BI02 kpl 5 - käsitteet

ekosysteemi

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella, esim. metsä, järvi, pelto, akvaario.

eliöyhteisö

Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien populaatioiden muodostama kokonaisuus.

eloton ympäristö

Fysikaaliset ja kemialliset tekijät, kuten vesi, lämpötila ja ilmassa olevat kaasut, muodostavat elottoman eli abioottisen ympäristön.

biosfääri

Se osa maapalloa, jossa esiintyy elämää. Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus.

biomi

Biosfäärin ja ekosysteemin väliin sijoittuva käsite. Paikallisista ekosysteemeistä koostuva laajempi kokonaisuus, joka vastaa lähinnä maapallon kasvillisuusvyöhykkeitä, kuten tundraa, aroa, aavikkoa, sademetsää, pohjoista havumetsää jne.

kemiallinen sidosenergia

Määrää atomien välisten sidosten lujuuden kemiallisissa yhdisteissä.

ravintoketju

Ekologinen suhde, joka yhdistää kasveja, niitä syöviä kasvinsyöjiä ja niitä edelleen syöviä petoja sekä kaikkien edellä mainittujen eliöiden hajottajia. Ravintoketjulla kuvataan aineen ja energian siirtymistä tuottajilta kuluttajille ja hajottajille.

ravintoverkko

Ekosysteemin toistensa kanssa risteävien ravintoketjujen muodostama kokonaisuus.

ensimmaisen asteen kuluttaja

eliö, joka saa ravintonsa syömällä tuottajia (vihreitä kasveja, erilaisia leviä, syanobakteereja jne) tai niiden osia

toisen asteen kuluttaja

eliö, joka saa ravintonsa syömällä 1. asteen kuluttajia

kolmannen asteen kuluttaja

eliö, joka saa ravintonsa syömällä 2. asteen kuluttajia

hajottaja

Eliö, joka käyttää tarvitsemansa energian lähteenä eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Hajottajat palauttavat epäorgaaniset aineet luonnon kiertokulkuun.

avainlaji

ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin, esim. rakkohauru itämeressä

DNA-viivakoodi

Lajien tai yksilöjen vertailussa käytetty tunnistusmenetelmä. Se perustuu tietyn tarkkaan määritellyn DNA-jakson emäsjärjestyksen selvittämiseen. Koodi visualisoidaan usein tietokoneohjelman avulla.

autotrofi eli omavarainen

eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy sitomaan tarvitsemansa energian kemiallisiin sidoksiin ja tuottamaan näin itse tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet

heterotrofi eli toisenvarainen

eliö, joka käyttää ravintonaan tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaa tai muita toisenvaraisia eliöitä. kaikki kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.

tuottaja

Eliö (kasvi, levä, bakteeri), joka yhteyttämällä muodostaa elollista biomassaa elottomista aineista.

syanobakteeri

Bakteereihin kuuluva eliöryhmä. Ne ovat omavaraisia ja ne yhteyttävät fotosynteesin avulla. Aiemmin niistä on käytetty yleisesti nimitystä sinilevät.

fotosynteesi

Yhteyttäminen valon avulla. Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi. Fotosynteesissä on kaksi vaihetta: valo- ja pimeäreaktiot.

kemosynteesi

Yhteyttäminen ilman valoa. Kemiallisten reaktioiden sarja, jolla eräät bakteerit sitovat energiaa orgaanisiin yhdisteisiinsä. Energia on peräisin valon sijasta epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta. Mahdollista joillekin bakteereille ja arkeoneille.

kuluttaja

Ekosysteemissä muita eliöitä ravintonaan käyttävä eliö. Ravintoketjujen 1. porrasta (tuottajia) lukuun ottamatta kaikkien muiden portaiden eliöt ovat kuluttajia.

perustuotanto

Primaarituotanto, tuottajien sitoma energia tai biomassa.

bruttoperustuotanto

Tuottajien kokonaistuotanto, ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteensä tietyssä ajassa sitoma energiamäärä, josta ei ole vähennetty niiden omiin elintoimintoihin kulunutta energiaa.

nettoperustuotanto

Ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteinen tuotanto, josta on vähennetty tuottajien oman kulutuksen osuus

biomassa

alueen, populaation tai eliön elävän aineksen määrä tietyllä hetkellä, ilmaistaan tuorepainona, kuivapainona tai energiasisältönä

jatkotuotanto

Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä, joka on seuraavan kuluttajaportaan käytössä.

ohivirtaava energia

Energia, jonka kukin ravintoketjun lenkki tai energiapyramidin porras kuluttaa omiin elintoimintoihinsa (lähinnä hengitykseen). Ilmaistaan yleensä prosentteina eliön käyttöön tulevan energian määrästä.

ekologinen pyramidi

Kaavio (malli), jonka avulla havainnollistetaan ravintoketjujen lenkkien sisältämää biomassaa, energiaa tai lajimäärää. Alimpana on aina tuottajaporras ja ylimpänä ravintoketjun viimeinen kuluttajaporras, ns. huippupeto.

trofiataso

ravintoketjun tai -pyramidin taso, joka määräytyy ravinnonsaannin perusteella: 1. tason muodostavat ekosysteemin tuottajat, 2. tason kasvinsyöjät, 3. tason kasvinsyöjiä syövät pedot jne.

ekologinen sukkessio

alueen eliöyhteisön lajikoostumuksen vähittäinen, luonnonvarainen muuttuminen. sukkessio on helpoimmin havaittavissa kasvilajiston ajallisena muuttumisena.

pioneerivaihe

Ekologisen sukkession ensimmäinen vaihe, jolle ovat tyypillisiä esimerkiksi runsaasti valoa vaativat ja nopeasti leviävät kasvit.

kliimaksivaihe

Ekologisen sukkession viimeinen vaihe, jossa lajisto ei enää muutu.