Psykologia 2 (kehityspsykologia) kpl 1–3 ja 11–18

Psyka 2 kokeeseen tulevat kappaleet

poikittaistutkimus

kehityspsykologian tutkimusote, jossa samalla mittauskerralla kerätään useita eri ikäryhmiä käsittävä aineisto

pitkittäistutkimus

tutkimusote, jossa samoja henkilöitä seurataan usealla ajallisesti erillisellä mittauskerralla

kaksostutkimus

tarkoittaa tutkimusta, jossa otos muodostuu (yleensä identtisistä) kaksospareista. Tavoitteena on tyypillisesti selvittää geneettisten tekijöiden vaikutusta kehitykseen.

fyysismotorinen kehitys

Fyysiseen kasvuun, kehon toimintoihin ja liikkeiden ohjaamiseen liittyvä kehityksen osa-alue.

kognitiivinen kehitys

Havaitseminen, tarkkaavaisuus ja muisti ovat kognitiivisia perustoimintoja ja niiden kehityksellä tarkoitetaan iän ja oppimisen myötä tapahtuvia muutoksia. Kognitiivista kehitystä tapahtuu myös muunlaisissa älyllisissä toiminnoissa, kuten kielellisissä taidoissa, ongelmanratkaisussa jatoiminnanohjauksessa.

sosioemotionaalinen kehitys

Kehityksen osa-alue, joka kattaa mm. yksilön sosiaalisiin suhteisiin liittyvät muutokset ja sosiaalisten taitojen kehittymisen sekä tunne-elämän kehityksen. Joskus myös esimerkiksi minäkäsityksen kehittyminen ja identiteetin muodostaminen luetaan osaksi sosioemotionaalista kehitystä.

minuus

on ihmisen omaa olemassaoloa koskevien kokemusten ja hänen itseensä liittämien havaintojen ja uskomusten muodostamakokonaisuus.

minäkäsitys

tarkoittaa yksilön käsitystä siitä, minkälainen hän on.

identiteetti

tarkoittaa ihmisen kokonaiskäsitystä itsestään eli psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista ominaisuuksistaan sekä arvoistaan ja tavoitteistaan.

kehitystehtävä

Tiettyyn ikävaiheeseen liittyvä teema tai haaste, joka tulee tietyssä kulttuurissa kaikkien tai useimpien kyseistä ikävaihetta kokevien kohdattavaksi.

puberteetti

on kehitysvaihe, jonka päätteeksi yksilö saavuttaa lisääntymiskykyisyyden ja ihmiselimistö kehittyy biologisesti aikuiseksi.

psykososiaalinen kehitys

Erik H. Eriksonin käyttämä käsite, jolla korostetaan sitä, että psyykkiset ominaisuudet muodostuvat vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa.

lähiympäristö

Lapsen kehitykseen suoraan, välittömän vuorovaikutuksen kautta vaikuttavat ympäristötekijät, esim. perhesuhteet ja koululuokka.

etäympäristö

Lapsen kehitykseen epäsuorasti vaikuttavat ympäristötekijät, esim. vanhempien työpaikan olosuhteet tai yhteiskunnallinen päätöksenteko.

sosialisaatio

tarkoittaa laajaa tapahtumasarjaa, jonka seurauksena yksilö omaksuu kulttuurin ja yhteiskunnan arvoja, normeja ja yhteisössä selviämiseen tarvittavia taitoja.

symbolifunktio

Oivallus, että sanat viittaavat joihinkin esineisiin tai asioihin eli niiden merkityksiin. Tämä on kielen oppimisen perusta. Sanat ovat symboleita, joilla on tietty merkitys eli funktio.

sensomotorinen vaihe

Jean Piaget´n ajattelun kehityksen vaiheteorian ensimmäinen vaihe. Vauva oivaltaa liikkeidensä yhteyden niiden seurauksiin. Vauva esimerkiksi huomaa saavansa helistimen helisemään liikuttamalla kättään.

objektipysyvyys

Kyky hahmottaa esineiden pysyvyys. Käsitys siitä, että objektit eli havaintojen kohteet ovat olemassa silloinkin, kun ne eivät ole välittömästi havaittavissa.

esioperationaalinen vaihe

Jean Piaget´n ajattelun kehityksen vaiheteorian toinen vaihe (noin 2–7 v.). Lapsi ei pysty vielä käyttämään ongelmien ratkaisemiseksi mielensisäisiä toimintoja eli operaatioita vaan tarvitsee näköhavaintoa tuekseen.

konkreettisten operaatioiden vaihe

Jean Piaget´n ajattelun kehityksen vaiheteorian kolmas vaihe (noin 7–11/12 v.–). Lapsen loogisen päättelyn ja kuvittelun taidot kehittyvät konkreettisissa tehtävissä.

egosentrisyys

tarkoittaa minäkeskeisyyttä, oman näkökulman hallitsemaa ajattelua.

animismi

tarkoittaa elottoman luonnon elollistamista.

formaalisen ajattelun vaihe

Jean Piaget´n ajattelun kehityksen vaiheteorian neljäs vaihe (noin 11/12 v. –). Nuoren ajatteluun tulee mahdollisuus irtautua konkreettisesta todellisuudesta abstraktien käsitteiden maailmaan ja loogisen ajattelun systemaattisuuteen eli järjestelmällisyyteen.

postformaali ajattelu

Formaalisten operaatioiden saavuttamisen jälkeinen ajattelun muoto, jonka osa yksilöistä saavuttaa siirtyessään aikuisuuteen.

metakognitio

tarkoittaa tietoisuutta omista ja muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta ja oppimisesta (thinking about thinking). Tietoisuus omasta ajattelusta auttaa yksilöä kehittymään paremmaksi oppijaksi, joka tietää, kuinka esimerkiksi muistaa oppimaansa paremmin ja millaisia taitoja tietynlaisissa tehtävissä tarvitaan.

reflektiivisyys

Oman ajattelun ja toiminnan arvioiva tarkastelu.

lähikehityksen vyöhyke

Oppijan nykyisen kehitystason ja hänelle mahdollisen osaamisen välinen tila. Lähikehityksen vyöhykkeellä toimitaan silloin, kun ihminen kohtaa haasteellisia ongelmia tai tehtäviä, joita hän pystyy ratkaisemaan vain toisen ihmisen avulla.

mentorointi

eli osaavan, arvostetun ja kokeneen asiantuntijan neuvontaa ja tukea kokemattomalle henkilölle, joka haluaa kehittyä työssä tai opiskelussa.

toiminnanohjaus

tarkoittaa päämäärään suuntautuneen toiminnan säätelyä. Siihen kuuluvat toiminnan suunnittelu ja joustavuus, suoritustavan ylläpitäminen ja vaihtaminen tarpeen vaatiessa sekä epäolennaisten ärsykkeiden inhiboiminen eli ehkäiseminen. Toiminnanohjaus tehostuu etuotsalohkojen kehittymisen myötä.

itsetunto

kuvaa yksilön käsitystä omasta arvostaan.

nykyinen kehitystaso

Vygotskin teoriaa; nykyinen kehitystaso voidaan arvioida testein, joita lapsi suorittaa itsenäisesti

potentiaalinen kehitystaso

Vygotskin teoriaa; potentiaaliseen kehitystasoon lapsi yltää tähän tasoon toimiessaan osaavamman henkilön kanssa, lasta osaavampi henkilö esittää kysymyksiä ja antaa pieniä vihjeitä 

etuotsalohkojen tehtävät

osallistuvat monimutkaiseen ja älyllistä ponnistelua vaativaan tiedonkäsittelyyn, kuten ajatusten, käyttäytymisen ja tunteiden säätelemiseen

• tarkkaavaisuus ja keskittyminen

• työmuistin toiminta

• tunteiden ja impulssien säätely

• itsekontrolli

• toiminnan suunnittelu ja arviointi

• liikkeiden hallinta

aivojen yhteyksien kehitysvaihe

vähän käytettyjä yhteyksiä karsitaan ja paljon käytettyjä yhteyksiä tehostetaan (liittyy mm. nuoruuteen)