaa vettä sekä ravinteita.

• Juurikarvat → Lisäävät veden ja ravinteiden imeytymistä.

• Varsi → Tukee kasvia ja kuljettaa aineita.

• Johtojänne → Varren ja lehden johtosolukkokimppu, joka sisältää puuosan ja nilan.

• Johtosolukko → Kuljettaa vettä, ravinteita ja yhteyttämistuotteita kasvin eri osiin.

• Puuosa (ksyleemi) → Kuljettaa vettä ja kivennäisaineita juurista lehtiin.

• Nila (floeemi) → Kuljettaa yhteyttämisessä syntyneitä sokereita lehdistä muihin kasvin osiin.

• Lehti → Yhteyttää, vaihtaa kaasuja ja haihduttaa vettä.

• Lehtisuonet → Sisältävät johtosolukkoa, joka kuljettaa vettä, ravinteita ja sokereita lehdessä.

Mitä on sienijuuri (mykorritsa) ja mitä siinä tapahtuu?

Sienijuuri (mykorritsa) on sienen rihmaston ja kasvin juuren muodostama rakenne. Siinä sieni saa kasvilta sokeria, ja kasvi saa sieneltä vettä sekä ravinteita.

Mitkä ovat sienten kolme tärkeää roolia ekosysteemissä?

• Symbioosi: muodostavat jäkäliä ja sienijuuria (mykorritsa), joissa sekä sieni että kumppani hyötyvät.

• Hajottajat: hajottavat kuollutta orgaanista ainesta ja palauttavat ravinteet takaisin ekosysteemiin.

• Ravintona: toimivat ravinnonlähteenä monille eläimille ja ihmisille.

Mitkä ovat eläinten pääjaksojen yhteiset tunnuspiirteet?

Eläimet ovat tumallisia, monisoluisia ja toisenvaraisia eliöitä. Ne jaetaan yli 30 pääjaksoon rakenteen ja DNA:n perusteella, ja kaikilla eläimillä on yhteinen evolutiivinen alkuperä.

Mitkä ovat eläinten yhdeksän suurta pääjaksoa?

Sienieläimet, polttiaiseläimet, laakamadot, sukkulamadot, nilviäiset, nivelmadot, niveljalkaiset, piikkinahkaiset ja selkäjänteiset.

Sienieläimillä ei ole varsinaisia kudoksia tai elimiä, ja ne suodattavat ravintonsa vedestä.

Polttiaiseläimillä on polttosoluja saalistukseen ja puolustautumiseen.

Laakamadot ovat litteitä ja niillä on yksiaukkoinen ruoansulatuskanava.Laakamadot

Sukkulamadot ovat pyöreitä ja niillä on kaksiaukkoinen ruoansulatuskanava

Kova ulkoinen kalkkikuori. Nilviääsiet

Nivelmadot

.

Kitiinikuori ja nivelikkäät jalat, jotka suojaavat ja helpottavat liikkumista. Niveljalkaiset

Piikkinahkaiset

Selkäjänteiset ,niil on Sisäinen tukiranka ja selkäjänne.

• Kalat

• Sammakkoeläimet

• Matelijat

• Linnut

• Nisäkkäät

Selkärankaiset

Mitkä ovat ympyräsuisten tärkeimmät tunnuspiirteet?

Leuattomia kaloja ja ensimmäiset selkärankaiset.

Rustoinen selkäranka, jäykät hammassuut, ei uimarakkoa eikä kiduskansia. rustokalat

Tasalämpöisyys, maitorauhaset (imetys), karvapeite ja yleensä elävät poikaset. Nisäkkäät

Sammakkoeläime, Hengittävät keuhkoilla ja iholla sekä käyvät läpi muodonvaihdoksen.

Luukalat ,Luinen selkäranka, kiduskannet ja uimarakko.

Matelijat, Sarveissuomuinen iho, vaihtolämpöisyys ja kuorelliset munat.

Tasalämpöisiä selkärankaisia, joilla on höyhenpeite, nokka, siivet ja kuorelliset munat. Hengittävät keuhkoilla. Linnut

Mikä on ero vaihtolämpöisen ja tasalämpöisen eläimen välillä?

Vaihtolämpöisen ruumiinlämpö riippuu ympäristöstä. Tasalämpöinen pitää ruumiinlämpönsä lähes vakiona.

Mikä on ero ulkoisen ja sisäisen hedelmöityksen välillä?

Ulkoinen hedelmöitys: siittiö ja munasolu yhtyvät eläimen ulkopuolella (yleensä vedessä).

Sisäinen hedelmöitys: siittiö hedelmöittää munasolun eläimen elimistössä.

Vertaa käsitteitä selkäjänteiset ja selkärankaiset.

Selkäjänteiset ovat eläinten pääjakso. Selkärankaiset ovat selkäjänteisten alajakso, jonka jäsenillä on rustoinen tai luinen selkäranka.

Mitä tarkoittaa suvuton lisääntyminen?

Lisääntyminen tapahtuu ilman sukusoluja, ja jälkeläiset ovat perimältään emonsa klooneja.

Mitkä ovat suvuttoman lisääntymisen edut?

Se on nopeaa, energiatehokasta ja hyödylliset ominaisuudet leviävät nopeasti populaatiossa.

Mitkä ovat suvuttoman lisääntymisen haitat?

Perinnöllistä muuntelua ei synny, joten koko populaatio voi olla altis samoille taudeille tai ympäristön muutoksille.

Mitkä ovat yleisimmät suvuttoman lisääntymisen muodot?

Jakautuminen, kuroutuminen, monistuminen, kasvullinen lisääntyminen ja itiöt.

Mitä tapahtuu jakautumisessa, kuroutumisessa ja monistumisessa?

• Jakautuminen: emosolu jakautuu kahdeksi identtiseksi tytärsoluksi.

• Kuroutuminen: emosoluun muodostuu uloke, joka irtoaa uudeksi, aluksi pienemmäksi yksilöksi.

• Monistuminen: emosolu monistaa tumansa useita kertoja ja jakautuu moniksi pieniksi tytärsoluiksi.

Mitä eroa on itsepölytyksellä ja ristipölytyksellä?

• Itsepölytys: siitepöly siirtyy saman kasvin emiin.

• Ristipölytys: siitepöly siirtyy toisen saman lajin kasvin emiin.

Mitä tarkoittaa kaksikotinen ja yksikotinen?

• Kaksikotinen: hede- ja emikukat ovat eri kasviyksilöissä.

• Yksikotinen: hede- ja emikukat ovat samassa kasviyksilössä.

Mitä tarkoittaa yksineuvoinen ja kaksineuvoinen kukka?

• Yksineuvoinen kukka: kukassa on vain heteet tai vain emi.

• Kaksineuvoinen kukka: kukassa on sekä heteet että emi.

Mitä eroa on pölytyksellä ja siitoksella?

• Pölytys: siitepöly siirtyy heteestä emiin.

• Siitos (hedelmöitys): siittiö hedelmöittää munasolun.

Mitkä ovat suvuttoman lisääntymisen edut ja haitat?

Edut:

• Nopea.

• Ei tarvitse kumppania.

• Hyvät ominaisuudet leviävät nopeasti.

Haitat:

• Vähän perinnöllistä muuntelua.

• Jälkeläiset ovat lähes samanlaisia.

Mitkä ovat suvullisen lisääntymisen edut ja haitat?

Edut:

• Paljon perinnöllistä muuntelua.

• Parempi sopeutuminen ympäristön muutoksiin.

Haitat:

• Hitaampaa.

• Kumppanin etsiminen ja lisääntyminen vie energiaa.

Mitä eloonjäämiskuvaaja kertoo?

Eloonjäämiskuvaaja kertoo, kuinka suuri osa syntyneistä jälkeläisistä on hengissä eri elämänvaiheissa ja millainen lajin lisääntymisstrategia on.

Millainen on A-tyypin eloonjäämiskuvaaja?

• Tuottaa paljon jälkeläisiä.

• Suurin osa kuolee nuorena.

• Vanhemmat eivät yleensä hoida jälkeläisiä.

Esimerkkejä: lohi, sammakko.

Millainen on B-tyypin eloonjäämiskuvaaja?

• Kuolleisuus on melko tasaista koko elämän ajan.

• Tuottaa kohtalaisen määrän jälkeläisiä.

• Jälkeläisistä pidetään jonkin verran huolta.

Esimerkkejä: metsähiiri, siili.

Millainen on C-tyypin eloonjäämiskuvaaja?

• Tuottaa vähän jälkeläisiä.

• Jälkeläisistä pidetään hyvää huolta.

• Suurin osa elää vanhaksi.

Esimerkkejä: ihminen, sarvikuono.

mikä on sukupolvenvuorottelun etu?

• suvullisen lisääntymisen muuntelun

• suvuttoman lisääntymisen tehokkuuden.

Miten meduusa lisääntyy?

• Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy toukka.

• Toukka kiinnittyy pohjaan ja muuttuu polyypiksi.

• Polyyppi lisääntyy suvuttomasti kuroutumalla.

• Uudet meduusat kasvavat aikuisiksi ja lisääntyvät suvullisesti.

Mitä on partenogeneesi?

Partenogeneesi tarkoittaa, että hedelmöittymättömästä munasolusta kehittyy uusi yksilö. Siinä ei tapahdu hedelmöitystä.

Miten mehiläisillä tapahtuu partenogeneesi?

• Hedelmöittymättömistä munista kehittyy haploideja (n) koiraita.

• Hedelmöitetyistä munista kehittyy diploideja (2n) naaraita (työläisiä tai kuningatar).