KE04 // Sidos 4 -kirjan käsitteitä

additioreaktio eli liittymisreaktio (addition reaction)

reaktio, jossa hiiliketjussa oleva kaksois- tai kolmoissidos avautuu ja vapautuneet sidoselektronit muodostavat uudet sidokset toisen atomin tai atomiryhmän kanssa. Ei muodostu sivutuotetta.

aineen häviämättömyyden laki (law of conservation of mass)

Laki, jonka mukaan suljetussa systeemissä aineen ja energian muutoksissa aineen kokonaismassa ei muutu. Esimerkiksi kemiallisessa reaktiossa ainetta ei synny tyhjästä eikä sitä häviä.

alkylointi (alcylation)

reaktiossa hiiliatomiin sitoutunut atomi korvautuu alkyyliryhmällä.

alkyyliryhmä (alkyl group)

molekyylin hiilirunkoon liittynyt hiilivetyryhmä. Se on muodostunut alkaanista, mutta siitä puuttuu yksi hiiliatomiin sitoutunut vetyatomi, koska se on sitoutunut toiseen molekyyliin.

apuaine (adjuvant substance)

tietynlaisia muovien lisäaineita, joilla voidaan muokata muovilaatujen ominaisuuksia, kuten poistaa sähköisyyttä, muuttaa muovia liukkaammaksi tai tehdä muovista antibakteerinen.

biohajoava muovi (biodegradable plastic)

koostuvat polymeereistä, jotka hajoavat erilaisten mikrobien vaikutuksesta. Hajoamisreaktioon tarvitaan sopiva lämpötila, vettä ja happea.

biomuovi (bioplastic)

muoveja, joiden valmistukseen on käytetty vähintään 20 % uusiutuvia kasvi- tai eläinpohjaisia raaka-aineita.

dehydraus (dehydrogenation)

vedyn eliminaatiota hiiliketjusta.

denaturoituminen (denaturation)

proteiinin kolmiulotteisen rakenteen hajoamista esimerkiksi lämmön, happojen tai emästen vaikutuksesta.

dipeptidi (dipeptide)

aminohapoista muodostuva yhdiste ,jonka rakenneosassa on kaksi aminohappomolekyyliä, jotka ovat liittyneet yhteen peptidisidoksella(amidiryhmä).

disakkaridi (disaccharide)

hiilihydraatti, jonka molekyyleissä kaksi monosakkaridiyksikköä on liittynyt toisiinsa glykosidisidoksella.

DNA eli deoksiribonukleenihappo (DNA)

Se on perimää säilyttävä polymeeri.

eksoterminen reaktio (exothermic reaction)

tuotteiden sisältämä energia on pienempi kuin lähtöaineiden sisältämäenergia. Reaktio siis vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöönsä.

ekvivalenttipiste (equivalence point)

titrauksessa happoa ja emästä on reaktioyhtälön kertoimien mukaan toisiaan vastaavat määrät.

eliminaatioreaktio eli lohkeamisreaktio(elimination reaction)

vierekkäisistä hiiliatomeista lohkeaa jokin pieni molekyyli ja tilalle muodostuu kaksois- tai kolmoissidos.

emäksinen liuos (alkaline solution)

Liuos on tällainen, jos siinä on ylimäärin hydroksidi-ioneja.

emäs (base)

aine, joka voi vastaanottaa vetyionin eli protonin.

endoterminen reaktio (endothermic reaction)

tuotteiden sisältämä energia on suurempi kuin lähtöaineiden sisältämä energia. Reaktio siis sitoo lämpöenergiaa. Reaktio ottaa tarvitsemansa lämpöenergian ympäristöstä.

entsyymi (enzyme)

biologisia katalyyttejä eli ne nopeuttavat esimerkiksi elimistössä tapahtuvia kemiallisia reaktioita.

epätäydellinen palaminen (incomplete combustion)

Palaminen on tällaista, jos happea ei ole riittävästi saatavilla. Tässä muodostuu eri reaktiotuotteita kuin täydellisessä palamisessa.

erikoismuovi (special plastic)

sisältävät usein tarkasti valittuja erityisiä ominaisuuksia, joita ei ole muilla muoveilla. Erikoismuoveiksi luokitellaan muun muassa polyimidi (PI), polysulfoni (PSU), polyeetterieetteriketoni(PEEK), PTFE eli teflon ja LCP.

glykosidisidos (glycosidic bond)

Kovalenttinen sidos, joka lähtee hiilihydraatinrenkaan happiatomin viereisestä hiilestä. Se sitoo hiilihydraatin toiseen molekyyliin, kuten toiseen hiilihydraattiin.

hajoamisreaktio (decomposition reaction)

reaktio, jossa yhdiste hajoaa yksinkertaisemmiksi yhdisteiksi ja mahdollisesti alkuaineiksi.

halogenointi (halogenation)

reaktiota, jossa halogeeniatomienmäärä molekyylissä kasvaa. Halogenointi voidaan tehdä additio- tai substituutioreaktiolla.

hapan liuos (acidic solution)

Liuos on tällainen, jos siinä on ylimäärin oksoniumioneja.

happo (acid)

aine, joka voi luovuttaa vetyionin eli protonin.

happo-emästitraus eli neutralointititraus (acid-base titration)

tutkimusmenetelmä, jossa selvitetään happo- tai emäsnäytteen pitoisuus lisäämällä tunnetun väkevyistä emästä tai happoa pieni määrä kerrallaan näytteen joukkoon.

herätemolekyyli (initiator)

yhdiste, joka muodostaa helposti niin sanotun radikaalin eli sellaisen molekyylin tai atomin, jossa on yksi pariton elektroni. Tällainen radikaali on hyvin reaktioherkkä ja saa aikaan ketjureaktion, joka tapahtuu esimerkiksi polyadditiossa.

hiilihydraatti (carbohydrate)

yhdiste, joka koostuu yhdestä tai useammasta monosakkaridiosasta.

hydrausreaktio eli vedytys (hydrogenation)

vetymolekyylin liittämistä hiiliatomien väliseen kaksois- tai kolmoissidokseen additioreaktiolla.

hydrofiilinen (hydrophilic)

pyrkii liukenemaan veteen. Esimerkiksi tensidi-ioninpoolinen osa, jolla on negatiivinen varaus, on tällainen.

hydrofobinen (hydrofobic)

osa hylkii vettä. Esimerkiksi tensidi-ionin pooliton osa on tällainen. Se ei liukene veteen, mutta sitoutuu poolittomaan tahraan dispersiovoimilla.

hydrolyysireaktio (hydrolysis)

orgaanisten yhdisteiden reaktio, jossa molekyyli pilkkoutuu veden vaikutuksesta kahteen osaan. Tätä tapahtuu erityisesti esteri- ja amidiryhmillä. Se on käänteisreaktio kondensaatioreaktiolle silloin, kun kondensaatiossa lohkeava yhdiste on vesi.

ideaalikaasu (ideal gas)

teoreettinen kaasu, jonka rakenneosat ajatellaan pistemäisiksi eikä rakenneosien välillä ole vuorovaikutuksia. Noudattaa ideaalikaasun tilanyhtälöä.

ideaalikaasun tilanyhtälö (ideal gas law)

kuvaa ideaalikaasun paineen p, tilavuuden V, ainemäärän n ja lämpötilan T suhdetta. Yhtälö on muotoa pV = nRT, jossa R on moolinen kaasuvakio.

kahdenarvoinen happo (diprotic acid)

voi luovuttaa kaksi protonia.

kemiallinen reaktio (chemical reaction)

lähtöaineiden kemiallisia sidoksia katkeaa ja uusia sidoksia muodostuu .Reaktiossa syntyy siis uusia aineita, reaktiotuotteita.

kertamuovi (thermoset polymer)

muoveja, joita ei voida työstää lämmön avulla uuteen muotoon. Kertamuoveissa polymeerimolekyylit muodostavat verkkomaisia rakenteita, jotka sitoutuvat toisiinsa kovalenttisin sidoksin.

kertatyydyttymätön rasvahappo (monounsaturated fatty acid)

rasvahappo, jossa hiiliatomienvälillä on yksi kaksoissidos.

kestomuovi (thermoplastic polymer)

muodostuvat polymeerimolekyyleistä, jotka sitoutuvat toisiinsa heikoilla sidoksilla. Näitä voi muokata lämmön avulla ja kierrättää monia kertoja.

kolmenarvoinen happo (triprotic acid)

voi luovuttaa kolme protonia.

komposiitti (composite material)

kahden tai useamman materiaalin yhdistelmää. Tällaisia yhdisteltäviä aineita voivat olla esimerkiksi metallit, muovit, keraamit ja puu.

kondensaatioreaktio (condensation reaction)

kaksi tai useampi molekyyli liittyy yhteen ja välistä lohkeaa jokin pieni molekyyli, kuten vesi. Tämä reaktio on tyypillinen alkoholeille, karboksyylihapoille, amiineille ja aminohapoille.

kvaternäärirakenne (quaternary structure)

Proteiinin ___rakenteella tarkoitetaan useiden proteiinimolekyylien liittymistä yhteen kolmiulotteiseksi kokonaisuudeksi.

leimahduspiste(flash point)

Lämpötila, jonka yläpuolella aineesta höyrystyy niin paljon kaasumaista ainetta, että se voi syttyä palamaan.

lipidi (lipid)

eliöiden soluissa ja kudoksissa syntyviä poolittomia aineita, jotka eivät liukene veteen.

lujiteaine (fibre reinforcement)

muovien lisäaineita, joilla voidaan muokata muovin ominaisuuksia keveämmäksi, kestävämmäksi tai jäykemmäksi. Yleensä tässä käytetään hiili- ja lasikuituja.

lähtöaine eli reagoiva aine(precursor / reactant)

Kemiallisessa reaktiossa näistä muodostuu uusia aineita.

Markovnikovin sääntö (Markovnikov’s rule)

säännön mukaan vetyatomi liittyy additiossa todennäköisimmin siihen hiiliatomiin, jossa on ennestäänkin enemmän vetyatomeja.

mikromuovi (microplastic)

Muoveista irtoaa ja jauhautuu merissä pieniä, alle5 millimetrin kokoisia palasia. Niiden vaikutusta ekosysteemeihin jaihmisiinei vielä tunneta tarpeeksi hyvin.

miselli (micelle)

tensidi-ionien muodostama pallomainen molekyylien verkosto, jonka keskellä on rasvaa. Niiden poolittomat päät ovat misellin keskellä ja pooliset osat misellin ulkopinnalla.

monityydyttymätön rasvahappo (polyunsaturated fatty acid)

rasvahapossa on hiiliatomien välillä on kaksi tai useampia kaksoissidoksia.

monomeeri (monomer)

polymeerin rakenneyksikkö. Ne liittyvät toisiinsa polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla pitkäksi molekyyliketjuksi eli polymeerimolekyyliksi.

monosakkaridi (monosaccharide)

pienin mahdollinen hiilihydraattiyksikkö. Tavallisesti sen renkaan muodostaa viisi tai kuusi atomia, joista yksi on happiatomi. Renkaan hiiliatomeihin on sitoutunut useita hydroksiryhmiä.

muovi (plastic)

seos, joka koostuu polymeereistä ja lisäaineista, ja jota muovataan jossakin valmistuksen vaiheessa lämmön ja paineen avulla.

neutraloitumisreaktio (neutralisation reaction)

hapon ja emäksen välinen reaktio, jossa muodostuu suolaa ja vettä.

nitraus (nitrogenation)

reaktio, jossa alkaanin tai bentseenirenkaan hiiliatomiin sitoutunut atomi korvautuu nitroryhmällä–NO2.

nukleotidi (nucleotide)

RNA:n tai DNA:n monomeeri, joka koostuu sokeri-fosfaattiosasta ja emäsosasta.

oksoniumioni (oxonium ion)

Happojen ja veden reaktiossa muodostuva ioni, joka aiheuttaa vesiliuoksen happamuuden.

oligosakkaridi (oligosaccharide)

useasta monosakkaridiyksiköstä(n. 3–10 yksikköä) koostuva hiilihydraatti.

palamisreaktio (combustion reaction)

reaktio, jossa aine reagoi happen O2 kanssa vapauttaen energiaa.

peptidi (peptide)

yhdiste, jossa on kahdesta sataan aminohappoa liittyneenä yhteen ketjumaiseksi rakenteeksi.

peptidisidos (peptide bond)

Aminohappojen välille kondensaatioreaktiolla muodostuneenamidiryhmän C–N-sidosta kutsutaan myös täksi.

polyadditioreaktio (polyaddition)

polymeroitumisreaktio, jossa monomeerimolekyylit liittyvät yhteen pitkiksi molekyyliketjuiksi additioreaktion tavoin. Monomeerimolekyyleissä on hiiliatomien välinen kaksois- tai kolmoissidos.

polykondensaatioreaktio (polycondensation)

polymeroitumisreaktio, jossa monomeerimolekyylit liittyvät yhteen pitkiksi molekyyliketjuiksikondensaatioreaktion tavoin. Polykondensaatio edellyttää, että monomeerimolekyyleissä on kaksi kondensaatioreaktioissa reagoivaa ryhmää, kuten karboksyyliryhmä, hydroksiryhmä ja amiiniryhmä.

polymeeri (polymer)

koostuvat pitkistä polymeerimolekyyleistä, jotka taas muodostuvat pienemmistä monomeerimolekyyleistä. Molekyylin rakenteessa on jokin tietty yhdestä tai useammasta monomeerimolekyylistä muodostunut yksikkö, joka toistuu rakenteessa säännöllisesti.

polysakkaridi (polysaccharide)

sadoista tai tuhansista monosakkaridiyksiköistäkoostuva hiilihydraatti.

primäärirakenne (primary structure)

Proteiinin aminohappojärjestys on proteiinin ____rakenne.

proteiini (protein)

aminohapoista muodostuva polymeeri, jossa aminohapot ovat liittyneet yhteen polykondensaatioreaktiolla ja muodostaneet amidiryhmiä.

protoninsiirtoreaktio (proton transfer)

reaktio, jossa happo luovuttaa vetyionineli protonin emäkselle.

rajoittava tekijä (limiting reactant)

se aine, joka kuluu kemiallisessa reaktiossa ensin loppuun ja siten rajoittaa reaktionsaantoa.

rasva eli triglyseridi (fat)

yhdiste, joka muodostuu rasvahapoista ja glyserolista kondensaatioreaktiolla.

rasvahappo (fatty acid)

pitkäketjuinen karboksyylihappo, joka voi reagoida glyserolin kanssa ja muodostaa rasvaa.

ravintokuitu (dietary fiber)

yhteisnimitys polymeerisille, niukkaliukoisille yhdisteille, jotka eivät hajoa ruoansulatuksessa.

reaktiotuote eli lopputuote (product)

kemiallisen reaktion edetessä muodostuvia uusia aineita, jotka eroavat lähtöaineista.

reaktioyhtälö (chemical equation)

kuvaa lähtöaineiden muuttumista reaktiotuotteiksi. Siihen merkitään lähtöaineet ja reaktiotuotteet kemiallisilla kaavoilla olomuoto merkintöineen. Reaktionuoli erottaa lähtöaineetreaktiotuotteista.

RNA eli ribonukleenihappo (RNA)

polymeeri, joka välittää DNA:n koodaaman tiedonproteiinisynteesiin.

saanto (yield)

kemiallisen reaktion reaktiotuotteen massaa.

saantoprosentti (percent yield)

ilmoittaa kuinka monta prosenttia todellinen saanto on teoreettisesta saannosta.

saippua (soap)

rasvahapon suolaa. Sitä valmistetaan hydrolysoimalla rasvoja emäksen, kuten natriumhydroksidinavulla.

saippuoituminen eli saponifikaatio (saponification)

saippuan valmistusreaktiota, jossa rasvojen esteriryhmät katkeavat emäksisissä olosuhteissa ja muodostuu rasvahappojen suoloja.

saostuma (precipitate)

liuoksessa oleva kiinteä yhdiste, joka ei liukene liuottimeen niukkaliukoisuuden takia.

saostumisreaktio (precipitation reaction)

reaktio, jossa muodostuu niukkaliukoistasuolaa eli syntyy saostuma.

sekundäärirakenne (secondary structure)

Proteiinin ____rakenteella tarkoitetaan paikallistarakennetta, jossa aminohappoketju muodostaa kierteitä, käänteitä tai tasomaisia laskoksia.

stoikiometria (stoichiometry)

ainemäärien suhteellisia määriä kemiallisessa reaktiossa.

substituentti (substituent)

Atomia tai atomiryhmää, joka sitoutuu hiiliketjuun vetyatomin paikalle, sanotaan _____.

substituutioreaktio eli korvautumisreaktio(substitution reaction)

reaktiossa hiiliketjuun sitoutunut atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella. Substituutiossa syntyy aina sivutuote.

tekninen muovi (technic plastic)

muovilaatuja, joita käytetään tavallista vaativimmissa käyttökohteissa ja tuotteissa. Tekninen muovi on yleensä valtamuovia kalliimpaa, mutta sen lämmön ja kulutuksen kestot ovat yleensä huomattavasti parempia.

tensidi (tenside)

Saippuan sisältämä pesevä aineosa on _______, joka koostuu kahdesta päästä: poolittomasta osasta ja poolisesta osasta, joka voi olla esimerkiksi negatiivinen ioni. Pooliton osa liukenee rasvoihin, kun taas poolinen osa on vesiliukoinen.

teoreettinen saanto (theoretical yield)

kemiallisen reaktion lopputuotteelle laskettu massa kun oletetaan, että kaikki lähtöaine reagoi tuotteeksi.

tertiäärirakenne (tertiary structure)

_____rakenteella tarkoitetaan yksittäisen proteiinimolekyylinkolmiulotteista rakennetta, joka koostuu erillisistä laskoksista, kierteistä ja käännöksistä.

todellinen saanto (actual yield)

kokeellisesti saatu reaktiotuotteenmassa.

triglyseridi (triglyceride)

rasvojen rakenneosia. Nämä molekyylit muodostuvat glyserolimolekyylistä ja kolmesta rasvahappomolekyylistä esteröitymisreaktiossa.

tyydyttymätön rasvahappo (unsaturated fatty acid)

rasvahapon molekyyleissä on hiiliatomien välillä vähintään yksi kaksoissidos.

tyydyttynyt rasvahappo (saturated fatty acid)

rasvahapon molekyyleissä on vain yksinkertaisia sidoksia hiiliatomien välillä.

täyteaine (fill)

lisäaineita, joilla säädetään muun muassa muovin tiheyttä. Tällaisia täyteaineita ovat esimerkiksi puu ja talkki.

törmäysteoria (collision theory)

malli, jonka mukaan reaktioon osallistuvilla rakenneosilla täytyy olla tarpeeksi liike-energiaa ja niiden tulee törmätä toisiinsa sopivassa asennossa, jotta kemiallinen reaktio voi tapahtua ja uusia aineita muodostua.

valtamuovi (bulk plastic)

Käytetyistä muoveista on 80 % näitä. Niitä ovat esimerkiksi PE, PVC, PS, PP ja PET. Ne ovat kaikkein edullisimpia muoveja.