filosofia 4 (tiede)

kvantitatiivinen menetelmä

määrällinen, numeerinen; kvantitatiivisessa tutkimuksessa sovelletaan mittaamista, laskemista ja tilastollisia menetelmiä; vrt. kvalitatiivinen menetelmä

intentionaalisuus

mielenfilosofiassa ja fenomenologiassa tietoisuuden suuntautuminen mielen ulkopuoliseen kohteeseen; tieteenfilosofiassa käsite viittaa ihmisen toiminnan tavoitteellisuuteen

teleologinen selitys

ilmiö tai tapahtuma selitetään sen päämäärillä; esimerkiksi Tuuli laittoi herätyskellon soimaan aikaisin, koska hän ei halunnut myöhästyä töistä

kvalitatiivinen menetelmä

kvalitatiivinen tutkimus lähestyy ilmiöitä mittaamisen ja laskemisen sijaan ymmärtämällä ja tulkitsemalla; ihmistieteissä käytetään usein kvalitatiivisia menetelmiä; vrt. kvantitatiivinen menetelmä

otoskoko

havaintojen määrä; esim. kuinka moni on vastannut tilaston taustalla olevaan kyselyyn

edustavuus

tilastollisessa päättelyssä pienemmän otoksen samankaltaisuus verrattuna isompaan joukkoon; esim. jos kyselyn avulla selvitetään tulevaa vaalitulosta, otos on edustava vain, jos se vastaa koko väestön osuuksia sukupuolen, iän ja yhteiskunnallisen luokan suhteen

monitieteinen

useita eri tieteitä yhdistävä tieteenala tai tutkimus; esim. kognitiotiede yhdistää psykologiaa, filosofiaa, neurotieteitä, kielitieteitä ja tietojenkäsittelytieteitä

tieteen demarkaatio-ongelma

tieteenfilosofinen kysymys siitä, miten vedetään raja tieteen ja ei-tieteen välille; mikä erottaa tieteen muista tavoista hahmottaa maailmaa; vrt. demarkaatio, pseudotiede

pseudotiede

näennäistiede; oppi, joka vaikuttaa ulkoisesti tieteeltä, mutta ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, esim. astrologia ja grafologia

demarkaatio

rajanveto; vrt. tieteen demarkaatio-ongelma

vertaisarviointi

tieteellisten tutkimusten laatua valvova käytäntö; ennen kuin tutkimus tai tieteellinen artikkeli julkaistaan, sen pitää läpäistä alan asiantuntijan arviointi

itseäänkorjaava tiede

tieteellisen menetelmän ominaisuus; tiedeyhteisö etsii ja korjaa jatkuvasti aiempien tutkimusten ja teorioiden puutteita; uusi tutkimus kumoaa, kritisoi tai vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksia

epätieteellinen

tieteen tulosten kanssa ristiriitaiset uskomukset ja väitteet; esim. litteän maan teoria

ei-tieteellinen

väite tai uskomus, joka käsittelee kysymyksiä, joihin tiede ei ota kantaa; esim. näkemys kuolemanjälkeisestä elämästä, jälleensyntymisestä tai Jumalan olemassaolosta; ei aiheuta ristiriitaa tieteellisen tiedon suhteen; vrt. epätieteellinen

positivismi

1800-luvulla syntynyt tieteenfilosofian suuntaus, joka kannatti väitteiden perustamista selvästi havaittaviin eli positiivisiin tosiasioihin; vrt. looginen positivismi, Wienin piiri

Wienin piiri

1900-luvulla Wienissä kokoontunut tieteenfilosofien joukko, jotka kannattivat loogista positivismia; vrt. looginen positivismi

looginen positivismi

filosofinen koulukunta, jonka mukaan tieteen ja filosofian pitää perustua positiivisiin havaintoihin ja logiikkaan; vrt. positivismi, Wienin piiri

tieteiden ykseys

Wienin piirin kanta, jonka mukaan ihmis- ja luonnontieteillä pitäisi olla sama päämäärä ja menetelmä

verifioitavuusehto

vaatimus, jonka mukaan tieteen väitteet pitää osoittaa todeksi havaintojen avulla eli empiirisesti

looginen empirismi

myöhäisvaiheen nimitys Wienin piirille; vrt. Wienin piiri

käännettävyysteesi

vaatimus, että kaikki tieteellinen kielenkäyttö on voitava kääntää havaintokielelle; suosittu kanta Wienin piirin jäsenten keskuudessa

verismi

tieteenfilosofinen kanta, jonka mukaan totuus on itseisarvo

tieteellinen realismi

näkemys, jonka mukaan tieteelliset teoriat kuvaavat todellisuutta itseään; vrt. tieteellinen antirealismi, instrumentalismi

instrumentalismi

tieteenfilosofinen kanta, jonka mukaan tieteen tavoite ei ole totuus vaan hyöty; tieteen teoriat ovat hyödyllisiä välineitä, jotka ennustavat ilmiöitä ja mahdollistavat teknologian kehityksen; vrt. tieteellinen antirealismi ja verismi

fallibilismi

kanta, jonka mukaan on mahdollista, että tieteen teoriat tai tietona pidetyt uskomukset osoittautuvat vääriksi; tiedon ja tieteen erehtyväisyyden tiedostaminen ja hyväksyminen

konstruktivismi

tieteenfilosofiassa kanta, jonka mukaan tiede luo tutkimansa todellisuuden

intersubjektiivinen

subjektien välinen; usealle subjektille eli kokijalle yhteinen käsitys tai kokemus; esimerkiksi raha on arvokasta, koska lähes kaikki jakavat yhteisen käsityksen sen arvosta; kokemus toisista ihmisistä samankaltaisina tietoisuuksina ja kokijoina kuin minä itse

hypoteettis-deduktiivinen menetelmä

tieteen tutkimusmenetelmä, jossa tehdään hypoteeseja, päätellään deduktiivisesti, mitä niistä seuraa ja koetellaan, pitävätkö seuraukset paikkansa

hypoteesi

olettamus, jonka pätevyyttä tieteellisessä tutkimuksessa selvitetään

tieteellinen teoria

havaintoihin perustuva kattava esitys jostakin ilmiöstä; laajemmin yleinen oppirakennelma, joka käsitteellisesti jäsentää ja selittää jotain ilmiötä tai ajatusta

havainnon teoriapitoisuus

tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan havainnot ovat aina riippuvaisia teoreettisista käsitteistä; esim. elektronin havaitseminen edellyttää sitä koskevan teorian tuntemista

teorialähtöinen tutkimus

teoria ohjaa aineiston keruuta ja tutkimusta yleensä; tutkimuksen tarkoitus on teorian testaamine

aineistolähtöinen tutkimus

tutkittavan aineiston pohjalta luodaan teorioita ja malleja yleistämällä

induktio

yksittäisten havaintojen pohjalta tehty yleistys

teoriasidonnainen tutkimus

lähtee liikkeelle aineistosta, mutta hyödyntää aiempia teorioita aineiston analysointiin

abduktiivinen päättely

päättelyä, jonka lopputulos on järkevä tai todennäköinen selitys; päättelyä parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan selitykseen; esim. P1: Aukusti tuli juuri sisälle. P2: Aukustin takki on märkä. JP: Ulkona sataa. vrt. induktiivinen ja deduktiivinen päättely

korrelatiivinen tutkimus

tutkimusta, jossa seurataan, miten kaksi ilmiötä ovat kytköksissä toisiinsa eli tutkitaan, vallitseeko niiden välillä negatiivinen vai positiivinen korrelaatio

positiivinen korrelaatio

kahden ilmiön välinen yhteys, jossa molemmat muuttuvat samansuuntaisesti; esimerkiksi istumisen määrän ja selkäkipujen välillä vallitsee positiivinen korrelaatio

negatiivinen korrelaatio

kahden ilmiön välinen yhteys, jossa ilmiöt eivät korreloi, eli ne kehittyvät eri suuntiin; toisen lisääntyminen johtaa toisen ilmiön vähentymiseen; esimerkiksi hampaiden harjauksen ja reikiintymisen välillä vallitsee negatiivinen korrelaatio

kokeellinen tutkimus

pyrkii löytämään ilmiöiden välisiä syy-seuraussuhteita, ei pelkkiä korrelaatioita

satunnaistettu ja kaksoissokkoutettu kontrolloitu tutkimus

syy-seuraussuhteiden löytämiseen erikoistunut tutkimusmenetelmä, jota käytetään erityisesti lääketieteessä; satunnaistettu tarkoittaa, että koehenkilöt on jaettu kahteen ryhmään sattumanvaraisesti; kaksoissokkoutettu tarkoittaa, että kokeen tekijätkään eivät tiedä kaikkea koejärjestelyistä, esim. uutta lääkettä testattaessa kokeen järjestäjät eivät tiedä, milloin he antavat lumelääkettä ja milloin oikeaa lääkettä

reliabiliteetti

tutkimuksen luotettavuus; korkean luotettavuuden tutkimus tuottaa toistettaessa samankaltaisia tuloksia

validiteetti

tutkimuksen pätevyys; pätevä tutkimus tutkii juuri sitä ilmiötä, mitä sen ajatellaan tutkivan

ennustevoima

tutkimustulosten kyky tehdä luotettavia ennusteita

takaisinkytkentä

tilanne, jossa tutkimuksen tulokset vaikuttavat tutkittavaan todellisuuteen; esim. talouskasvun ennustaminen saa ihmiset luottamaan tulevaisuuteen ja kuluttamaan, mikä aiheuttaa talouskasvua; kyseenalaistaa ihmistieteiden objektiivisuuden

parametri

tieteelliseen malliin syötettävät alkuarvot, joiden perusteella malli muodostaa tuloksia; esim. painoindeksi lasketaan pituuden ja painon avulla

praktinen syllogismi

ihmisen toimintaa selittävää päättelyä, jossa premisseinä on päämäärä (arvopremissi), keinot sen saavuttamiseksi (uskomuspremissi) ja johtopäätöksenä toiminta; esim. jos haluat hyvän arvosanan ja uskot, että tuntiaktiivisuus vaikuttaa arviointiin, ryhdyt viittaamaan useammin oppitunneilla

hermeneuttinen kehä

tulkinnan ja ymmärtämisen rakenne, jossa kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää osien ymmärtämistä ja päinvastoin

esiymmärrys

hermeneutiikassa ymmärryksen ajatellaan edellyttävän aina jotakin ennalta ymmärrettyä, esim. tekstin ymmärtämistä edeltää kirjainten ymmärrys ja lukutaito; vrt. hermeneutiikka

humanistiset tieteet

tieteitä, jotka tutkivat ihmistä, ihmisen toimintaa ja sen tuloksia, esim. historia, kielitiede, uskontotiede

verifioida

väitteen tai hypoteesin oikeaksi osoittaminen; vastakohta falsifioida

falsifioida

väitteen tai hypoteesin vääräksi osoittaminen; Karl Popperin mukaan olennainen osa tieteellistä menetelmää; vrt. verifioida

yhteismitaton

tieteenfilosofiassa käsitys siitä, että kahta paradigmaa ei voi verrata keskenään, sillä niillä ei ole yhteistä viitekehystä tai mittaa; vrt. paradigma

paradigma

viitekehys, jossa tieteellinen tutkimus tapahtuu; pitää sisällään teorioita, käsitteitä, tutkimusmenetelmiä, tuloksia ja metafyysisiä taustaoletuksia; keskeinen käsite Thomas Kuhnin tieteenfilosofiassa

esiparadigmaattinen vaihe

Thomas Kuhnin tieteenfilosofiassa paradigmaa edeltävä vaihe, jolloin tiede ei ole vielä kehittynyt ja tieteellistä toimintatapaa ei vielä ole; esim. alkemia oli esiparadigmaattinen vaihe ennen tieteellistä kemiaa

normaalitieteen vaihe

Thomas Kuhnin tieteenfilosofiassa tiede, jonka tutkimusta ohjaa tieteellinen viitekehys eli paradigma; tutkimustiedon määrä kasvaa, eikä paradigman paikkansapitävyyttä kyseenalaisteta

anomalia

tieteenfilosofiassa poikkeavuus, jota paradigma ei kykene selittämään tai ennustamaan; Thomas Kuhnin tieteenfilosofiassa anomalioiden kasaantuminen aiheuttaa tieteellisen vallankumouksen; vrt. paradigma; tieteellinen vallankumous

tutkittuun tietoon pohjautuva päätöksenteko

päätöksentekoa, jonka tukena käytetään tutkittua tieteellistä tietoa, esim. ilmastonmuutosta ehkäisevä lainsäädäntö

denialismi

tieteelliset tutkimustulokset kieltävä kanta; esim. ihmisen toiminnan ilmastovaikutukset kiistävä ilmastodenialismi

tieteen sisäiset arvot

tietoon ja sen tavoittelemiseen liittyviä arvoja, esim. totuus, objektiivisuus

tieteen ulkoiset arvot

tutkimusta ohjaavia arvoja, jotka eivät liity tiedon tavoittelemiseen, esim. raha, maine, kuuluisuus

arvovapaa tiede

tieteen ihanne; tutkimus on arvovapaata, kun sitä ohjaavat tieteen sisäiset arvot eivätkä tieteen ulkoiset arvot; vrt tieteen sisäiset arvot, tieteen ulkoiset arvot

soveltava tutkimus

tutkimusta, joka pyrkii uusiin sovellutuksiin ja käytännön keksintöihin, kuten nopeampiin raketteihin tai parempiin lääkkeisiin; tieteellisen tiedon avulla pyritään ratkaisemaan käytännön ongelmia

perustutkimus

tieteellistä tutkimusta, jota tehdään tieteen itsensä vuoksi ja jolla ei ole ilmeistä käytännön sovellusta, esim. tähtien koostumuksen ja kaukaisten galaksien tutkimus

intressi

Jürgen Habermasin teoriassa jonkin tahon etu tai hyötynäkökulma, jota tieteellinen tutkimus edistää; vrt. emansipatorinen tiedon intressi, hermeneuttinen tiedonintressi, tekninen tiedon intressi, Frankfurtin koulukunta

tekninen tiedonintressi

tiedon hyötynäkökulma, jonka avulla luontoa voidaan yhä tehokkaammin hallita ja valjastaa ihmisen tarpeisiin; esiintyy esim. fysiikassa, luonnontieteissä ja psykologiassa; vrt. intressi

hermeneuttinen tiedonintressi

tiedon hyötynäkökulma, joka edistää ihmisten yhteistoimintaa ja yhteisymmärrystä; esiintyy historiatieteissä, kielitieteessä ja kulttuurintutkimuksessa; vrt. intressi

emansipatorinen tiedonintressi

tiedon hyötynäkökulma, joka edistää vapautumista alistavasta yhteiskunnallisesta vallankäytöstä; esiintyy filosofiassa, kriittisessä historiantutkimuksessa, sukupuolentutkimuksessa ja monissa yhteiskuntatieteissä

Frankfurtin koulukunta

1920-luvulla Frankfurtiin perustettu sosiaalitutkimuksen instituutti, jonka yksi jäsen oli tiedonintressiteorian kehittäjä Jürgen Habermas; koulukunta pyrki tekemään emansipatorisen tiedonintressin mukaista tutkimusta; vrt. emansipatorinen tiedonintressi

kriittinen teoria

Frankfurtin koulukunnan kehittämä teoria, joka pyrkii paljastamaan ja purkamaan valtarakenteita

tieteen etiikka

soveltavan etiikan osa-alue, joka tarkastelee tieteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä; esim. mitä oikeuksia tutkimukseen osallistuvilla on tai miten koe-eläimiä pitäisi kohdella?