BIOS 4

abioottiset ympäristötekijät

Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten ilmasto, valo, lämpötila, maaperä, vesi, happamuus jne.

ADP, Adenosiinidifosfaatti

Adenosiinista muodostunut yhdiste, johon on liittynyt kaksi fosfaattiryhmää

Adenosiinifosfaatti

Runsasenergisiä yhdisteitä, joita käytetään soluissa energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Adenosiinista (adeniiniemäs ja riboosisokeri) muodostuneita yhdisteitä, joihin on liittynyt yksi (AMP), kaksi (ADP) tai kolme (ATP) fosfaattiryhmää. Fosfaattiryhmien väliset sidokset ovat runsasenergisiä. Energiaa vapautuu sidosten purkautuessa ja sitoutuu niiden muodostuessa.

Aerobinen

Happea tarvitseva reaktio, solu tai eliö. Aerobisessa soluhengityksessä energiaa vapautuu soluissa hapen läsnäollessa.

Aineenvaihdunta, aineenvaihduntareaktio

Eliöiden elintoimintoihin liittyvät solujen kemialliset reaktiot. Aineenvaihdunta on joko hajottavaa eli katabolista tai rakentavaa eli anabolista.

Aktiivinen kohta

Kohta entsyymissä, johon substraatti kiinnittyy

Aktiivinen kuljetus

Energiaa tarvitsevaa aineiden siirtämistä solukalvon läpi pienemmästä pitoisuudesta suurempaan pitoisuuteen.

Alkoholikäyminen

Reaktio, jossa glukoosista syntyy etanolia, vettä ja hiilidioksidia sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa.

Alleeli

Mutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto. Vastinkromosomien saman lokuksen alleelit voivat olla erilaiset tai samanlaiset. Jos ne ovat erilaiset, yksilö on perinyt isältään erilaisen alleelin kuin äidiltään.

Aminohapot

Proteiinin rakenneosia, joita on lähes kaikissa eliöissä 20 erilaista.

AMP, adenosiinimonofosfaatti

Adenosiinista muodostunut yhdiste, johon on liittynyt yksi fosfaattiryhmä

Anabolinen reaktio, rakentava reaktio

Soluissa tapahtuva reaktio, jossa rakentuu uusia aineita.

Anaerobinen

Reaktio, solu tai eliö, joka ei käytä happea energian vapauttamiseen. Soluhengityksen alussa, glykolyysissä, energiaa vapautuu glukoosista ilman happea eli reaktio on anaerobinen. Hapen läsnä ollessa soluhengitys jatkuu, mutta jos happea ei ole saatavilla, energiaa vapautuu käymisreaktiossa. Ks. maitohappokäyminen ja alkoholikäyminen.

Antikodoni

Siirtäjä-RNA:ssa oleva, lähetti-RNA:n emäskolmikon tunnistava vastinemäskolmikko

ATP, adenosiinitrifosfaatti

Adenosiinista muodostunut yhdiste, johon on liittynyt kolme fosfaattiryhmä

ATP-syntaasi

Entsyymi, jonka avulla mitokondrion sisemmällä kalvolla adenosiinidifosfaatista (ADP) ja epäorgaanisesta fosfaatista (Pi) valmistuu adenosiinitrifosfaattia (ATP). ATP-syntaasin avulla valmistuu ATP:tä myös viherhiukkasten yhteyttämiskalvoilla.

Autosomi

Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi.

Avustettu diffuusio

Aineiden passiivinen kulkeutuminen solukalvon läpi. Aineet siirtyvät solukalvon läpi kantajaproteiinien avulla tai ionikanavien läpi, jolloin niiden siirtyminen nopeutuu.

Bioinformatiikka

Suurten biologisten tietomäärien hallinta ja hyödyntäminen matematiikan, tilastotieteen ja tietotekniikan keinoin.

Biokatalyytti

Solun kemiallisia reaktioita nopeuttava molekyyli. Entsyymit toimivat soluissa biokatalyytteinä.

Denaturoituminen

Orgaanisen aineen rakenteen tai muiden ominaisuuksien muuttuminen. Esimerkiksi proteiinien rakenne muuttuu lämpötilan, pH:n tai suolapitoisuuden vaikutuksesta.

Diffuusio

Aineiden sekoittuminen, joka johtuu atomien ja molekyylien lämpöliikkeestä. Diffuusiossa aineiden pitoisuuserot pyrkivät tasoittumaan. Pienimolekyyliset aineet, esimerkiksi hiilidioksidi ja happi, voivat siirtyä solukalvon läpi diffuusion avulla.

Dihybridiristeytys

Risteytys, jossa tarkastellaan kahden alleeliparin periytymistä tilanteessa, jossa alleelit ovat keskenään erilaiset.

Diploidinen, diploidinen kromosomimäärä, diploidi

Kaksinkertainen kromosomisto eli tumassa on kutakin kromosomia kaksi kappaletta. Toinen näistä vastinkromosomeista on peritty isältä ja toinen äidiltä.

Disakkaridi

Sokereita, jotka muodostuvat kahdesta monosakkaridi- molekyylistä. Ne ovat yleensä makeita sokereita, esimerkiksi sakkaroosi ja laktoosi. Ks. hiilihydraatit.

DNA, deoksiribonukleiinihappo

Solujen perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli. Se koostuu nukleotideista, joiden rakenneosia ovat fosfaattiosa, deoksiriboosisokeri sekä emäsosa, joka voi olla adeniini (A), tymiini (T), guaniini (G) tai sytosiini (C). DNA:ta on tumassa, mitokondrioissa ja viherhiukkasissa.

DNA:n kahdentuminen

DNA kopioituu useiden entsyymien avulla siten, että kummankin DNA-juosteen viereen rakentuu uusi juoste emäspariperiaatteen mukaisesti.

DNA-molekyyli

DNA-molekyyli koostuu kahdesta juosteesta. Juosteet koostuvat sokeriosasta, fosfaattiosasta ja emäsosasta. Vastakkaisissa juosteissa olevien emästen välille syntyvät vetysidokset kiinnittävät juosteet toisiinsa. Vetysidokset voivat syntyä vain adeniinin ja tymiinin välille sekä sytosiinin ja guaniinin välille (emäsparisääntö).

DNA-polymeraasi

DNA-kaksoisjuostetta syntetisoiva eli rakentava entsyymi. DNA-polymeraasi kykenee rakentamaan uutta juostetta vain yhteen suuntaan (3' → 5'). DNA-polymeraaseja on useita erilaisia ja niitä tarvitaan solunjakautumisen yhteydessä DNA:n kahdentumisessa ja vaurioituneen DNA:n korjaamisessa.

Dominoiva alleeli

Alleeli, joka peittää toisen (resessiivisen) alleelin vaikutuksen ja aiheuttaa yksinkertaisenakin ominaisuuden ilmenemisen.

Eksoni

Geenin koodaavan alueen jakso, jonka informaatio siirtyy lähetti-RNA:han ja sitä kautta proteiinisynteesissä syntyvään aminohappoketjuun.

Eksosomi

Rakkula, joka sisältää erilaisia molekyylejä, kuten viestiaineina toimivia kasvutekijöitä. Eksosomit muodostavat solujen välisen viestintäjärjestelmän.

Eksosytoosi

Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus pienissä rakkuloissa ulos solusta.

Elektronimikroskooppi

Mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijaan elektronisuihkua, jonka avulla näytettä pommitetaan. Elektronimikroskoopilla saavutetaan huomattavan suuri erotuskyky.

Elektroninsiirtoketju

Hapetus-pelkistysreaktioiden sarja, jossa vapautuvaa energiaa käytetään vetyionien pumppaamiseen mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliin. Vetyionien virratessa ATP-syntaasin läpi takaisin mitokondrion sisälle vapautuva energia sidotaan ATP-molekyylien sidosenergiaksi.

Emäskolmikko, kodoni, tripletti

Kolmen peräkkäisen nukleotidin ryhmä DNA:ssa ja RNA:ssa. Kukin emäskolmikko vastaa jotain aminohappoa tai proteiinisynteesin aloitus- ja lopetusmerkkiä.

Emäsosa

Nukleotidin rakenneosa DNA:ssa ja RNA:ssa. DNA:n emäsosia ovat adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. RNA:n emäsosia ovat adeniini, urasiili, guaniini ja sytosiini.

Emäsparisääntö

Nukleotidien emäsosien vetysidosten muodostuminen niin, että DNA:ssa vain adeniini ja tymiini (A-T) sekä guaniini ja sytosiini (G-C) voivat muodostaa emäsparin.

Endosytoosi

Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus solun sisään, niin että solukalvo ympäröi kuljetettavat aineet, jolloin ne siirtyvät soluun kalvorakkulan sisällä.

Entsyymi

Proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota muuttumatta reaktiossa itse. Ainetta, jota entsyymi katalysoi kutsutaan substraatiksi. Reaktiossa entsyymi ja substraatti liittyvät toisiinsa. Reaktion tuloksena syntyy lopputuote tai -tuotteita.

Epigeneettinen säätely, epigeneesi

Geenien ilmentymisen muutoksia, jotka eivät johdu muutoksista DNA:n emäsjärjestyksessä. Esimerkiksi identtisten kaksosten fenotyyppi voi tästä syystä olla erilainen.

Epäorgaaninen yhdiste/aine

Aineet, jotka eivät ole eloperäisiä. Epäorgaaniset aineet ovat kuitenkin elämälle välttämättömiä, esimerkiksi ravinteita ja kivennäisaineita.

Esiaste-RNA

Transkription tuloksena syntynyt RNA- molekyyli, joka sisältää sekä eksonien että intronien sisältämän informaation. Esiaste-RNA:sta silmukoidaan intronit pois, jolloin muodostuu lähetti-RNA.

Etanoli

Väritön ja helposti syttyvä neste, joka kuuluu alkoholeihin. Eliöissä, esimerkiksi hiivasoluissa, etanolia syntyy käymisreaktioissa.

Evoluutioteoria

Charles Darwinin alun perin laatima tieteellinen teoria, jonka mukaan maapallolla nykyisin elävät eliöt ovat kehittyneet aikaisemmin eläneistä eliöistä luonnonvalinnan seurauksena

Fagosytoosi

Solusyönti. Solukalvo ottaa sisälleen suuren molekyylin, ravintohiukkasen, eräät valkosolut kokonaisen bakteerin. Alkueläinten ravinnonottotapa.

Fenotyyppi, ilmiasu

Perimän ja ympäristötekijöiden määräämä yksilön havaittavien ominaisuuksien kokonaisuus. Tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä.

Fosfolipidit

Solujen lipidejä, jotka koostuvat glyserolista, rasvahapoista ja fosfaatista. Fosfolipidit muodostavat solukalvon kaksikerroksisen rungon.

Fotosynteesi

Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi. Fotosynteesissä on kaksi vaihetta: valoreaktiot ja hiilihydraattisynteesi.

F1-sukupolvi

Sukupolvi, joka seuraa vanhempien sukupolvea eli P-sukupolvea.

F2-sukupolvi

Sukupolvi, joka seuraa F1-sukupolvea.

Geeni, perintötekijä

Solun ja eliön elintoimintoja sekä ominaisuuksien kehitystä ohjaava toiminnallinen DNA:n jakso. Geeni sisältää informaation tietyn proteiinin tai RNA- molekyylin valmistamiseksi. Geeni koostuu tumallisilla eliöillä säätelyalueesta ja koodaavasta alueesta. Perinnöllisyystieteessä geeni tarkoittaa yksikköä, joka vaikuttaa eliön ominaisuuksiin.

Geenimutaatio

Pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena.

Geenin ilmentyminen

Prosessi, missä geenin sisältämän ohjeen mukaan syntyy geenituote. Geenituote voi olla proteiini tai RNA-molekyyli.

Geenien ulkopuolinen alue

Käsittää geenien väliset alueet DNA-molekyylissä. Sisältää mm. toistojaksoja, sammuneita geenejä ja transposoneja

Geenivarasto, alleeliavarsto

Populaation alleelikoostumus tiettynä aikana.

Geenivirta

Geenien kulkeutuminen populaatiosta toiseen esimerkiksi siirtyvien yksilöiden tai kasvien siementen, itiöiden ja siitepölyn mukana.

Geneettinen koodi

Ilmoittaa sen, mikä DNA:ssa oleva kolmen peräkkäisen emäksen muodostama emäskolmikko vastaa tiettyä proteiiniin tulevaa aminohappoa.

Geneettinen rekombinaatio

Alleelien sattumanvarainen järjestäytyminen suvullisessa lisääntymisessä sellaisiksi yhdistelmiksi, joita vanhemmilla ei esiinny. Geneettinen rekombinaatio on seurausta mendelistisestä rekombinaatiosta ja tekijäinvaihdunnasta.

Genetiikka, perinnöllisyystiede

Ominaisuuksien periytymistä ja muuntelua tutkiva tiede.

Genotyyppi, perimä

Kaikkien yksilön vanhemmiltaan perimien geenien kokonaisuus, kunkin geenilokuksen alleeliyhdistelmä.

Glukkosi, rypälesokeri

Kuudesta hiiliatomista, kahdestatoista vetyatomista ja kuudesta happiatomista rakentunut yksinkertainen sokeri eli monosakkaridi (C6H12O6). Glukoosi on solujen tärkein energialähde.

Glykogeeni, eläintärkkelys

Glukoosista rakentunut monihaarainen polysakkaridi, jota eläimillä on varastoituneena lihaksissa ja maksassa.

Glykolyysi

Soluhengityksen ensimmäinen vaihe, jossa glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi palorypälehappo- eli pyruvaattimolekyyliksi. Glykolyysissä syntyy lisäksi vetyä ja sitoutuu energiaa ATP-molekyyleihin.

Glykoproteiini

Proteiini, johon on liittynyt hiilihydraattimolekyylejä.

Golgin laite

Litteistä kalvopusseista ja pienistä rakkuloista muodostunut soluelin tumallisissa soluissa. Golgin laitteessa muokataan ja pakataan lysosomeihin ja muihin solun kalvorakkuloihin kuljetettavat proteiinit, solukalvoproteiinit sekä solusta ulos eritettävät proteiinit.

Happi

Kaasumainen alkuaine, jonka molekyylimuoto on O2.

Haploidinen, haploidi

Yksinkertainen kromosomisto. Tumallisilla eliöillä haploidisia soluja ovat meioosin tuloksena syntyneet sukusolut.

Hedelmöitys

Munasolun ja siittiösolun tumien yhtyminen.

Helikaasi

Entsyymi, joka aukaisee DNA:n kahdentumisen yhteydessä DNA:n juosteiden väliset sidokset.

Heterotsygoottinen

Yksilö tai solu, jolla on tietystä geenistä kaksi erilaista alleelia, eriperintäinen.

Hiilihydraatit

Hiilestä, hapesta ja vedystä rakentuneita orgaanisia molekyylejä. Ks. monosakkaridit, disakkaridit ja polysakkaridit.

Hiilihydraattisynteesi

Fotosynteesissä valoreaktioiden jälkeen tapahtuvat reaktiot, joissa hiilidioksista ja vedystä syntyy glukoosia.

Histoniproteiini

Pallomaisia proteiinimolekyylejä, joiden ympärille DNA-molekyyli kietoutuu, auttavat DNA-molekyylin pakkaamisessa. Histoniproteiinit ja DNA-molekyyli muodostavat yhdessä kromatiinin.

homotsygoottinen

Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi samanlaista alleelia, samaperintäinen.

Homotsygoottinen kanta, puhdas linja

Perinnöllisesti samanlaisten ja geenistöltään homotsygoottisten yksilöiden muodostama peräkkäisten sukupolvien sarja. Jalostuksessa se saadaan aikaan valinnan avulla.

Hormonit

Kemiallisia viestiaineita, jotka vaikuttavat solujen toimintaan.

Häviämä

Kromosomimutaatio, jossa tietty kromosomin osa siinä olevine geeneineen häviää.

Ilmarako

Kasveilla lähinnä lehtien pinnalla sijaitseva pieni aukko, jota huulisolut reunustavat. Ilmarakoja on yleensä enemmän lehtien ala- kuin yläpinnalla. Ilmarakojen kautta kasveista haihtuu vettä, ja niiden kautta kulkevat myös hiilidioksidi ja happi.

Inhibiittori

Aine, joka estää entsyymin toiminnan.

In silico

Biologisen tutkimuksen tekeminen tietokantojen ja tietokonesimulaatioiden avulla.

intermediaarinen periytyminen, välimuotinen periytyminen

Saman geenin kahden eri alleelin vaikutus näkyy yksilössä samanaikaisesti. Kumpikaan alleeleista ei dominoi toista.

Introni

Geenissä eksonien välissä oleva jakso, joka ei sisällä proteiinin rakentamisessa tarvittavaa informaatiota. Intronit silmukoidaan pois esiaste-RNA:sta.

In vivo

Solututkimuksen teko esimerkiksi elävässä kudoksessa tai organismissa.

In vitro

Solututkimuksen teko esimerkiksi koeputkessa tai kasvatusalustalla.

Ionipumppu

Proteiineista koostuva, ATP-energiaa kuluttava rakenne, joka mahdollistaa sähköisesti varautuneiden ionien siirtymisen solukalvon läpi.

Jakautumisvaihe

Solun elämänkierron vaihe, jossa tapahtuu tuman jakautuminen eli mitoosi sekä soluliman jakautuminen.

Johtojänne

Putkilokasveilla johtosolukosta muodostuva vettä ja ravinteita, sekä yhteyttämistuotteita kuljettava putki- mainen rakenne. Johtojänteet alkavat juurista ja johtavat varren kautta lehtiin, jossa niitä kutsutaan lehtisuoniksi. Johtojänteissä on yleensä puu-, nila-, ja jälsiosa.

Kahdentuma

Kromosomimutaatio, jossa jokin kromosomin osa monistuu. Saa aikaan perimään geeniperheitä ja toistojaksoja.

Kaksoiskierre DNA

DNA-molekyyli kiertyy pituusakselinsa ympäri

kalvoproteiinit

Solukalvon proteiineja, joilla on solukalvossa monia erilaisia tehtäviä, esim. aineiden kuljetus solukalvon läpi ja viestien vastaanotto.

Kanavaproteiini

Solukalvossa oleva proteiini, jonka läpi aineita pääsee siirtymään solukalvon läpi.

Kantajaproteiini

Solukalvossa oleva proteiini, joka siirtää aineita solukalvon läpi. Vrt, kuljettajaproteiini.

Kantasolu

Erilaistumattomia soluja, joita on alkiossa ja sikiössä sekä useissa aikuisen jo erilaistuneissa kudoksissa. Kykenee jakautumaan ja erilaistumaan uusiksi soluiksi, mutta myös uusiutumaan kantasoluna.

Karkea solulima

Solulimakalvosto, jossa on kiinni ribosomeja.

Kasvutekijät

Solujen tuottama viestiaine, joka lisää tai hillitsee solun kasvua tai erilaistumista vaikuttamalla geenien toimintaan.

Katabolinen reaktio, hajottava reaktio

Soluissa tapahtuva reaktio, jossa aineet hajoavat.

Katalysointi

Katalyyttien eli soluissa entsyymien kemiallisia reaktioita nopeuttava toiminta.

Kelpoisuus

Yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kelpoisuutta voidaan mitata vertaamalla yksilön jälkeläisten määrää ja niiden hedelmällisyyttä populaation muihin yksilöihin.

Keskusjyvänen, sentrioli

Eläinsolussa oleva soluelin, joita on yleensä kaksi. Niiden välille muodostuu tuman jakautuessa sukkularihmasto.