1/35
Sanastokortit 8. luokan kemian muistiinpanojen tärkeimmistä termeistä ja määritelmistä.
Name | Mastery | Learn | Test | Matching | Spaced | Call with Kai | Chat |
|---|
No analytics yet
Send a link to your students to track their progress
Atomi
Alkuaineen pienin rakenneosa, josta kaikki aineet koostuvat.
Protoni
Positiivisesti (+) varautunut hiukkanen, joka sijaitsee atomiytimessä.
Neutroni
Sähköisesti neutraali hiukkanen, joka sijaitsee atomiytimessä.
Elektroni
Negatiivisesti (−) varautunut hiukkanen, joka sijaitsee atomiytimen ympärillä elektronikuorilla.
Atomiydin
Atomin keskellä sijaitseva rakenne, jossa protonit ja neutronit sijaitsevat.
Järjestysluku
Luku, joka kertoo alkuaineen protonien lukumäärän ja neutraalissa atomissa myös elektronien lukumäärän.
Massaluku
Luku, joka kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän atomissa.
Alkuaine
Aine, joka koostuu vain yhdenlaisista atomeista.
Yhdiste
Aine, joka koostuu vähintään kahden eri alkuaineen atomeista, jotka ovat sitoutuneet kemiallisesti toisiinsa.
Bohrin atomimalli
Yksinkertaistettu atomimalli, jossa elektronit sijoitetaan atomiytimen ympärillä oleville elektronikuorille.
Elektronikuori
Atomin ympärillä oleva alue, jolle elektroneja sijoitetaan Bohrin mallissa (esim. K-, L-, M- ja N-kuori).
Ulkoelektroni
Atomin uloimman elektronikuoren elektroni, joka osallistuu kemiallisten sidosten muodostumiseen.
Jaksollinen järjestelmä
Järjestelmä, johon kaikki tunnetut alkuaineet on järjestetty järjestysluvun perusteella.
Jakso
Jaksollisen järjestelmän vaakarivi, jonka numero kertoo elektronikuorten määrän Bohrin mallissa.
Ryhmä
Jaksollisen järjestelmän pystysarake, jonka alkuaineilla on usein samanlaisia kemiallisia ominaisuuksia.
Metallit
Jaksollisen järjestelmän vasemmalla ja keskellä sijaitsevia alkuaineita, joille tyypillistä on hyvä sähkön- ja lämmönjohtavuus, kiiltävyys ja muokattavuus.
Epämetallit
Jaksollisen järjestelmän oikealla puolella sijaitsevia alkuaineita, jotka johtavat yleensä sähköä huonommin kuin metallit.
Alkalimetallit
Jaksollisen järjestelmän ryhmän 1 metalleja (esim. litium, natrium ja kalium), jotka reagoivat helposti.
Maa-alkalimetallit
Jaksollisen järjestelmän ryhmän 2 alkuaineita, kuten magnesium ja kalsium.
Halogeenit
Jaksollisen järjestelmän ryhmän 17 epämetalleja (esim. fluori, kloori, bromi ja jodi), jotka reagoivat helposti.
Jalokaasut
Jaksollisen järjestelmän ryhmän 18 alkuaineita (esim. helium, neon ja argon), joiden uloin elektronikuori on täynnä ja jotka ovat hyvin vähän reaktiivisia.
Kemiallinen sidos
Sidos, joka pitää atomeja yhdessä vakaamman elektronirakenteen saavuttamiseksi.
Molekyylisidos
Sidos, jossa atomit (tyypillisesti epämetallit) jakavat elektroneja keskenään.
Molekyyli
Kahdesta tai useammasta toisiinsa sitoutuneesta atomista muodostuva sähköisesti neutraali rakenne.
Kemiallinen kaava
Merkintä, joka kertoo mitä alkuaineita aineessa on ja kuinka monta atomia kussakin rakenneosassa on.
Alaindeksi
Pieni numero kemiallisessa kaavassa, joka kertoo kyseisen alkuaineen atomien määrän yhdessä rakenneosassa.
Ioni
Sähköisesti varautunut hiukkanen, joka syntyy, kun atomilla on eri määrä elektroneja kuin protoneja.
Kationi
Positiivisesti varautunut ioni, joka syntyy atomin luovuttaessa elektroneja.
Anioni
Negatiivisesti varautunut ioni, joka syntyy atomin vastaanottaessa elektroneja.
Ionisidos
Positiivisen ja negatiivisen ionin välinen sähköinen vetovoima (tyypillisesti metallin ja epämetallin välillä).
Ioniyhdiste
Positiivisista ja negatiivisista ioneista koostuva aine, joka muodostaa järjestäytyneen ionihilan.
Kemiallinen reaktio
Tapahtuma, jossa lähtöaineista muodostuu uusia aineita (tuotteita) ja atomit järjestäytyvät uudelleen.
Lähtöaine
Aine, joka osallistuu kemialliseen reaktioon.
Tuote
Kemiallisessa reaktiossa muodostuva uusi aine.
Reaktioyhtälö
Kemiallisilla merkeillä ja kaavoilla kirjoitettu kuvaus kemiallisesta reaktiosta.
Kerroin
Kemiallisen kaavan eteen kirjoitettava luku, joka kertoo kuinka monta kyseistä rakenneosaa osallistuu reaktioon.