Biologia 1-5

Kasvien esi-isät

Monisoluiset viherlevät

Glukoosi synonyymi

Rypälesokeri

Milloin ilmakehä saavutti nykyisen O2 pitoisuutensa?

460 milj (20%)

ensimmäiset maakasvit

Sammaleet

Sekovarsi

tyypillinen monisoluisille leville ja sammalille, ei voida erottaa erillisiä kasvin osia, kuten juurta, vartta tai lehtiä

Pioneerilaji

Eliölaji, joka ensimmäisten joukossa asuttaa tyhjän alueen aloittaen sukkessiokehityksen.

sanikkaiset

Yksi kasvikunnan kaari. Itiöitä tuottavia putkilokasveja. Tulivat 100milj sammalien jälkeen. Johtosolukko + ilmaraot

siemenkasvit

Kasveja, jotka lisääntyvät siementen avulla. Siemenkasveihin kuuluvat paljassiemeniset ja koppisiemeniset. Ilmestyi Mesotsoonisella kaudella, syrjäyttivät sanikkaismetsät. Molemmat tyypit kehittyi rinnakkain, aluksi dominoi paljassiemeniset.

siemen

Siemenkasveilla hedelmöittyneestä munasolusta kehittynyt rakenne, johon kuuluvat alkio, vararavinto alkion kasvua varten ja niitä ympäröivä siemenkuori. Siemen kestää kuivuutta

paljassiemeniset

Siemenkasvit, joiden siemenaiheet ovat paljaana emilehden pinnalla, esim. havupuut.

Sammaltyypit

Maksa, lehti ja sarvisammaleet (MLS-sammaleet)

Sanikkaistyypit

SANIAISET, KORTTEET ja LIEKOKASVI (SKL-saniaiset) ''SKooL''

koppisiemeniset

Siemenkasveja, joissa siemenaiheet ovat sikiäimen sisällä -> alkio kehittyy emin sisällä (alkioita ympäröi siemenkuori ja -valkuainen). Siemenen ympärille yleensä marja tai hedelmä. Alkoivat yleistymään vasta 100 milj vuotta sitten. Lisääntymiselin KUKKA. (Kukkakasveja)

Putkilokasvit

Kasvi, jonka rakenteeseen kuuluvat aineiden kuljetukseen erikoistuneet johtosolukot. Putkilokasveilla on juuri, varsi ja lehdet. Putkilokasveja ovat sanikkaiset ja siemenkasvit.

johtojänne

Putkilokasveilla johtosolukoista muodostuva vettä ja ravinteita sekä yhteyttämistuotteita kuljettava putkimainen rakenne. Johtojänteet alkavat juurista ja johtavat varren kautta lehtiin, jossa niitä kutsutaan LEHTISUONIKSI. Johtojänteissä on yleensä puu-, nila ja jälsiosa

Puuosa

Putkilokasvien johtojänteen osa, joka koostuu pitkistä kuolleista soluista. Puuosaa pitkin kulkevat vesi ja siihen liuenneet ravinteet juuresta kasvin muihin osiin.

Nilaosa

Putkilokasvien johtojänteen osa, jota pitkin yhteyttämistuotteet kuljetetaan kasvin eri osiin (siiviläputkea putkin)

Jälsisolukko

Puuvartisten kasvien nila- ja puuosan välissä oleva solukko, jossa tapahtuu paksuuskasvu

Miten kasvi ottaa vettä?

Haihtumisimulla (lehden alapinnalla haihtuu vettä -> ilmarakojen kautta). Syntyvä imu vetää vettä kasvin versoissa ylöspäin vesimolekyylien välisten vuorovaikutuksen kanssa (Koheesio). Veden nousua edistää KAPILAARI-ILMIÖ

Koheesio

ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus

Kapillaari-ilmiö

Nesteen pintajännityksestä johtuva nesteen nousuvoima, joka ilmenee ohuissa putkissa. Vaikuttaa osaltaan veden nousuun kasvin juuresta ylöspäin.

KATSO TOINEN PUOLI

Yhdistä:

Pintasolukko

Ilmarako

Lehtisuoni/johtojänne

Yhteyttämissolukko

Missä järjestykssä johtojänteen osat

1.Nila 2.jälsi 3.puuosa

jäkälä

Eliö, joka koostuu sienestä ja mikroskooppisesta levästä. Osapuolet elävät toisiaan hyödyttävässä mutualistisessa suhteessa. Koevoluution tulos

sienijuuri eli mykoritsa

kasvin juuriston ja sienirihmaston muodostama symbioottinen rakenne (Sieneltä haj. tuotteita kasville, kasvilta FS-tuotteita sienelle).

Sienijuuren hyöty

Kasvi saa sieneltä ravinteita (sieni on hajottaja). Sieni saa yhteyttämistuotteita.

Ensimmäiset maaselkärankaiset

sammakkoeläimet 395 milj

Ensimmäiset maaeläimet

Niveljalkaiset

PPMK 4500-550-250-65

Prekambri, paleotsooinen, mesotsooinen, kenotsooinen

Nisäkkäiden avainsopeumat

Tasalämpöisyys ja kohtu

tasalämpöisyys

Eläimen ruumiinlämmön aktiivinen ylläpito kutakuinkin samana ympäristön lämpötilasta huolimatta. Tasalämpöisiä ovat linnut ja nisäkkäät.

vaihtolämpöinen

Eläin, jonka ruumiin lämpötila vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Esimerkiksi selkärangattomat eläimet ja sammakkoeläimet, kalat ja matelijat.

Alkunisäkäs

Dinosaurusten aika kaudella (mesotsooinen) eläneet nisäkkäät

Alkunisäkkään kehityssuunat (3)

1. Istukallinen nisäkäs

2. Pussieläimet

3. Nokkaeläimet

Lintujen avainsopeumat

lentokyky (luusto keveni, eturaajooista höyhenpeittesiksi siiviksi).

Mitä tiedetään lintujen polveutumisesta?

Polveutuu 170miljoonaa vuotta sitten puissa eläneistä höyhenpeitteisistä pienistä petodinosauruksista -> rakennemuutos -> siivet

Paleotsooinen maailmankausi

Kasvit nousivat maalle (sammaleet -> sanikkaiset), niveljalkaisia ja ensimmäiset maaselkärankaiset. Ajanjaksoja mm: Kambri, ordoviiki, devoni, hiili, siluuri, permi HOKSDP. Syntyi suurin osa eläinkunnan pääjaksoista. 550-250 milj v sitten

Mesotsooinen maailmankausi

Ilmasto kuivui, uusia avainsopeumia. Matelijat alkoivat kukoistamaan, syrjäyttivät sammakkoeläimiä. Yleisiä avainsopeumia sisäinen siitos ja muna. Dinosaurusten valtakausi. Ajanjaksoja mm : Trias, Jura, Liitu 250-65 milj v sitten. ''Elämän keskiaika''. Paljassiemenniset kasvit dominoivat

Sammakkoeläinten avainsopeumat

keuhkot, VK-elimistön kehitys, raajat.

Matelijoiden avainsopeuma

Raajat ja tukiranka. Iho kesti kuivuutta. Hermosto + aistien kehitys. SISÄINEN SIITOS JA MUNA

Nisäkkäidein avainsopeuma

Tasalämpöisyys, kohtu, karvapeite

Miksi dinosaurukset hävisivät maapallolta

Meteoriitti -> pölypilvi -> lämpötilan lasku -> vaihtolämpöiset dinosaurukset eivät sopetuneet

Ensimmäisten tumallisten saapuminen

1.5 miljardia v sitten