Taloustieto (valintakoe F) VAIKEAT KÄSITTEET

Ei niin itsestäänselvät ja ennalta tutut käsitteet

Regressiivinen vero

Vero, jossa veroprosentti pienenee tulojen kasvaessa. Eli pienituloiset maksavat suuremman osan tuloistaan veroina kuin suurituloiset.

Esim kaikilta peritään 10€ vero:

• Jos henkilö tienaa 100€ vero on 10%

• Jos henkilö tienaa 1000€ vero on 1%

HUOMAA:

Alv ei ole regressiivinen vero, vaan tasavero, mutta sen vaikutukset ovat regressiiviset, eli pienituloiset maksavat esim. Ruoasta suhteessa enemmän veroa kuin enemmän tienaavat.

Diskreetti muuttuja

Muuttuja joka voi saada vain yksittäisiä arvoja, esim nopan silmäluku, silmien väri, yritysmuoto. HUOM! yrityksen liikevaihto 6.32 miljoonaa ei ole diskreetti vaan jatkuva muuttuja

Yksinkertainen satunnaisotanta

Havaintoyksiköt valitaan perusjoukosta arpomalla. Näin ollen kaikilla perusjoukon alkioilla on sama mahdollisuus tulla valituksi otokseen

Systemaattinen otanta

Perusjoukosta valitaan havaintoyksiköt tietyin poimintavälein, esimerkiksi joka 10. ensimmäisen vuoden opiskelija

Ositettu otanta

Perusjoukko jaetaan jonkin ominaisuuden perusteella ryhmiin (ikä, sukupuoli). Ositetussa otannassa perusjoukko täytyy siis tuntea etukäteen. Kuvaa paremmin todellisuutta, esim 100 henkilöstä 10 on peruskoululaisia ja 90 lukiolaista, joista voidaan sitten valita samassa suhteessa otos ja oikea rakenne säilyy.

Ryväsotanta

Ryväsotanta on otantamenetelmä, jossa perusjoukko jaetaan valmiisiin ryhmiin eli “ryppäisiin” (ryppäät = klusterit), ja sen jälkeen valitaan satunnaisesti vain osa ryhmistä, joista kaikki yksilöt otetaan mukaan tai niistä tehdään erillinen otos.

Keskeinen ero ositettuun otantaan on se, että ryväsotannassa valitaan kokonaisia ryhmiä, ei yksilöitä jokaisesta ryhmästä.

Esimerkki:

Kuvitellaan, että halutaan tutkia suomalaisia koululaisia.

• Perusjoukko: kaikki koululaiset Suomessa

• Jaetaan ryhmiin: koulut (jokainen koulu on yksi ryväs)

Ryväsotanta:

1. Valitaan satunnaisesti esim. 10 koulua (ryvästä)

2. Tutkitaan kaikki oppilaat näissä kouluissa (tai otetaan niistä satunnaisotos)

Miksi tätä käytetään:

• helpompi ja halvempi toteuttaa kuin yksilöiden satunnaisotanta koko maasta

• ei tarvitse kerätä tietoja hajautetusti kaikista yksilöistä

BKTL (bruttokansantulo)

Mittaa miten paljon tuloja maan kansalaiset ja yritykset saavat yhteensä vuoden aikana. Tuloja ovat mm:

• Palkat

• Yritysten voitot

• osingot

• korot

Mukana ovat siis vain työstä ja pääomasta saadut tulot

Lasketaan:

BKT + saadut ensitulot ulkomailta - ulkomaille maksetut ensitulot

Voidaan käyttää vertailuun, kun esim BKT kasvaa kun Suomeen tulee ulkomaalaisia yrityksiä, mutta BKTL ei kasva yhtä paljon kun suurin osa yritysten tuloista palaa ulkomaille.

Ensitulo

Tulo työnteosta ja pääomasta, eli syntyy työnteosta ja omistamisesta. Muunmuassa: Palkat, korot, osingot, yritysten voitot. Käytetään mm. BKTL laskemiseen

Eroaa toissijaisista tuloista, eli tulonsiirroista joita ovat mm. Korvaukset, tuet ja eläkkeet

Liikevoitto (tappio)

Yrityksen voitto(tappio) ennen rahoitusmenoja ja veroja.

Liikevoitto = liikevaihto - liiketoiminnan kulut.

Tilikauden tulos

Yrityksen lopullinen voitto (tai tappio) tilikaudelta. Kertoo sen mitä jää lopulta yrityksen kassaan.

Tilikauden tulos = Liikevaihto − liiketoiminnan kulut ± rahoituskulut − verot

Stagnaatio

Kuvaa talouden tilaa jossa vallitsee hidas tai olematon talouskasvu, yleensä tällöin inflaatio ja korot ovat alhaiset

Stagflaatio

Stagflaatio on talouden tila, jossa yhdistyy hidas tai negatiivinen talouskasvu, korkea inflaatio sekä korkea työttömyys. Harvinainen ja epätoivottu tila, sillä yleensä inflaatio ja työttömyys kehittyvät vastakkaisiin suuntiin.

Käsite otettiin käyttöön 70-luvun öljykriisin yhteydessä, kun samanaikaisesti:

• öljyn hinta nousi jyrkästi

• inflaatio kiihtyi

• talous kasvoi hitaasti tai jopa supistui

• työttömyys nousi

Aiemmin taloustieteessä vallitsi käsitys, jonka mukaan korkea inflaatio liittyy nopeaan talouskasvuun ja matala inflaatio hitaampaan kasvuun. Öljykriisin aikana kuitenkin nähtiin, että tämä ei aina päde.

Makrotalous

Osa taloustiedettä, joka tarkastelee kokonaistaloudellisia kysymyksiä, kuten talouskasvua, inflaatiota, työttömyyttä ja suhdannevaihteluita.

Mikrotalous

Osa taloustiedettä, joka tutkii yksittäisiä toimijoita, kuten kotitalouksia ja yrityksiä.

Maslow’n tarvehierarkia (1943)

Yksi tavoista tarkastella psykologisia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien kulutustottumuksiin. Teorian mukaan alemman tason tarpeet tulisi olla aina lähes tyydytettyinä, ennen kuin nousu seuraavalle tasolle on mahdollista. Hyödynnetään mm. markkinoinnissa. Pyramidi koostuu (alhaalta ylös):

• Fyysisistä tarpeista (Hengissä säilymisen fyysiset edellytykset kuten: ruoka, juoma, hengitysilma ja uni)

• Turvallisuuden tarpeista (Suojautuminen erilaisilta fyysisiltä ja taloudellisilta vaaroilta)

• Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (Ystävyys, rakkaus ja ryhmään kuuluminen)

• Arvonannon tarpeet (Itsensä arvostaminen ja kunnioituksen saaminen muilta)

• Itsensä toteuttamisen tarpeet (Omien kykyjen ja mahdollisuuksien täysmääräinen hyödyntäminen esimerkiksi työssä)

Vaihtoehtoiskustannus

Vaihtoehtoiskustannus = se hyöty, joka menetetään kun valitaan yksi vaihtoehto toisen sijaan.

Esim.
Valitset kaupassa karkkipussin sipsipussin sijaan → menetät sipsipussin tuoman hyödyn, koska päädyit valitsemaan karkkipussin. Sipsipussi on siis vaihtoehtoiskustannus.

Säästämisaste

Säästämisaste on se prosenttiosuus käytettävissä olevista tuloista, joka säästetään eikä kuluteta, lasketaan jollekkin aikajaksolle, tilastoissa yleensä vuodelle. Tyypillisesti säästämisaste on ollut suomessa jopa negatiivinen (eli kotitaloudet velkaantuu) tai liikkunut 2-6% paikkeilla Lasketaan kaavalla:

Säästämisaste = säästöt / käytettävissä olevat tulot x 100%

Esim.

Vuoden aikana nettotulot 25 000€, joista säästetään 7 000€ säästämisaste on tällöin 28%.

Velkaantumisaste

Kuvaa velan suhdetta käytettävissä oleviin tuloihin.

Velkaantumisaste = Kotitalouden velat / Kotitalouden käytettävissä olevat tulot * 100%

Velkaantumisaste on suomessa verrattain korkea, 2023 kaikkien asuntokuntien keskimääräinen velkaantumisaste oli noin 105% (tämä k.a sisältää myös velattomat asuntokunnat)

Lainakatto

Finannssivalvonnan toimesta kotitalouksien velkaantumisen hillinnäksi asetettu velan enimmäismäärä. Asuntolainan määrä saa olla enintään 90% vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Lainakatto = enimmäisluototussuhde.

Lainakattosäätelyn mukaisesti lainanottajalla tulee siis olla vähintään 10% omia säästöjä tai muita vakuuksia asuntoa ostaessa. Poikkeuksena ensiasunnon ostajat, joilla asuntolainan määrä saa olla 95% vakuuksien arvosta

Sosiaaliluotto

Pieni hyvinvointialueen myöntämä luotto, joka voidaan antaa vähävaraisille, mutta maksukykyisille asiakkaille, jotka eivät saa perusteltuun tarpeeseen muualta kohtuuhintaista luottoa.

Esim. Helsingin kaupunki:

Sosiaalisen luoton määrä on 500–15 000 euroa. Luotosta perittävä korko on Suomen Pankin vahvistama viitekorko, jota tarkistetaan vuoden välein. Takaisinmaksuaika riippuu luoton määrästä ja on pisimmillään seitsemän vuotta. 

Mikroyritys

Yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää, eli 1-9 henkilöä

Pienyritys

Yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää, eli 10-49 henkilöä

Keskisuuri yritys

Yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, eli 50-249 henkilöä.

huom! 250 hlö yritys ei ole keskisuuri yritys eikä pk-yritys vaan suuryritys

Suuryritys

Yritys, jonka palveluksessa on 250 tai enemmän työntekijää. Kaikista yrityksistä vain 0.2%, näissä kuitenkin työskentelee 35% kaikista yrityksissä työskentelevistä ja niiden liikevaihto on reilu 40% kaikkien yritysten liikevaihdosta.

Pk-yritykset

Sellaiset yritykset joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää, eli 1-249 henkilöä. Näitä ovat siis mikro-, pienet- ja keskisuuret yritykset

HDI

Human Development Index, mittaa valtioiden kehitystasoa eliniän, koulutuksen sekä elintason (BKT/asukas) avulla.

GPI

Genuine Progress Indicator eli aidon kehityksen mittari mittaa pelkkää BKT:ta paremmin maan taloudellista, ekologista ja hyvinvoinnin kehitystä. GPI huomio BKT:n lisäksi mm. kotityön arvon ja ympäristön vaikutukset

Huoltotase

Maan kokonaiskysynnän ja tarjonnan tase.

Kokonaistarjonta muodostuu: BKT:sta + Tuonnista.

Kokonaiskysyntä muodostuu: yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta, yksityisistä ja julkisista investoinneista, viennistä sekä varastojen muutoksesta (tasoittaa taseen, kun tarjonta ylittää kysynnän tai toistepäin. Esim kun myydään aiemin ostettuja tuotteita seuraavana vuonna).

Investointiaste

tarkoittaa investointien suhdetta BKT:hen

Vaihtotase

Kuvaa maahan tulevaa ja menevää palvelu- ja rahavirtaa, eli sitä tuleeko maahan enemmän rahaa kuin sieltä lähtee, eli velkaantuuko maa vai ei.

Vaihtotase = kauppatase (tavarat) + palvelutase + ensitulojen tase (korot, voitot ja palkat) + tulojen uudelleenjaon tase

Rahoitustase

Rahoitustaseessa näkyvät sijoitukset eli rahatalous. Rahoitustase koostuu suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista, muista sijoituksista, johdannaisista ja valuuttavarannosta.

Rahoitustase kuvaa sen, miten vaihtotaseen ylijäämä sijoitetaan ulkomaille tai alijäämä rahoitetaan.

Kansantalous joko antaa lainaa, maksaa vanhoja velkoja pois tai ottaa lainaa.

Maksutase

Maksutaseessa näkyy kaikki tavat tuoda ja viedä valuuttaa maasta. Maksutase kuvaa KOKO KANSANTALOUTTA, eli myös yksityistä sektoria ja yrityksiä. Vaihtotase kuvaa sitä tuleeko maalle enemmän varoja kuin sieltä menee, rahoitustase taas kertoo sen miten nämä varat sijoitetaan (esim velananto, sijoitukset) tai rahoitetaan (velanotto) rahoitustaseeseen kuuluu myös valuuttavarantojen muutos joka tasaa taseen.

Maksutase = vaihtotase + pääomatase + rahoitustase = 0

Vaihtotase: kuvaa tavaroiden, palveluiden, ensitulojen ja tulonsiirtojen liikkumista ulkomaiden välillä

Pääomatase: kuvaa pääomaluonteisia siirtoja, kuten investointiavustuksia ja aineettomien oikeuksien omistuksen siirtoja.

Rahoitustase: kuvaa rahoitusvirtoja eli sijoituksia, lainoja ja varantojen muutoksia maiden välillä.

Valuuttavarannon muutos: kertoo kuinka paljon keskuspankin ulkomaiset reservit kasvavat tai vähenevät maksutaseen tasapainottamiseksi.

Kestävyysvaje

Kestävyysvaje tarkoittaa julkisen talouden pitkän aikavälin rakenteellista epätasapainoa, jossa menot ovat tuloja suuremmat väestön ikääntymisen ja muiden rakenteellisten tekijöiden vuoksi. Tilannetta ei ratkaista pelkällä talouskasvulla, vaan se vaatii rakenteellisia toimia, kuten verotuksen, eläkeiän tai menojen muutoksia.

Valuutta interventio

Valuutta-interventio tarkoittaa sitä, että keskuspankki puuttuu valuuttamarkkinoihin ostamalla tai myymällä omaa valuuttaansa tai ulkomaan valuuttaa vaikuttaakseen valuuttakurssiin.

• Oma valuutta ostetaan → valuutta vahvistuu

• Oma valuutta myydään → valuutta heikkenee

Väestöllinen huoltosuhde

mittaa ei-työikäisen väestön (alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat) määrää suhteessa 100 työikäistä (15–64-vuotiaat) kohden. Lasketaan kaavalla:

(0-15 vuotiaat + yli 65 vuotiaat) / 15-65 vuotiaat x 100

Suomessa väestöllinen huoltosuhde on noin 60-70, eli 100 työikäistä kohden on 60-70 lasta tai vanhusta

Taloudellinen huoltosuhde

Kuvaa työssäkäyvien määrää suhteessa muuhun väestöön. Eli lapset + vanhukset + opiskelijat + työttömät / työssäkäyvät x 100. Suomessa noin 130 eli 100 työssäkäyvää kohden on 130 ei työssäkäyvää.

Ristikkäiskauppa

Ristikkäiskauppa tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi maata käy kauppaa samankaltaisilla tuotteilla keskenään, eli molemmat sekä vievät että tuovat saman toimialan tuotteita. Esim suomesta viedään Saksaan autoja ja Saksasta tuodaan Suomeen autoja

Tuotantokuilu

Mittaa onko toteutunut BKT yli vai alle potentiaalisen tason, tuotantokuilun avulla voidaan tunnistaa suhdannevaihteluita.

Positiivinen tuotantokuilu = talouden toiminta ylittää potentiaalisen tason.

Negatiivinen tuotantokuilu = talouden toiminta alittaa potentiaalisen tason.

Epäsymmetrinen shokki

Euroalueella on yhteinen rahapolitiikka, mutta yksi maa voi olla laskusuhdanteessa kun yleisesti vallitsee noususuhdanne. Yksi Euroalueen ja jaetun rahapolitiikan ongelmista.

Reaalipalkka

Palkka inflaatiokorjattuna, eli palkan ostovoima, eli se mitä palkalla saa. Esim palkka nousee 5% edellisvuodesta, mutta inflaatio on 6%, täten reaalinen muutos on -1%, eli reaalipalkka laskee prosentin

Nimellispalkka

Palkan nimellinen, eli euromääräinen arvo. Nimellispalkka ei huomio hintatason nousua, esimerkiksi jos nimellispalkka nousee 10% viimevuodesta, mutta hintataso (inflaatio) nousee 5%. Reaalisesti palkka kasvaa vain 5%, mutta euromääräisesti eli nimellisesti 10%.

Fiskaalinen devalvaatio

Vero-, eli tulopolitiikan keino parantaa maan viennin kilpailukykyä. Fiskaalisessa devalvaatiossa työnantajien sosiaaliturvamaksuja pienennetään ja arvonlisäveroa kohotetaan, täten tuonti muuttuu kalliimmaksi, mutta viennistä tulee edullisempaa. Tavoitteena siis saada vienti vetämään, vastaa perinteistä devalvaatiota vaikutuksiltaan (tuonti kallistuu vienti halpenee). Tehty mm. Ranskassa 2013 ja Saksassa 2007

Absoluuttinen etu

Jollain maalla on absoluuttinen etu kun se voi tuottaa toista maata tehokkaammin jotain hyödykettä x.

Esim suomi tuottaa 100 puuta 10 työpanoksella ja ruotsi vain 60 ja 9 työpanoksella. Absoluuttinen etu ei kuitenkaan tarkoita sitä että tuottaa eniten, vaan että tuottaa tehokkaammin. Maalla voi olla sekä absoluuttinen että suhteellinen etu samanaikaisesti tai vain absoluuttinen

Suhteellinen etu

Suhteellinen etu tarkoittaa, että maalla on alhaisempi vaihtoehtoiskustannus jonkin hyödykkeen tuotannossa verrattuna toiseen maahan. Maalla ei tarvitse olla absoluuttista etua, että sillä on suhteellinen etu.

Esim:

Englanti voi tuottaa 4 tonnia viljaa ja 3 tonnia tekstiiliä

Ranska voi tuottaa 3 tonnia viljaa ja 1 tonnin tekstiiliä

Englanti on siis absoluuttisesti parempi molemmissa, mutta suhteellisesti tilanne menee eri tavalla (oletetaan että resurssit rajalliset ja pitää valita tuottaako jompaakumpaa vai puoliksi molempia, eli ollaan tuotantomahdollisuuksien käyrällä):

Kun englanti tuottaa tonnin viljaa niin se joutuu luopumaan 0.75 tonnista tekstiiliä

Kun Ranska tuottaa tonnin viljaa niin se joutuu luopumaan 0.33 tonnista tekstiiliä

Kun Englanti tuottaa tonnin tekstiiliä niin se joutuu luopumaan 1.33 tonnista viljaa

Kun Ranska tuottaa tonnin tekstiiliä niin se joutuu luopumaan 3 tonnista viljaa.

Täten siis päädytään tilanteeseen, jossa Ranskalla on suhteellinen etu viljassa ja Englannilla tekstiilissä (pienin vaihtoehtoiskustannus). Optimaalisinta olisi siis että kukin tuottaisi sitä missä suhteellisesti tehokkain, eikä esim niin että Englanti tuottaisi puolet viljaa ja puolet tekstiiliä, sillä tällöin tuotetaan myös “tehottomampaa” vaihtoehtoa ja päädytään huonompaan lopputulokseen.

EMU

The European Economics and Monetary Union, eli euroopan raha ja taloustliitto. Liitto johon kaikki euromaat kuuluvat ja jossa EKP vastaa yhteisestä rahapolitiikasta.

Omavaraisuusaste

Kertoo, kuinka suuri osa yrityksen varoista on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi luku, sitä vakaampi yritys.

Velkaantumisaste (yritys)

Korollinen velka / oma pääoma.

Yksikkötyökustannus

Yksikkötyökustannus mittaa sitä, kuinka paljon yhden tuotantoyksikön (esimerkiksi tavaran tai palvelun) valmistaminen maksaa työvoimakustannuksissa. Se on keskeinen kansantalouden ja yritysten kustannuskilpailukyvyn mittari.

Lasketaan:

Työvoimakustannus / tuotannon määrä

tai

Keskimääräiset työkustannukset (palkat + sivukulut) / työn tuottavuus

Kansantalouden kilpailukyky

2) Mistä se koostuu?

Kilpailukyky ei ole yksi mittari, vaan kokonaisuus:

a) Hintakilpailukyky

palkkataso suhteessa tuottavuuteen

yksikkötyökustannukset

valuuttakurssi

b) Rakenteellinen kilpailukyky

koulutus ja osaaminen

teknologia ja innovaatiot

yritysten tehokkuus

Ostovoima

Nimellispalkka jossa huomioitu inflaation vaikutus sekä tuloverotus, eli se mitä palkalla oikeasti saa

Siirtomenot

Siirtomenot muodostavat reilusti yli puolet valtion menoista. Valtion budjetin meno puolen siirtomenoihin kuuluu mm: tulonsiirrot, valtionosuudet (maksut kunnille ja sote alueille), tuet yrityksille, kehitytsapu ulkomaille. Eli nämä ovat ikäänkuin valtion maksamia tulonsiirtoja.

Tulo- ja varallisuusverot

Muodostavat nykyään suuren osan valtion tuloista (reilu kolmannes), sillä sote uudistuksen myötä kunnallisverosta siirtyi merkittävä osa valtion ansiotuloverotukseen. Toiseksi suurin tuloerä on liikevaihtoon perustuvat verot. Verot ylipäätänsä tuovat valtion kassaan noin 80% tuloista

Työeläke

Eläkejärjestelmä, jota kerrytetään työnteolla, eli saat eläkettä työuran ansioiden mukaisesti (pituus, palkkataso). Työeläke ei ole valtion järjestämä, vaan siitä vastaa yksityiset eläkerahastot, palkasta on kuitenkin pakko maksaa tyel maksua tietty osuus (työnantaja maksaa n. 17% ja työntekijä n. 7%), eli työeläke on kuitenkin valtion säätämä ja pakollinen. Esim leikkauksia ei kuitenkaan työeläkkeestä voida tehdä, sillä valtio ei vastaa sen järjestämisestä

Työeläkejärjestelmä on rahastoitu, ja tällä hetkellä kassassa on noin 250-300 mljrd euroa (valtion budjetti x3 eli merkittävä summa), osa työeläkkeistä rahoitetaan tästä kassasta, mutta toisaalta sijoitustuottojakin kertyy. Malli on poikkeuksellinen, sillä useimmissa maissa eläkkeet maksetaan saman vuoden työeläke maksuista eikä niitä ole rahastoitu. Suomen ikärakenne ja vanheneva väestö kuitenkin tulevat muuttumaan, jonka takia rahastoitu systeemi on vakaampi myös tulevaisuudessa.

Kansaneläke

Valtion maksama eläke, joka maksetaan työeläkkeen päälle (mikäli eläkkeen suuruus alle 1600e/kk, eli kansaneläke kasvattaa työeläkettä, mikäli se on jäänyt pieneksi. Valtio rahoittaa kansaneläkkeen verorahoista ja se maksetaan kelan kautta

Takuueläke

Takuueläke toimii ikäänkuin alarajana eläkkeelle ja takuueläkkeellinen kokonaiseläke on minimissään 980/kk. Takuueläkettä maksetaan, mikäli esim työura jäänyt todella lyhyeksi tai työeläkettä ei ole lainkaan. Takuueläkettä saa vain pieniosa pienimmistä eläkkeen saajista ja se toimii enemmän tukena kuin osana normaalien kansalaisten eläkkeitä

suhteellinen vero

= tasavero, eli kaikki maksaa saman prosentin mukaisesti riippumatta tuloista. Usein vaikutuksiltaan regressiivinen, vaikkapa ruoan alvi, jota pienituloiset maksavat suhteessa enemmän kuin suurituloiset

efektiivinen veroaste

Efektiivinen veroaste kertoo siitä, mikä on maksetun kunnallisveron suhde ansiotuloihin vähennysten jälkeen. Efektiivinen veroaste kasvaa tulojen noustessa. Eli kuvaa ikäänkuin todellista veroa joka maksetaan, esim vero voi olla 6.5% mutta vähennysten jälkeen maksat vain 5% yhteensä