Kemia

heterogeenisen seoksen komponentit niin hienojakoisia, että ne erottaa vain mikroskoopilla

dispersio

dispersio, jonka kappalekoko alle 0,1 µm

kolloidi

eli paksu kolloidinen liuos: toinen dispersion komponentti on sitonut toisen kokonaan tai osittain sisälleen

geeli

heterogeeninen seos: kaasu + neste

aerosoli, esim hiuslakka

heterogeeninen seos: kaasu + kiinteä

aerosoli, esim. savu

heterogeeninen seos: neste + kaasu

vaahto, esim. kermavaahto

heterogeeninen seos: neste + neste

emulsio, esim kosteusvoide

heterogeeninen seos: neste + kiinteä

suspensio = sooli, esim. vesivärimaali

heterogeeninen seos: kiinteä + kaasu

kiinteä vaahto, esim vaahtokarkki

heterogeeninen seos: kiinteä + neste

kiinteä emulsio, esim voi

heterogeeninen seos: kiinteä + kiinteä

kiinteä suspensio, esim rubiinilasi

s-alakuori

1 orbitaali, ryhmät 1-2

p-alakuori

3 orbitaalia, ryhmät 13-18

d-alakuori

5 orbitaalia, ryhmät 3-12

f-alakuori

7 orbitaalia

Hundin sääntö

Elektronit asettuvat energialtaan samanarvoisille orbitaaleille siten, että kullekin orbitaalille asettuu ensin yksi samansuuntaisin spinein

Paulin kieltosääntö

tietyn atomin kaikilla elektroneilla pitää olla erilaiset energiat = saman orbitaalin elektroneilla erilaiset spinit

(Hiilen) sp3-hybridisaatio sidoskulma

109,5 (muodostaa tetraedrin)

(hiilen) sp2-hybridisaatio sidoskulma

120 (muodostaa tasomaisen molekyylin)

(hiilen) sp-hybridisaatio sidoskulma

180 (sauvamainen)

additioreaktio on tyypillinen _

alkeeneille ja alkyyneille. Voi tapahtua huoneenlämpötilassa.

Additioreaktio

reaktio, jossa molekyyliin liittyy lisää atomeja. Piisidos katkeaa.

Markovnikovin sääntö

Additioreaktiossa vety kiinnittyy siihen hiiliatomiin, jossa on jo ennestään enemmän vetyä.

Eliminaatioreaktio

reaktio, jossa orgaanisesta molekyylistä lohkeaa jokin pieni molekyyli (kuten vesi). Siihen kohtaan, josta eliminaatio tapahtuu, muodostuu piisidos. Eliminaatioreaktio on liittymis- eli additioreaktiolle vastakkainen.

Eliminaatioreaktio on tyypillinen __

alkaaneille (ja alkeeneille?). Molekyylissä on oltava helposti lohkeava atomiryhmä, kuten hydroksyyliryhmä -OH. Vaatii huoneenlämpöä korkeamman lämpötilan.

Substituutioreaktio

Molekyylin atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella atomilla tai atomiryhmällä.

substituutioreaktio tarvitsee

korkean lämpötilan ja esim. UV-valon/katalyytin läsnäolon

Substituutioreaktio on tyypillinen __

alkaaneille ja bentseenille

Kondensaatioreaktio

reaktio, jossa orgaanisten yhdisteiden funktionaaliset ryhmät reagoivat keskenään -> molekyylit yhdistyvät ja lohkeaa vesimolekyyli (tai jokin muu pieni molekyyli)

Esterikondensaatio

karboksyylihappo (-naatti) ja alkoholi (-yyli) yhdistyvät

Eetterikondensaatio

alkoholi (-yyli) ja alkoholi (-yyli) yhdistyvät

amidikondensaatio

amiini ja karboksyylihappo yhdistyvät

Happoanhydridi

karboksyylihappo + karboksyylihappo

Hydrolyysireaktio

kondensaatioreaktiolle vastakkainen reaktio, jossa kovalenttinen sidos (eetteri-, esteri- tai amidisidos) katkeaa veden vaikutuksesta.

alkeeni

hiili-hiilikaksoissidos

alkyyni

hiili-hiilikolmoissidos

alkoholi

hydroksyyliryhmä, -oli

fenoli

Fenolinen hydroksyyliryhmä, -fenoli

aldehydi

aldehydiryhmä = karbonyyliryhmä ketjun päässä, -naali

ketoni

ketoniryhmä = karbonyyliryhmä ketjun keskellä, esim pentan-2-oni

karboksyylihappo

Karboksyylihapporyhmä, -happo

esteri

esteriryhmä=karboksylaattiryhmä

amiini

aminoryhmä, -amiini

amidi

amidiryhmä

eetteri

eetteriryhmä = happisilta, -eetteri

tioli

sulfhydryyliryhmä, -tioli

nitriili

nitriiliryhmä = syanoryhmä

alkyylihalidi

halogeeniryhmä=halidiryhmä

nitroyhdiste

nitroryhmä

hiilihydraateissa monosakkaridit sitoutuvat toisiinsa __

glykosidisidoksin (happisilta -O-)

glykosidisidos

kahden monosakkaridin -OH ryhmien reagoidessa muodostuva happisilta

rasva

= triglyseridi, koostuu glyserolista ja kolmesta rasvahaposta

fosfolipidi

glyseroliin sitoutunut 2 rasvahappoa + fosforihappo

glykolipidi

lipidi, johon on liittynyt sokerimolekyyli

proteiinit kiinnittyvät toisiinsa __

peptidisidoksilla

Peptidisidos

Aminohappojen välinen amidisidos

proteiinin rakenteet

I primaarirakenne: aminohappojärjestys polypeptidissä
II sekundaarirakenne: alfaheliksi (kierre) tai betalaskos (levymäinen)
III tertiaarirakenne: proteiinin kolmiulotteinen muoto
IV kvartiäärirakenne: useamman proteiiniketjun muodostama kokonaisuus

nukleiinihappo

RNA ja DNA; koostuvat nukleotideistä

nukleotidi

sokeriosa (jokin pentoosi) + emäs + fosfaattiosa

Le Châtelier'n periaate

Kun tasapainosysteemiin kohdistetaan ulkoinen pakote, systeemissä tapahtuu muutos, joka pyrkii kumoamaan tämän pakotteen vaikutuksen

parhaat olosuhteet puskuriliuoksen toiminnalle

happo- ja emäsmuotojen tasapainokons. suhde on 0,1-10 välillä

Hessin laki

reaktion entalpiamuutos on sama riippumatta siitä, mitä reittiä pitkin lähtöaineista on päästy reaktiotuotteisiin

K(etenevä)*K(palautuva)=

1

tasap.reaktion kertoimet kerrotaan kahdella

K^2

tasap.reaktion kertoimet jaetaan kahdella

sqrt(K)

K, kun 2 osareaktiota yhdistetään kokonaisreaktioksi

K=K1*K2

Arrheniuksen teoria

hapot tuottavat vetyioneja ja emäkset hydroksidi-ioneja vesiliuokseen

Bronsted-Lowryn happo-emästeoria

hapot luovuttavat ja emäkset vastaanottavat vetyionin eli protonin H+

Lewisin happo-emästeoria

Hapot vastaanottavat ja emäkset luovuttavat elektroniparin

amfolyytti/amfoteerinen aine

aine joka voi toimia sekä happona että emäksenä, esim. vesi

Veden ionitulo oksonium- ja hydroksyylikonsentraatioiden avulla

Kw=[H3O]*[OH]

pKw

=pH+pOH

protoloysoitumisaste

[vastinhappo tai -emäs] / c(happo/emäs, alku) * 100%

Indikaattori

heikko happo tai emäs, joka vaihtaa väriä liuoksen pH-arvon mukaan

hapetus-pelkistystirtauksessa voidaan käyttää esim.

permanganaatteja (hapetin)

litiumalumiinihydridi (pelkistin)

Ekvivalenttipiste

titrauksen piste, jossa näyteliuosta on stoikiometrinen määrä = tutkittava aine on kulunut titrausreaktiossa kokonaan reaktioyhtälön kertoimien suhteessa

onko neutraloituminen tasapainoreaktio?

ei

metalli muuttuu ionimuotoon

syöpyminen

1. ionisaatioenergia eityisen suuri, kun

Uloin alakuori on täynnä tai puoliksi täynnä

ionisaatioenergia

energiamäärä, joka tarvitaan yhden elektronin irrottamiseen kaasumaisesta atomista

pysyvä varausjakauma molekyylissä

dipoli

poolisuuden raja

elektronegatiivisuusero 0,4-1,7 (jos suurempi -> periaattees ioniyhdite)

dipoli

osittaisvaraus

karbonaatti (-CO3) palaa kuumennettaessa

syntyy hiilidioksidia CO2 ja oksidia (-O)

Vetykarbonaatti (-HCO3) hajoaa kuumennettaessa

syntyy karbonaattia -CO3, vetykaasua H2 ja vettä H2O

jalometalli + happihappo (esim HNO3)

syntyy epämetallioksideja

halogeeni + halogeeni

vahvempi hapetin (ylempänä ryhmässä) hapettaa toisen halogeenin ionin

yhteyttämisen raktioyhtälö

(yksinkertaistettu; todellisuudessa koostuu lukuisista välivaiheista)

6 CO2(g) + 6 H2O(l) → C6H12O6(s) + 6 O2(g)

epämetallioksidi + vesi

(yleensä) hapan vesiliuos

metallioksidi + vesi

(yleensä) emäksinen vesiliuos (alumiinioksidi on amfoteerinen)

vetyperoksidin hajoaminen

muodostuu vettä ja happikaasua: 2 H2O2(aq) → 2 H2O(l) + O2(g)

rasemaatti eli raseeminen seos

seos, jossa 50:50-suhteessa kumpaakin enantiomeeriä