Bi02 käsitteet

Ravinne

Kasvien tarvitsemia epäorgaanisia aineita, joita ne ottavat maasta veteen liuenneina.

Ravinto

Elimistön normaaliin toimintaan tarvittavat yhdisteet: hiilihydraatit, rasvat, nukleiinihapot ja proteiinit. Lisäksi elimistö tarvitsee vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja vettä.

Biotooppi

Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset.

Ekologia

Biologisen tutkimuksen osa-alue, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä sekä eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita.

Ekosysteemi

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella, esim. metsä, järvi, pelto, akvaario.

Eliöyhteisö

Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien populaatioiden muodostama kokonaisuus.

Populaatio

Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, joiden on mahdollista lisääntyä keskenään.

Abioottinen ympäristö

Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten ilmasto, valo, lämpötila, maaperä, vesi, happamuus, muodostavat abioottisen eli elottoman ympäristön.

Bioottinen ympäristötekijä

Elollisen ympäristön tekijät, kuten pedot, saaliit, loiset, kilpailevat lajit

Ilmastotekijä

Ilmastoon liittyvät tekijät, kuten lämpötila ja sademäärä sekä niiden vaihtelu.

Ympäristötekijä

Eliöiden menestymiseen ja runsauteen liittyvä tekijä, kuten ravinnon tai ravinteiden määrä.

Ekologinen malli

Esim. ennustaa populaatiossa tapahtuvia muutoksia. Yksinkertaisimmillaan kuvaa tiettyä ilmiötä.

Ekolokero

Eliön, populaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla se on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä.

Ympäristöresurssi

Ympäristötekijä, jota eliöt hyödyntävät, kuten valo, tila, ravinto jne.

Kasvukausi

Aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 astetta.

Pitkänpäivänkasvi

Kasvi, joka kukkiakseen tarvitsee pitkähkön (12-14h) valoisan ajan

Lyhyenpäivänkasvi

Kasvi, joka tuottaakseen kukkia ja siemeniä tarvitsee riittävän pitkän (10-12h) pimeän ajan vuorokaudessa

Talveentuminen

Syksyn lähestyessä eliöissä ilmenevä tapahtumasarja, joka valmistaa niitä kestämään alentuvia lämpötiloja.

Talviuni

Joidenkin tasalämpöisten eläinten, esimerkiksi karhun ja supikoiran talvehtimistapa, jossa ruumiin lämpötila laskee vain muutamia asteita ja elintoiminnot hidastuvat.

Talvihorros

Joidenkin tasalämpöisten eläinten, esimerkiksi siilin ja lepakoiden talvehtimistapa, jossa eläimen ruumiin lämpötila laskee lähelle nollaa.

Kylmänhorros

Vaihtolämpöisten, esimerkiksi sammakkoeläinten, matelijoiden ja selkärangattomien eläinten talvehtimistapa, jossa eläimen elintoiminnot hidastuvat voimakkaasti. Elimistön lämpötila voi laskea jopa alle nollan asteen.

Tasalämpöinen

Lintujen ja nisäkkäiden kyky ylläpitää ruumiinlämpöä tietyllä tasolla. Perustuu hermoston ja hormonien avulla tapahtuvaan lämmönsäätelyyn.

Vaihtolämpöinen

Eläinten ruumiinlämmön vaihteleminen ympäristön lämpötilan mukaan.

Minimitekijä

Niukkuustekijä, ympäristötekijä, joka ensimmäisenä ylittää eliön sietokyvyn ja siten rajoittaa voimakkaasti eliön esiintymistä.

Laaja-alainen laji

Eliö tai laji, joka selviää hyvin ympäristössään, vaikka ympäristötekijät vaihtelevat voimakkaasti, esim. rotta

Kapea-alainen laji

Eliö tai laji, jonka sietokyky joihinkin ympäristötekijöihin on vähäinen, sopii hyvin bioindikaattoriksi, esim. monet jäkälälajit ja pikkulimaska

Ympäristön vastus

Yleisnimitys populaation kasvua hillitseville tekijöille

Eksponentiaalinen kasvu

Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu, jonka kuvaaja on lineaarisella asteikolla J-kirjaimen muotoinen. Voi toteutua lyhyen aikaa optimioloissa.

Ympäristön kantokyky

Ympäristöresurssien säätelemä suurin populaatiokoon taso tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä. Populaation kasvu voi ylittää kantokyvyn määräämän rajan vain tilapäisesti.

Kannanvaihtelu

Muutos populaation koossa ja tiheydessä

Ravintospesialisti

Eliö, joka käyttää vain yhdenlaista ravintoa.

Lajin sisäinen kilpailu

Saman lajin yksilöiden välinen kilpailu samoista resursseista.

Reviiri

Eläimen tai lauman elinpiiri tai pesimäalue, jota se puolustaa muita saman lajin yksilöitä tai laumoja vastaan.

Paikallispopulaatio

Lajin useat, pienet ja rajallisessa vuorovaikutuksessa elävät populaatiot.

Metapopulaatio

Useiden paikallispopulaatioiden muodostama kokonaisuus

Ekologinen käytävä

Reitti, jota pitkin eliöt voivat esim. kaupungissa liikkua alueelta toiselle tai joka yhdistää luonnonsuojelualueita.

Lajienvälinen kilpailu

Kahden tai useamman lajin välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia resursseja.

Saalistus

Lajienvälinen suhde, jossa peto saalistaa ravintonsa.

Loinen

Eliö, joka ottaa isäntäeliöstä ravintoa tappamatta tätä

Peto

Saalistaja, joka elää tappamalla toisia eliöitä ravinnokseen

Laidunnus

Ravinnonottotapa, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen

Symbioosi

Kahden tai useamman eliölajin yhdyselämä tai kiinteä vuorovaikutussuhde.

Mutualismi

Vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät (ehdollista tai ehdotonta)

Pöytävieras

Kahden lajin välinen suhde, joka on pöytävieraalle hyödyllinen tai elinehto ja toisaalta isännälle merkityksetön

Hajottaja

Eliö, joka käyttää tarvitsemansa energian lähteenä eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Palauttavat epäorgaaniset aineet luonnon kiertokulkuun.

Koevoluutio

Kahden tai useamman lajin, esim. pedon ja saaliin, toisistaan riippuvainen evoluutio.

Ravintoketju

Ekologinen suhde, joka yhdistää kasveja, niitä syöviä kasvinsyöjiä ja niitä edelleen syöviä petoja sekä kaikkien edellä mainittujen eliöiden hajottajia. Ravintoketjulla kuvataan aineen ja energian siirtymistä tuottajilta kuluttajille ja hajottajille.

Avainlaji

Ekosysteemin tai eliöyhteisön toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin. Esim. haapa ja sinisimpukka.

Omavarainen

Eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet.

Toisenvarainen

Eliö, joka käyttää hyväkseen tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaa tai muita toisenvaraisia eliöitä. Kaikki kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.

Perustuontanto

Primaarituotanto, tuottajien sitoma energia tai biomassa

Jatkotuotanto

Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä, joka on seuraavan kuluttajaportaan käytössä.

Ohivirtaava energia

Energia, jonka kukin ravintoketjun lenkki tai energiapyramidin porras kuluttaa omiin elintoimintoihinsa.

Trofiataso

Ekologisen pyramidin tasot, kuten tuottajat, 1.-, 2.- ja 3. asteen kuluttajat. Tasojen numerointi aloitetaan tuottajista.

Ekologinen sukkessio

Alueen eliöyhteisön lajikoostumuksen vähittäinen, luonnonvarainen muuttuminen

Lahoaminen

Hapellisissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.

Mätäneminen

Hapettomissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.

Hiilinielu

Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, joista tärkeimpiä ovat meret, metsät ja suot.

Nopekiertoinen hiili

Maa- ja vesiekosysteemien biomassassa oleva hiili

Biologinen typensidonta

Bakteerien suorittamaa typensidontaa. Esimerkiksi syanobakteerit pystyvät sitomaan typpikaasua suoraan ilmasta.

Abioottinen typensidonta

Salamoinnin vaikutuksesta ilmassa syntyy typpikaasusta ja hapesta typen oksideja, joista edelleen muodostuu maaperässä nitraatti-ioneja kasvien käyttöön.

Denitrifikaatio

Typpiyhdisteiden pilkkoutuminen anaerobisten denitrifikaatiobakteerien aineenvaihduntareaktioissa, jolloin typpikaasua vapautuu ilmaan.

Maahengitys

Maaperässä olevien hajottajien soluhengitys, on osa nopeakiertoista hiiltä.

Biodiversiteetti

Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuutta, eliöyhteisöjen monimuotoisuutta eli lajirunsautta sekä lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua.

Reunavaikutus

Ilmenee eri ekosysteemien rajalla siten, että eliöiden lajimäärä ja yksilötiheys ovat suurempia kuin kummankaan ekosysteemin sisällä esim. pellon ja metsän raja-alue

Avainbiotooppi

Elinympäristö, jossa elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto. Esim. lehto.

Monimuotoisuuskeskus

Alue jolla elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto esim. Uusi-Seelanti

Perinnebiotooppi

Perinteisten maankäyttötapojen, kuten laidunnuksen, muovaamia ympäristöjä. Esim. niityt ja kedot.

Lajimonimuotoisuus

Eri lajien lukumäärä ja niiden runsaussuhteet tietyllä alueella.

Lajin sisäinen monimuotoisuus

Samaan lajiin kuuluvien populaatioiden ja yksilöiden väliset erot, mitkä johtuvat pääasiassa yksilöiden ominaisuuksiin vaikuttavista perintötekijöistä. Lisää lajin ja sen populaatioiden selviytymiskykyä ympäristömuutoksissa ja mahdollistaa pitkällä aikavälillä lajinkehityksen ja uusien lajien synnyn.

Ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus

Maapallon erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen kirjo. Ekosysteemien monimuotoisuus perustuu elottoman luonnon vaihteluihin maapallolla.

Luontotyyppi

Eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samanlaiset ja tämän takia eliölajisto on tietynlainen. Biotoopista erityisesti luonnonsuojelussa käytetty nimitys.

Endeeminen laji

Laji, jonka luonnollinen levinneisyys kattaa vain tietyn suppeahkon alueen.