PS4 käsitteet (tutkijat?)

Mielenterveys, tunteet, kriisit, psykoterapian muodot

adaptaatio

sopeuma; selviytymistä ja sopeutumista edistävää toimintaa

adaptiivinen

sopeutumista ja selviytymistä edistävä

adaptiiviset tunteet

selviytymistä ja sopeutumista edistävät ja evoluutioon kytkeytyvät tunteet; erityisesti perustunteita pidetään adaptiivisina

adenosiini

solujen aineenvaihdunnan jätteenä kertyvä yhdiste; adenosiinin kertyminen aivoihin valvetilan aikana tuottaa väsymystä; nukkuessa adenosiinia poistuu aivoista

adrenaliini

hormoni, joka on keskeinen stressistä selviytymisessä, vaikuttaa ihmisen kehossa vaaratilanteiden aikana, esim. nostaa verenpainetta ja lisää keuhkojen toimintakapasiteettia vaaratilanteen uhatessa

ahdistuneisuushäiriöt

mielenterveyshäiriöitä, joiden oireita ovat ahdistuneisuuden, jännittyneisyyden ja epärealististen tai järjenvastaisten pelkojen tunteet; tunteisiin liittyy usein autonomisen hermoston oireita, esim. hikoilua, päänsärkyä, vatsavaivoja tai sydämentykytystä

ahmintahäiriö

syömishäiriö, jolle ominaista suurien ruokamäärien hallitsematon ahmiminen ja siitä johtuva painonnousu; bulimiaa muistuttava syömishäiriö, mutta ahmintahäiriöön ei liity oksentelua

aivojen sähköhoito, ECT

menetelmä, jossa nukutetun ihmisen aivoihin johdetaan sähkövirtaa ja sähkövirta saa aikaan tahdosta riippumattoman lihassupistuskohtauksen; vaikuttaa tiettyjen välittäjäaineiden määrään sekä aivojen verenkiertoon ja hapen käyttöön

aivokuoren mielihyväradasto

mesokortikaalinen dopamiiniradasto; yhteydessä otsalohkojen etuosiin, jotka liittyvät erityisesti mielihyvän tietoisen kokemuksen muodostamiseen; erityisen keskeinen palkkioihin liittyvän oppimisen kannalta

aivokuori

isoaivojen poimuttunut pintakerros; keskeinen esim. tunnetiedon sisällön ja siihen liittyvän arvioinnin käsittelyssä

aivosaari

insula; aivoalue, joka tarkkailee kehon fysiologisia muutoksia, joita eri tunteisiin liittyy; vastaa siitä, että kehosta tulevat signaalit yhdistyvät tietoiseen ajatteluun ja tunteisiin

ajattelu

monimutkaista kognitiivista toimintaa, johon kuuluu mm. päättelyä, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua

aktivaatio-synteesi-teoria

näkemys, jonka mukaan unennäöllä ei ole satunnaisuutta suurempaa merkitystä; unet ovat vain aivojen muodostamaa tulkintaa siitä hermosoluaktivaatiosta, jota niissä unen aikana esiintyy

altistavat tekijät

tekijöitä, jotka tekevät joistakin ihmisistä toisia haavoittuvaisempia stressin seurauksille; esim. perimä, alttius reagoida stressiin tietyllä tavalla ja suotuisaa kehitystä mahdollisesti vahingoittaneet lapsuudenaikaiset olosuhteet

altistus- tai käyttäytymiskokeet

harjoituksia, jotka terapeutti ja potilas yhdessä suunnittelevat ja jotka potilas tekee itse arkielämässään; pyritään muuttamaan ihmisen haitallisia uskomuksia

Alzheimerin tauti

hermorappeumasairaus, joka tuhoaa aivojen hermosoluja näkyen usein ensin kognitiivisten toimintojen kuten muistin toiminnan heikkenemisenä; johtaa lopulta yksilön kuolemaan

anoreksia

laihuushäiriö; vakava syömishäiriö, jota määrittää pakonomainen laihduttaminen, voimakas painonnousun pelkääminen ja energiansaannin rajoittaminen

autonomia

ihmisen mahdollisuus vaikuttaa omaan toimintaansa ja tehdä itse valintoja; yksi itsemääräämisteoriaan sisältyvistä psykologisista perustarpeista, joiden täyttyminen lisää ja ylläpitää psyykkistä hyvinvointia

autonominen hermosto

ääreishermoston osa, joka osallistuu keskeisten elintoimintojen säätelyyn ja ohjaukseen, mm. hengitys, sydämen toiminta, verenkierto, ruuansulatus; itsenäisesti toimiva kehon järjestelmä, joka ei edellytä ihmiseltä tietoista kontrollia

avohoito

hoitomuoto, jossa potilas ei yövy sairaalassa vaan käy kotoa käsin hoidossa esim. jollakin poliklinikalla

biologinen hoito

hoitomenetelmät, jotka vaikuttavat suoraan ihmisen elimistöön ja erityisesti aivoihin; tavallisin biologinen hoitomuoto on lääkehoito

bulimia

ahmimishäiriö; oireilua, jossa keskeistä ovat ahmiminen ja tähän liittyvä pakonomainen oksentelu sekä muut keinot välttää lihomista

COPE-mittari

selviytymiskeinojen tutkimuksessa käytetty Likertin asteikollinen itsearviointimenetelmä; mittarin avulla voidaan arvioida, millaisia selviytymiskeinoja yksilö pääasiallisesti käyttää stressaavien tilanteiden käsittelyssä

defenssit

psyykkiset suojautumiskeinot, puolustuskeinot tai puolustusmekanismit; automaattisia ja tiedostamattomia mielensisäisiä prosesseja, jotka ylläpitävät psyykkistä tasapainoa; defenssien avulla pyritään poistamaan, ohittamaan tai piilottamaan psyykkistä tasapainoa uhkaavat asiat

diagnoosi

nimike, joka kuvaa tiiviisti tiettyä sairautta, häiriötä tai oireyhtymää; diagnoosien avulla lääkärit merkitsevät esim. potilasasiakirjoihin, mikä sairaus tai häiriö potilaalla on

diagnosointi

diagnoosin asettaminen potilaalle, eli lääkärin arvio siitä, mikä sairaus tai häiriö potilaalla on ja sen merkitseminen esim. potilasasiakirjaan

diagnoosin reliabiliteetti

diagnoosin luotettavuus; viittaa siihen, että eri lääkärit voivat samoja menetelmiä käyttäen tehdä saman diagnoosin riippumatta esim. olosuhteista tai yksittäisen lääkärin persoonallisuudesta

diagnoosin validiteetti

diagnoosin pätevyys; diagnoosin kykyä mitata juuri sitä, mitä sen on tarkoitettukin mitata

diagnostinen järjestelmä

luokitusjärjestelmä, jonka avulla pyritään jäsentämään sairauksia, häiriöitä ja oireyhtymiä

distressi

haitallinen stressi; pitkittynyt tai toistuva stressi ilman palautumista; haitallista keholle ja psyykkiselle hyvinvoinnille

dopamiini

välittäjäaine, joka on keskeinen mielihyvän kokemisessa ja aivojen mielihyväjärjestelmässä

DSM (engl. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders)

APA:n eli Amerikan psykiatriyhdistyksen julkaisema mielenterveyshäiriöiden diagnostinen järjestelmä; käytetään runsaasti kansainvälisesti sekä erityisesti kliinisen psykologian ja psykiatrian tutkimuksessa; Suomessa terveydenhuollossa käytetään ICD-10 tai ICD-11 järjestelmää

Dunedinin tutkimus

Dunedinin kaupungissa Uudessa-Seelannissa vuonna 1972 aloitettu pitkittäistutkimus; tutkittavia kaikki tuon vuoden aikana kaupungissa syntyneet lapset, joiden kehitystä on seurattu keski-ikään saakka

dynaaminen

elämänkulun aikana muutoksessa olevaa; esimerkiksi mielenterveys, ihmisten stressinhallintakeinot, toimintakyky ja osallistuminen yhteisönsä toimintaan voivat vaihdella elämän aikana

dystymia

yli kaksi vuotta kestänyt, mutta lievä masennus

elämänkriisi

kriisi, jonka laukaisevana tekijänä on muuttunut elämäntilanne; kehittyy hitaammin kuin akuutti kriisi; elämänkriisissä mielenterveys saattaa hetkellisesti ja väliaikaisesti heikentyä

emootio

tunne; lyhytkestoinen yksilöllinen kokemus, johon liittyy kehon reaktio; esim. ilo, suru, viha

emotionaalinen hyvinvointi

psyykkisen hyvinvoinnin ulottuvuus, joka sisältää myönteisten tunteiden kokemisen, yleisen tyytyväisyyden elämään sekä onnellisuuden

empatia

myötäelämisen kyky; kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee tämän näkökulmasta; itsensä asettamista toisen henkilön asemaan

empatian emotionaalinen taso

kykyä kokea, mitä muut tuntevat

empatian kognitiivinen taso

kykyä ymmärtää toisten ajatuksia, tunteita ja haluja

endorfiinit

hormoneja, jotka vähentävät kivun tunnetta ja vaikuttavat esim. seksistä, liikunnasta, musiikista tai hyvästä ruoasta saatavaan hyvänolon tunteeseen

ennakoivat säätelykeinot

James Grossin tunteiden säätelyn teoriaan liittyvä käsite; tunteiden säätelykeinoja, joilla ihminen ennakoi jonkin tilanteen synnyttämiä tunteita ja pyrkii vaikuttamaan niihin jo etukäteen

ensisijainen adaptiivinen tunne

yksilön alkuperäinen tai perustavanlaatuinen reaktio tunteita herättävistä tilanteista

ensisijainen epäadaptiivinen tunne

tunteita, jotka ovat usein toistuvia ja ihmisten välisen vuorovaikutussuhteen kannalta haitallisia; voivat olla syntyneitä jo lapsuudessa, esim. pelkoon liittyvä ylikorostunut turvattomuus tai läheisyyden pelko; ensisijaisiin epäadaptiivisiin tunteisiin liittyy haitallisia ajatuksia ja kielteistä sisäistä puhetta

ensisijainen arviointi

Lazaruksen ja Folkmanin psykologisen stressin teoriaan liittyvä käsite; henkilö havaitsee uhkan tai haasteen ja tulkitsee sen merkityksettömäksi, myönteiseksi tai stressaavaksi. Stressissä kaksi erillisistä prosessia: 1) ensisijainen arviointi ja 2) toissijainen arviointi

epäadaptiiviset tunteet

aiheuttavat tunne-elämän epätasapainoa, kuten synnyttävät ylikorostuneen kielteisiä reaktioita tai epärakentavia käyttäytymistaipumuksia

epäadaptiivinen

jokin, joka ei edistä sopeutumista tai selviytymistä

erikoissairaanhoito

sairaalassa annettava erikoislääkärien tekemä tutkimus ja hoito; jos perustason palvelut eivät riitä, asiakas voi päästä lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoitoon esim. psykiatrian poliklinikalle

eustressi

hyvää ja hyödyllistä stressiä; virittää uusiin tilanteisiin, auttaa jaksamaan ja innostaa ihmistä toimimaan; eustressiä ei koeta uhkaavana stressinä

fyysinen hyvinvointi

muodostuu liikkumisen, ravinnon ja unen vaikutuksista kehoon sekä fyysisestä toimintaympäristöstä ja sen terveellisyydestä

fyysiset stressioireet

stressin aiheuttamat keholliset oireet; esim. sydämen sykkeen nousu, runsas hikoilu, immuunijärjestelmän toiminnan häiriöt, korkea verenpaine, lihominen, silmien särky, päänsärky, vatsavaivat ja hartia- ja selkäkivut; stressin aiheuttamat oireet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia

GABA

hermoston yleisin estävä välittäjäaine; erittyy esim. unen aikana, jolloin se ehkäisee kiihdyttävien välittäjäaineiden (dopamiini, histamiini) vaikutusta

geenivariantti

geenin eri muotoja tai muunnelmia; ihmisen noin 20 000 geenistä jokaisella voi olla monta erilaista muotoa; yksilöllä oleva tietty geenin eri muoto voi tehdä hänet muita alttiimmaksi vakavan mielenterveyshäiriön kehittymiselle

haastattelu

aineistonkeruumenetelmä, jota käytetään esimerkiksi kuvailevassa tutkimuksessa; voidaan haastatella yksilöitä tai tehdä ryhmähaastatteluja; haastattelutyyppejä esim. strukturoitu, puolistrukturoitu ja avoin haastattelu

haavoittavat tekijät

asiat, jotka vähentävät psyykkistä hyvinvointia, lisäävät riskiä mielenterveyden oireille tai pidentävät oireiden kestoa tai niiden vakavuutta; kehityspsykologiassa haavoittavasta tekijästä käytetään myös nimitystä riskitekijä; esim. yksinäisyys, läheisten puute, syrjäytymisen riski, köyhyys, turvaton ympäristö

haavoittuvuus-stressi-malli

psykologian teoria, jonka mukaan haavoittuvuus eli alttius sekä stressi yhdessä johtavat mielenterveyshäiriöiden kehittymiseen; geneettiset tai hermostolliset tekijät, esim. tietty geenivariantti, hermoston rakenteellinen piirre tai tietty temperamenttipiirre voivat altistaa mielenterveyshäiriön kehittymiselle

hallintakeinot

selviytymiskeinot, coping-keinot; melko tietoista ja harkittua toimintaa, jonka avulla pyritään säätelemään stressiä ja ylläpitämään psyykkistä tasapainoa

havainnointi

aineistonkeruumenetelmä, jossa tutkija tarkkailee ja tallentaa tutkittavien toimintaa

havaitseminen

merkityksen ja tulkintojen antaminen aistimukselle

hermoverkko

useiden hermosolujen ja niiden välisten yhteyksien muodostama kokonaisuus, joka on erikoistunut tiettyyn toimintaan; esim. puheen havaitsemisen hermoverkko koostuu useiden aivoalueiden ja niiden välisten yhteyksien kokonaisuudesta ja on erikoistunut puheen havaitsemiseen

hippokampus

aivojen osa, joka liittyy ensisijaisesti muistijälkien tallennukseen aivokuorelle ja muistojen palauttamiseen työmuistin käsiteltäväksi

hitaampi reitti

ajallisesti hitaammin tapahtuva, tarkempi tunteiden tunnistaminen ja näköärsykkeiden käsittely aivokuorella

hoitokeino

tapa toteuttaa hoitoa; esim. psykososiaalisissa hoidoissa hyödynnetään eri hoitokeinoja, joita ovat mm. psykoedukaatio, altistus- tai käyttäytymiskokeet, toiminnalliset tai luovat terapiamuodot ja vertaistukiryhmät

hoitotasapaino

tilanne, jossa potilaan tilanne on vakaa ja mielenterveyden häiriöön liittyvät vaikeudet pysyvät kurissa esim. lääkkeiden avulla

homeostaasi

elimistössä tapahtuvat prosessit, jotka ylläpitävät tasapainoa sisäisen ympäristön ja ulkoisen ympäristön välillä; vaikuttavat esim. vireyteen ja nukkumiseen

hormoni

elimistössä tuotettu kemiallinen välittäjäaine, joka kulkeutuu kohdesoluihin pääosin verenkierron välityksellä; keskeisiä tunteisiin liittyviä hormoneja ovat oksitosiini, adrenaliini, kortisoli ja endorfiinit

HPA-akseli

hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuorijärjestelmä; keskeinen järjestelmä stressireaktioiden ja stressin vaikutusten säätelyssä; vapauttaa elimistön tärkeintä yleishormonia, kortisolia, joka auttaa ihmistä sopeutumaan stressiin ja pysymään toimintakykyisenä

huumori

sopeutumista edistävä defenssi ja selviytymiskeino

hypomania

manian lievempi muoto

hypotalamus

aivojen osa, joka osallistuu tunteisiin liittyvien kehollisten muutosten ja vireystilan muutosten tuottamiseen

häiriökohtainen hoito

psykososiaalinen hoito, joka on suunniteltu jonkin yksittäisen mielenterveyden häiriön hoitoon; häiriökohtaiset hoidot ovat usein määrämittaisia ja manualisoituja

ICD (engl. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems)

Suomessa terveydenhuollossa käytössä oleva WHO:n laatima tautiluokitusjärjestelmä; ICD luokittelee erilaiset mielenterveyteen liittyvät häiriöt pääryhmiin ja jokainen pääryhmä koostuu useista oireyhtymistä

impulsiivinen

hetken mielijohteesta tapahtuva

integratiivinen psykoterapia

psykoterapiasuuntaus, joka yhdistelee eri psykoterapiasuuntausten menetelmiä ja painottaa erityisesti terapeuttisen allianssin merkitystä

itsemääräämisteoria

itseohjautuvuusteoria; Richard Ryanin ja Edward L. Decin kehittämä teoria, jonka avulla selitetään psyykkistä hyvinvointia ja motivaatiota sekä niihin johtavia tekijöitä; teorian mukaan hyvinvoinnin edellytyksenä pidetään kolmen psykologisen perustarpeen (autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvuus) täyttymistä

itsereflektio

omien tunteiden ja ajatusten tunnistaminen ja käsittely

itsetunto

käsitys omasta arvosta ja merkityksestä

itseään toteuttava ennuste

ympäristön antama leima ihmiselle voi johtaa siihen, että ihminen alkaa käyttäytyä odotetulla tavalla

kaksisuuntainen mielialahäiriö

bipolaarihäiriö; mielenterveyshäiriö, jonka keskeinen oire on eriasteisten maanisten tilojen ja masennustilojen vaihtelu; jaksojen välillä ihminen voi olla oireeton tai kokea vain lieviä oireita

kasvun ajattelutapa

Carol Dweckin kehittämä käsite; perustuu käsitykseen siitä, että psykologiset ominaisuudet eivät ole muuttumattomia vaan ihminen voi itse kehittää älykkyyttään ja lahjakkuuttaan; kasvun ajattelutapa vahvistaa resilienssiä

katastrofitulkinta

tilanteen väärintulkinta, jossa ahdistusta aiheuttava tilanne tulkitaan liian kielteisesti ja katastrofiin johtavaksi; katastrofitulkinta voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen tai jopa paniikkikohtaukseen

katastrofointi

useimmiten automaattisesti käynnistyvät ajatukset, jotka liittyvät kielteisten tilanteiden ja uhkakuvien märehtimiseen; johtaa usein välttämiskäyttäytymiseen

kehityskriisi

kehityspsykologian vaiheteorioista nouseva käsite; kriisien oletetaan liittyvän siirtymiin elämänvaiheesta toiseen; kehitys- ja ikäkriisin käsitteitä kritisoitu

kehollinen

kehossa tuntuva, kehon reaktioita aiheuttava

kehon tunneilmaisu

kehon avulla tapahtuva tunneviestintä; liittyy usein kasvojen tunneilmauksia suoremmin tunteita aiheuttavaan tilanteeseen ja siihen reagoimiseen

kehonkuva

asenteet ja ajatukset omaa kehoa kohtaan

kestävä mielenterveys

mielenterveyshäiriöiden puuttuminen elämänkulun aikana; huomattavasti harvinaisempaa kuin mielenterveysongelmien kokeminen jossain vaiheessa elämänkulkua

kevyt uni

unen vaihe, jossa uni on pinnallisempaa ja ympäristön ärsykkeisiin reagointia tapahtuu; kevyessä unessa lihakset rentoutuvat, sydämen syke laskee ja ruumiinlämpö alenee

kliininen psykologia

psykologian sovellusalue, joka tutkii mielenterveyshäiriöiden luonnetta, niiden aiheuttajia sekä erilaisia hoitomuotoja ja niiden vaikuttavuutta; kehittää myös hoitomenetelmiä ja soveltaa niitä käytäntöön

kliininen psykologi

psykologi, joka tekee potilastyötä etenkin mielenterveyden häiriöiden parissa ja jonka työnkuvaan kuuluvat psykologin tutkimukset, erilaiset terapeuttiset ja tukea antavat keskustelut sekä neuvonta- ja ohjaustyö; tekee tiivistä yhteistyötä lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden ammattiryhmien kanssa

kliiniset oireet

oireet, jotka haittaavat ihmisen toimintakykyä ja täyttävät mielenterveyshäiriön diagnostiset kriteerit

kognitiivinen käyttäytymisterapia

psykoterapiasuuntaus, jossa psykoterapeutti toimii ikään kuin valmentajana ja pyrkii auttamaan potilasta ymmärtämään oireitaan ja ratkaisemaan niitä esim. erilaisten käytännön harjoitusten avulla

kognitiivinen psykoterapia

psykoterapiasuuntaus, jossa käsitellään erityisesti ajattelun, muistin, tarkkaavaisuuden ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen roolia ihmisen oireissa

kognitiivinen toiminta

tiedonkäsittely; mielen toimintaa, joka mahdollistaa tiedon vastaanottamisen ja sen valikoimisen, tiedon tallentamisen ja käsittelyn sekä tiedon käyttämisen oman ajattelun ja toiminnan ohjaamiseen sekä haluttujen päämäärien toteuttamiseen

kognitiivinen uudelleenarviointi

tunteita herättävän tilanteen pohtiminen uudelleen siten, että sen merkitys ja emotionaalinen vaikutus muuttuvat; voi auttaa vähentämään kehon stressireaktioita

kognitiivinen vinouma

taipumus hahmottaa ja painottaa tietoa, havaintoja ja tulkintoja tietyllä tavoin

kolme psykologista perustarvetta

1) autonomia, 2) kompetenssi ja 3) yhteenkuuluvuus

komorbiditeetti

monihäiriöisyys; usean eri häiriön esiintymistä samaan aikaan

kompetenssi

kyvykkyys; yksi itsemääräämisteoriaan sisältyvistä psykologisista perustarpeista, joiden täyttyminen lisää ja ylläpitää psyykkistä hyvinvointia