filosofia 4 (mieli ja tietoisuus)

mieli–ruumis-ongelma, psykofyysinen ongelma

mielenfilosofiaan liittyvä ongelma: miten mieli ja ruumis ovat yhteydessä toisiinsa?

interaktionismi

dualistinen vastaus psykofyysiseen ongelmaan; mieli ja ruumis ovat kausaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään; Descartesin mukaan käpyrauhanen selittää tämän vuorovaikutuksen

parallelismi

vastaus psykofyysiseen ongelmaan; mieli ja ruumis eivät ole kausaalisessa vuorovaikutuksessa, vaan toimivat rinnakkaisessa harmoniassa keskenään toisistaan riippumatta

kausaalinen sulkeutuneisuus

metafyysinen taustaoletus, jonka mukaan kaikki todellisuuden tapahtumat muodostavat yhtenäisen kausaaliketjun; jokaisella aineellisella tapahtumalla on aineellinen syy ja seuraus

reduktionismi

jonkin ilmiön palauttaminen perustavampaan muotoon; esim. vesi palautetaan sen kemialliseen koostumukseen H2O; mielenfilosofiassa mieli palautetaan aivoprosesseiksi

eliminatiivinen materialismi

mielenfilosofiassa reduktionismin äärimuoto, jossa mieli ja mielentilat nähdään pelkkinä aivojen sähkökemiallisina prosesseina; vrt. reduktionismi

monitoteutuvuus

mielenfilosofiaan liittyvä käsite, jonka mukaan mielentilan tehtävä eli funktio voi toteutua monella eri tavalla; mielentilat eivät edellytä tiettyä aivojen rakennetta tai aineellista koostumusta, jolloin myös esimerkiksi eläimellä tai tietokoneella voi olla mieli; vrt. funktionalismi

emergentti materialismi

materialistinen kanta, jonka mukaan materian järjestyksen monimutkaistuminen johtaa laadullisesti uusien ominaisuuksien ilmaantumiseen eli emergoitumiseen; esim. tietoisuus, joita ei voi palauttaa yksinkertaisemmiksi fysikaalisiksi prosesseiksi; metafyysinen näkemys, jonka mukaan on olemassa emergenttejä ominaisuuksia, jotka perustuvat materiaan, mutta joita ei voi täysin palauttaa tai tyhjentävästi selittää yksinkertaisemmilla ilmiöillä

funktionalismi

mielenfilosofinen näkemys, jossa mielentilat määritellään niiden tehtävän ja toiminnan kautta; esim. kipu voi aiheutua kudosvauriosta ja aiheuttaa mielipahaa, voihkintaa ja liikettä loitommas kivun lähteestä; vrt. monitoteutuvuus

tekoäly

keinotekoinen järjestelmä, joka pystyy toteuttamaan samanlaista ajattelua, älykkyyttä ja käyttäytymistä kuin luonnolliset organismit

koneoppiminen

tekoälyn kyky oppia uusia asioita yrityksen ja erehdyksen kautta tavalla, joka muistuttaa ihmisen oppimista

heikko tekoäly

tekoälyyn liittyvä näkemys, jonka mukaan koneet tai ohjelmat vain simuloivat ajattelua tai älykkyyttä, eikä tekoäly ole todellista älykkyyttä; vrt. vahva tekoäly

vahva tekoäly

tekoälyyn liittyvä näkemys, jonka mukaan todellinen tekoäly muistuttaa ihmisen älykkyyttä, on jollain tavalla tietoinen ja ymmärtää mitä tekee; vrt. heikko tekoäly

kiinalaisen huoneen ajatuskoe

John Searlen ajatuskoe, jonka tarkoitus on osoittaa funktionalismin riittämättömyys: jonkin tehtävän mekaaninen suorittaminen ei takaa ymmärrystä

systeemivastaus

Searlen kiinalaisen huoneen ajatuskoetta vastaan esitetty kritiikki; ymmärrys on huoneen muodostaman kokonaisuuden emergentti ilmiö, jonka sen osaset mahdollistavat; koko systeemi ymmärtää, eikä mikään sen yksittäinen osanen

simulaatio

todellista ilmiötä tai toimintaa jäljittelevä digitaalinen mallinnus

virtuaalisuus

digitaalisesti tuotettu simulaatio; ”ikään kuin” todellisuus, joka ei ole läsnä tässä ja nyt, mutta jolla on todellisia vaikutuksia

filosofinen zombi

filosofinen zombi on kuvitteellinen ihminen, jolta puuttuvat kokonaan henkilökohtaiset tuntemukset ja kokemukset eli kvaliat; esim. zombi vaikuttaa kärsivän ja käyttäytyy sen mukaisesti, mutta ei oikeasti tunne mitään; vrt. kvalia

kvalia

mielenfilosofinen käsite yksilön tietoiselle henkilökohtaiselle tuntemukselle ja kokemukselle, esim. punaisen ruusun punaisuus, hunajan makeus ja kappaleen rytmikkyys

tietoisuuden vaikea ongelma

mielenfilosofinen ongelma, joka koskee kokemusten subjektiivisen näkökulman selittämistä; miksi tietoisiin kokemuksiin liittyy kvalioita, kuten värisävyjä ja makuja

fenomenologia

kokemuksen ilmenemisen ehtoja ja rakennetta tutkiva filosofian ala

intentionaalisuus

mielenfilosofiassa ja fenomenologiassa tietoisuuden suuntautuminen mielen ulkopuoliseen kohteeseen; tieteenfilosofiassa käsite viittaa ihmisen toiminnan tavoitteellisuuteen

ruumiinfenomenologia

fenomenologian alalaji, jossa lähdetään ihmisen ruumiillisuuden perustavuudesta ja tutkitaan ruumiin kokemuksellisia ilmenemistapoja