Suomi kansainvälisessä maailmassa

Mikä oli Paasikiven-Kekkosen linja?

Suomen kylmän sodan aikainen ulkopoliittinen linja, jossa pyrittiin näennäiseen puolueettomuuteen ja huomioitiin Neuvostoliiton intressit. Suomi ei osallistunut Länsi-Euroopan integraatioon.

Kortti 2

Miksi Suomi liittyi Euroopan vapaakauppajärjestöön vuonna 1961?

Liittyminen tapahtui taloudellisista syistä, mutta ulkopoliittisista syistä Suomi ei liittynyt täysjäseneksi.

Kortti 3

Miten Suomen ulkopolitiikka muuttui Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen?

Suomi siirtyi lähemmäs Länsi-Eurooppaa, ja ulkopolitiikka muuttui rajusti kylmän sodan aikaisesta linjasta.

Kortti 4

Mikä oli kahden lautasen politiikka Suomessa?

Kysymys siitä, kenellä oli oikeus edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston huippukokouksissa; sekä presidentti että pääministeri edustivat Suomea samaan aikaan, mikä vaikeutti päätöksentekoa.

Kortti 5

Miten kahden lautasen politiikka ratkaistiin?

Pääministeri nimettiin lopulta Suomen edustajaksi Eurooppa-neuvoston huippukokouksiin.

Kortti 6

Miten vuoden 2000 perustuslaki muutti Suomen ulkopolitiikkaa?

EU-asiat siirtyivät pääministerin toimialaan, presidentin valtaa vähennettiin, ja hallitus keskittyi päätöksentekoon ulkopolitiikassa.

Kortti 7

Miksi Suomen liittyminen Natoon tapahtui vuonna 2023?

Aikaisemmin se ei ollut todennäköistä, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 muutti tilanteen, ja Suomi haki Naton jäsenyyttä.

Kortti 1

Mitä kansantalouden kilpailukyky tarkoittaa?

Kansantalouden kykyä luoda yrittäjyyttä, houkutella yrityksiä ja työntekijöitä, vaurastua sekä ylläpitää kansalaisten hyvinvointia esimerkiksi terveys- ja koulutuspalvelujen kautta.

Kortti 2

Mitkä tekijät vaikuttavat kansantalouden kilpailukykyyn?

Työvoimakustannukset, raaka-aineiden, rahoituksen ja energian hinnat sekä valuuttakurssit.

Kortti 3

Miten valuuttakurssien muutokset voivat vaikuttaa kilpailukykyyn?

Jos esimerkiksi dollari vahvistuu euroon nähden, euroalueen tuotteet halpenevat dollarilla maksaville, mikä parantaa kilpailukykyä.

Kortti 4

Mitkä maat olivat vuoden 2019 kilpailukykyluokituksen kärjessä?

Singapore, Hong Kong ja Yhdysvallat.

Kortti 5

Mikä oli Suomen sijoitus vuoden 2019 kilpailukykyluokituksessa?

Viidestoista.

Kortti 6

Milloin Suomen kilpailukyky oli kaikkien aikojen paras ja mikä oli sijoitus?

Vuonna 2002, jolloin Suomi oli maailman toiseksi kilpailukykyisin Yhdysvaltojen jälkeen.

Kortti 7

Mitkä ovat neljä osa-aluetta kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa?

Taloudellinen kehitys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri.

Kortti 8

Missä osa-alueessa Suomi sijoittui parhaiten ja missä heikoimmin vuonna 2019?

Paras sijoitus infrastruktuurissa (viides), heikoin taloudellisessa kehityksessä (sijalla 35).

Kortti 9

Mikä oli kiky-sopimus ja milloin se solmittiin?

Työmarkkinasopimus vuonna 2016, jonka tavoitteena oli parantaa Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Kortti 10

Mitä kiky-sopimuksessa tehtiin työntekijöiden ja työnantajien hyväksi?

Työaikoja pidennettiin 24 tunnilla, lomarahoja leikattiin, työnantajien maksuja vähennettiin, mutta palkkoja ei nostettu.

Kortti 11

Mitkä olivat kiky-sopimuksen tavoitteet?

Parantaa yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua, luoda työpaikkoja ja nostaa tuottavuutta viidellä prosentilla.

Kortti 12

Mitkä ovat arvioidut vaikutukset kiky-sopimuksesta?

Joidenkin arvioiden mukaan työllisyys ja talouskasvu paranivat, toisten mukaan kiky lisäsi eriarvoisuutta ja heikensi työmarkkinatilannetta.

Kortti 1

Mitä Pohjoismaat tekevät yhteistyössä?

Pohjoismaat tekevät poliittista, taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä.

Kortti 2

Mitkä alueet ja maat osallistuvat pohjoismaiseen yhteistyöhön?

Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Kortti 3

Millä tavoilla Pohjoismaat ovat samankaltaisia?

Länsimainen oikeuslaitos, julkinen sosiaaliturvajärjestelmä, luterilaisuus pääuskontona, sekä tasa-arvon korostaminen. Myös kielten samankaltaisuus helpottaa ymmärtämistä.

Kortti 4

Mikä on Pohjoismaiden neuvosto ja milloin se perustettiin?

Vuonna 1952 perustettu virallinen elin, jonka tehtävänä on tehdä aloitteita ja suosituksia pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi. Neuvostossa on 87 jäsentä ja se toimii myös Baltian alueella.

Kortti 5

Mikä on Pohjoismaiden ministerineuvosto ja kuka johtaa sen Suomen puolelta?

Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin, joka käsittelee mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ministeri on Thomas Blomqvist.

Kortti 6

Mikä on Pohjola-Norden-järjestön tehtävä?

Edistää kansalaisten keskinäistä vuorovaikutusta ja pohjoismaista yhteistyötä sekä jakaa stipendejä ja apurahoja pohjoismaisiin opintomatkoihin.

Kortti 7

Mikä on Pohjoismaiden investointipankin tarkoitus?

Luoda vauras ja kestävän kehityksen periaatteita noudattava Pohjoismaiden ja Baltian alue sekä myöntää lainoja mm. päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen lieventämiseen tähtääviin projekteihin.

Kortti 8

Millaisia hyötyjä kansalaiset ja yritykset saavat pohjoismaisesta yhteistyöstä?

Oikeus työskennellä toisessa Pohjoismaassa, helppo muuttaminen maasta toiseen, sekä passi- ja viisumivapaus 1950-luvulta lähtien.

Kortti 9

Miten Pohjoismaiden suhtautuminen EU:hun vaihtelee?

Norja ei ole jäsenmaa mutta kuuluu Schengen-alueeseen. Islanti aloitti jäsenneuvottelut, mutta lopetti ne vuonna 2014. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa käytetää