Raja B

Milloin asetusmuutosehdotukset tulevat vireille

, kun komissio jättää muutosesityksen neuvostolle ja parlamentille. Ehdotuksesta on sitä ennen käyty keskustelu hallintotoimikunnassa

1. jotta kyseisen asuinmaan lainsäädäntö tulisi sovellettavaksi, missä tulee työskennellä huomattava osa

2. milloin rajoitus on voimassa

3. mitä jos työtä tehdään eri työnantajille

1. asuinvaltiossa

2. jos työntekijä tekee asiaan osallisissa maissa työtä samalle työnantajalle.

3. Jos työtä tehdään eri työnantajille, tulee tällä hetkellä sovellettavaksi aina asuinmaan lainsäädäntö.

B1 Maiden työnantajamaksujen väliset tasoerot

1. EU-asetuksen yhteensovittamissäännösten mukaan, jos henkilö asuu yhdessä maassa ja tekee siellä sekä toisessa jäsenmaassa töitä on tietyin edellytyksin minkä maan lainsäädännön alainen

2. ja mitä tämä käytännössä tarkoittaa työnantajan näkökulmasta

3. mitä uusi komission ehdotus sanoo

4. tanskan ja ruotsin välinen periaatesopimus

1. asuinmaansa

2. henkilöön, joka asuu Ruotsissa ja työskentelee samanaikaisesti Ruotsissa ja Tanskassa, on eräissä tapauksissa sovellettava Ruotsin lainsäädäntöä. Tanskalaisen työnantajan on tällaisissa tapauksissa maksettava työnantajamaksut Ruotsin lainsäädännön mukaan

3. Ehdotuksen mukaan ehto, jonka mukaan henkilön on suoritettava huomattava osa työstä asuinmaassa, jotta kyseisen maan laki tulisi sovellettavaksi, olisi voimassa myös silloin, kun henkilöllä on eri työnantajia kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa.

4. jos henkilöllä on sama työnantaja ja hän tekee enintään 50 % työstä asuinmaassa. Sovellettavaksi lainsäädännöksi voidaan tällöin määrittää sen maan lainsäädäntö, mistä työnantaja on. (jos luottamustehtävä niin ei)

B2 Pohjoismaisten opiskelijoiden sosiaaliturva Ruotsissa

1. mistä riippuu saako pohjosimaan opiskelija ruotsissa tukea

2. asetus 883/2004

3. mikä tulee arvioitavaksi asuinpaikkaa määrittäessä

4. mitkä opiskelijoiden osalta arviointiperusteena (mitä jos ei maat yksimielisiä)

5. onko nykyisen pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen määräyksiä opiskelijoihin sovellettavasta lainsäädännöstä

6. millä ehdoin opiskelija tulee vakuutetuksi ruotsissa

7. millä ei.

8. mitä tekijöitä on otettava huomioon asuinpaikkaa määritettäessä, jos jäsenvaltioiden laitoksilla on asiasta eriävät käsitykset.

9. mitkä määräykset koskevat työmarkkinoilla olevia

10. Opiskelijat kuuluvat asetuksen 1408/71 henkilöpiiriin, mutta asetuksessa ei ole erityisiä lainvalintasäännöksiä opiskelijoita tai ei-aktiivisia henkilöitä varten. Asetuksen mukaan asuinmaan määräyksiä sovelletaan asetuksen piiriin kuuluviin henkilöihin, jos mikään asetuksen erityisistä lainvalintasäännöksistä ei tule tilanteessa sovellettavaksi. miten katsotaan

11. mitä lainsäädäntööä työttömiin tai heihin jotka eivät ole työskennelleet palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana

1. siitä, mitä opiskelija on tehnyt kotimaassaan ennen Ruotsiin muuttoaan, ja siitä, onko asetusta 1408/71 tai asetusta 883/2004 sovellettava.

2. asuinmaan lainsäädäntö tulee sovellettavaksi henkilöihin, jotka eivät ole ansiotoiminnassa, mm. opiskelijoihin. Asumisella tarkoitetaan asetuksessa vakinaista asumista. Asuminen määräytyy ensisijaisesti kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3. missä henkilön etujen tavanomainen keskus on

4. tulolähde, ei ole tyhjentävä, tulee ottaa huomioon, jos kaksi maata ei pääse henkilön asuinmaasta yksimielisyyteen.

5. ei

6. muuttanut Ruotsiin ennen 1.5.2010 ja ei ole ennen muuttoa työskennellyt kotimaassaan.

7. sopimussäännös ei koske opiskelijaa, joka on ennen Ruotsiin muuttoaan työskennellyt kotimaassaan tai joka on muuttanut Ruotsiin (Tanskasta tai Suomesta) 1. 5.2010 jälkeen, eikä tällainen opiskelija siten kuulu Ruotsin sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, elleivät kansallisten määräysten ehdot täyty

8. Tulonlähteensä voi olla tärkeä tekijä. Sen, että opiskelija saa varoja opiskeluunsa kotimaastaan, Försäkringskassan katsoo viitteeksi siitä, että asianomaisella on suurimmat siteet sinne.

9. ensisijaisesti työskentelymaan määräykset. Jos henkilö on ollut töissä ennen muuttoaan toiseen maahan, viimeisimmän työskentelymaan laista määräytyy, kuinka kauan henkilön on katsottava saavan säilyttää oikeutensa aikaisempaan työhön perustuviin etuuksiin

10. Kukin maa päättää, kuka katsotaan maassa asuvaksi

11. sovelletaan sen Pohjoismaan lainsäädäntöä, jossa hän asuu

B3 Suomen neljän kuukauden sääntö

1. asumisperusteisia etuuksia koskevat määräykset

2. mitä etuja soveltamislaki koskee

3. milloin yleensä tulee suomen sosiaaliturvan piiriin

4. mikä katsotaan vakituiseksi asumiseksi

5. mihin päätös vakituisesta asumisesta perustuu

6. Jos Suomeen tuleva henkilö ei täytä Suomessa vakituisesti asumisen ehtoja, määräytyy oikeus Kelan etuuksiin minkä perusteella

7. 4 kuukauden sääntö

8. voiko 4 kk säännön täyttää muuten

9. onko oikeus Suomen julkisen terveydenhuollon palveluihin

1. henkilöt, jotka eivät asu Suomessa ja joiden työsuhde ei ole kestoltaan vähintään neljä kuukautta, eivät ole vakuutettuja eräiden sellaisten sosiaaliturvaetuuksien osalta, jotka edellyttävät vakinaista asumista

2. kansaneläke, lapsilisä, äitiyspäiväraha, asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki, vammaisetuudet, rintamasotilaseläke, takuueläke ja elatustuki lisäksi oikeudet etuuksiin, joista on säädetty sairausvakuutuslaissa ja kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista säädetyssä laissa

3. maahanmuuttoajankohdasta lukien

4. paluumuutto, vähintään 2 vuoden työskentely Suomessa ja avioliitto tai muu läheinen perhesuhde vakinaisesti Suomessa asuvaan henkilöön.

5. tilanteen kokonaisarviointiin

6. työn

7. oikeus kelan etuuksiin, jos työskentelee vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka vastaa vähintään työehtosopimuksen mukaisesti maksettavaa palkkaa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, palkka vähintään 1 103 euroa kuukaudessa, kun kyseessä on kokoaikatyö. Alkaa heti ensimmäisestä työpäivästä, jos edellytykset täyttyvät, ei odostusaikaa. (koskee ainoastaan kela-etuuksia)

8. työaika vaihtelee siten, että keskimääräinen työaika on 18 tuntia viikossa.

9. kyl

B4 Suomalaisten opiskelijoiden sairausvakuutus

1. saavatko Suomalaiset opiskelijat, jotka opiskelevat toisessa Pohjoismaassa, verraten pitkällisesti sairastuessaan sosiaalietuuksia Suomesta.

2. miten määräytyy saako vai ei

3. minkä perusteella pohjoismaat katsovat, että henkilö on sairausvakuutettu. mitä merkkaa opiskelijoille ja ei-aktiivisille.

1. ei oikein, opiskelija voi verraten pitkäkestoisen sairauden aikana saada sairauspäivärahaa Suomesta

2. Kunkin Pohjoismaan kansallisen lainsäädännön mukaan. suomalainen opiskelija, joka olisi saanut sairauspäivärahaa Suomesta, jos hän olisi opiskellut Suomessa, ei mahdollisesti saa mitään etuuksia opiskelumaassa, jonka väestökirjanpitoon hänet on merkitty ja jossa hänet tällä hetkellä voimassa olevan pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 5.1 artiklan nojalla on vakuutettu.

3. henkilöt, jotka on merkitty väestörekisteriin jossain Pohjoismaassa, ovat siellä sairausvakuutettuja ja heillä on siellä oikeus terveydenhuoltoon. Opiskelijat ja ei-aktiiviset henkilöt saavat siten terveydenhuoltoa samoin perustein kuin muutkin maassa asuvat ja väestörekisterissä olevat.

B5 Työhön kuntoutus asuinmaassa

1. Kun kyseessä on henkilö, joka asuu muussa maassa kuin siinä, jonka lainsäädäntöä häneen sovelletaan, tai muuttaa takaisin sellaiseen maahan niin kuka vastaahänen rahaetuuksista

2. lyhyesti maiden sovittava keskenään, tanska revalidering tanskassa

1. työskentelymaa

B6 Osa-aikaisella sairauslomalla oleva henkilö aloittaa osa-aikatyön muussa kuin työskentelymaassaan

1. yleisäännös

2. jotta asuinmaan lainsäädäntö tulisi sovellettavaksi mitä on tehtävä

3. jos työtä tehdään eri työnantajille minkä maan lakia sovelletaan

4. milloin rahaetuus loppuu

5. os henkilöllä on jäljellä työsuhde siinä maassa, josta etuutta maksetaan, ja uudeksi toimivaltaiseksi maaksi määräytyy maa, jossa uutta osa-aikatyötä tehdään niin kuka kattaa

1. EU-asetuksen 883/2004 mukaan henkilöön on sovellettava yhden maan lainsäädäntöä, yleensä sen maan, jossa työtä tehdään

2. työstä huomattava osa eli 25 % tehtävä asuinmaassa

3. asuinmaan lakia.

4. Jos lainvalinta osoittaa muuhun maahan kuin siihen, joka rahaetuutta maksaa, sovellettavan lainsäädännön muuttumisesta seuraa, että oikeus rahaetuuteen lakkaa, koska etuutta maksava maa ei enää ole toimivaltainen

5. uusi toimivaltainen maa

B8 ”Väärästä” maasta saadun opintotuen aiheuttama vanhempainvapaakorvauksen aleneminen

1. Milloin Suomen lainsäädännön mukaan vanhempainvapaakorvausta on mahdollista saada

2. milloin opintukea ei käytetä perusteena

3. millä muulla perusteella voi saadaasumisperusteista vanhempainrahaa vähimmäismääräisenä

4. mikä on kaikissa pohoismaissa ohjaavana lähtökohtana vanhaimpanvapaa korvaukselle

1. jos opiskelija on vanhempainlomaa välittömästi edeltävinä neljänä kuukautena saanut opintotukea Suomesta.

2. Jos opintotukea on maksettu muualta kuin Suomesta

3. jos hän on kokonaan vailla tuloja

4. syntymää edeltävä tulo

B9 Pohjoismailla on erilaiset työkyvyttömyysetuuksien määräytymistä ja laskentaa koskevat määräykset

1. suomen työkyvyttömyysetuudet

2. suomessa sairauspäivärahaa voi saada enintään?

1. kuntoutustuki, työkyvyttömyyseläke/sairaseläke

2. enintään 300 päivää. Jos sairaudesta tai vammasta johtuva työkyvyttömyys jatkuu yli 300 päivää, Suomessa voidaan myöntää määräaikainen kuntoutustuki tai pysyvä työkyvyttömyyseläke.

B10 Työkyvyttömyysetuuden laskenta, kun työtä on tehty useassa Pohjoismaassa

• Pekka asuu Suomessa, mutta on työskennellyt useita vuosia Ruotsissa

1. Missä maassa hän on vakuutettu

2. Jos hän siirtyisi asuinmaahansa töihin, olisiko hän siellä vakuutettu

3. Kun hän on aloittanut työt asuinmaassaan ja pian sen jälkeen jää sairauden takia työkyvyttömäksi niin kuka henelle myöntää työkyvyttömyysetuuden ja mikä ongelmia aiheuttava seikka tässä on

1. . Henkilö on täten vakuutettu työskentelymaassa.

2. Jos henkilö myöhemmin siirtyisi töihin asuinmaahan, hänestä tulisi sen sijaan vakuutettu siellä.

3. Jos hän pian sen jälkeen, kun on aloittanut työnteon asuinmaassa, tulee sairauden takia työkyvyttömäksi ja hänelle myönnetään työkyvyttömyysetuus asuinmaassa, korvaus voi jäädä huomattavasti pienemmäksi kuin henkilöllä, joka ei ole työskennellyt myös toisessa maassa.

B12 vaatimus, jonka mukaan henkilön on keskeytyksettä kuuluttava maiden työttömyysturvan piiriin, jotta työttömyyskorvauksen alenemisen vaaraa ei olisi

1. millainen henkilö voi keskeytyneen vakuutuskauden perusteella työttämäksi jäädessään saada pienempää työttömyyskorvausta

2. Viiden vuoden sääntö (10artk. emt). Milloin henkilö voidaan palauttaa pohjoismaan työttömyysturvan piiriin?

3. Suomeen EU/ETA-maasta saapuvan henkilön ja joka tulee työttömyyskassan jäseneksi, on liityttävä kassaankuinka nopeasti ?

4. Kuinka pitkä siirtymäaika on kahden pohojoismaan välillä

1. Henkilö, joka asuu yhdessä maassa ja vastaanottaa työn toisessa maassa eikä ensimmäisestä työpäivästä tule työttömyyskassan jäseneksi.

2. henkilö voidaan palauttaa jonkin Pohjoismaan työttömyysturvan piiriin, edellyttäen, että sitä haetaan kahdeksassa viikossa siitä, kun henkilö on poistunut jonkin toisen Pohjoismaan työttömyysturvan piiristä

3. Kuukauden kuluessa EU-/ETA-maan toimeentuloturvajärjestelmän mukaisen työttömyysturvan lakkautumisesta.

4. 8 viikkoa / Tämän myötä henkilöllä voi pohjoismaisen sopimuksen tullessa sovellettavaksi olla kahdeksan viikon keskeytys vakuutuskaudessaan (kassajäsenyydessään) ilman, että se vaikuttaa hänen vakuutusturvaansa ja etuuskelpoisuutensa

B13 Sairausaikana työttömäksi jäävä rajatyöntekijä ei saa etuutta työkyvyn osittain palautuessa

1. Asetuksen 1408/71 13.1 artiklan ja asetuksen 883/2004 11.1 artiklan mukainen pääperiaate?

2. Rajatyöntekijän määritelmä

3. Epäaito rajatyöntekijä

4. jos rajatyöntekijä jää työkyvyttömäksi kumman maan lainsäädäntöä sovelletaan

5. Henkilö, joka asuu yhdessä maassa ja jää osittain tai ajoittain työttömäksi työstään toisessa maassa, ohjataan kuitenkin asetuksen 883/2004 65.1 artiklassa ja vastaavasti asetuksen 1408/71 71.1 hakemaan mistä maasta työttömyysetuutta

6. sairasloma? kuka maksaa sairausrahetuuden

7. entä jos saa takaisin osan työkyvystään, ei ole kokonaan työtön vaan osittain tai ajoittain niin minkä maan lainsäädännön alainen hän on

1. pääperiaate on, että henkilö voi kuulua kerrallaan vain yhden maan sosiaaliturvaan

2. henkilö, joka työskentelee yhdessä maassa mutta asuu toisessa maassa, johon hän palaa yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa

3. henkilöt, jotka eivät määritelmällisesti ole rajatyöntekijöitä mutta kuitenkin asuvat yhdessä maassa ja työskentelevät toisessa

4. Niin kauan kuin henkilö työskentelee muussa kuin asuinmaassaan, häneen sovelletaan työskentelymaan lainsäädäntöä. Jos rajatyöntekijä jää täysin työttömäksi, tulee kuitenkin sovellettavaksi asuinmaan lainsäädäntö

5. työskentelymaasta

6. työskentelymaa

7. sen maan lainsäädännön alainen, jossa hänet on edelleen katsottava palkatuksi työntekijäksi. Hänen on täten siellä asetuttava työvoimaviranomaisten käytettäväksi ja hänen etuusoikeutensa on ratkaistava siellä .

Työntekijän katsotaan kuuluvan työskentelymaan lainsäädännön piiriin niin kauan kuin työsuhde kestää tai asianomainen saa siellä sairauden perusteella myönnettävää rahaetuutta. Työskentelymaan on tällöin myös maksettava päivärahaa, jos henkilö saa takaisin osan työkyvystään

B14 Oikeus työttömyyspäivärahaan työarviointiavustuskauden päätyttyä

1. Kenen selvitettäväksi tulee oikeus työttömyyskorvaukseen kun henkilö, joka on työskennellyt toisessa maassa, hakee työttömyyskorvausta asuinmaassaan

2. mitä tarvitsee

1. toimivaltaisen laitoksen,

2. tarvitsee todistuksen, joka todentaa entisessä työskentelymaassa täyttyneet vakuutus- ja työskentelykaudet.

B15 Tuntiperusteisesti palkattujen rajatyöntekijöiden työttömyysturvaa koskevat määräykset ovat mutkikkaita

1. miksi

2. ongelman ongelma voit vaan lukea

3. saako henkilö, joka työajan lyhentämisen jälkeen saa osa-aikatyötä Suomessa soviteltua työttömyyspäivärahaa.

1. Henkilön, joka työskentelee tuntiperusteisesti palkattuna yhdessä Pohjoismaassa ja asuu toisessa, on vaikea saada täsmällistä tietoa siitä, miten ja missä hän on vakuutettu työttömyyden varalta

2. Henkilö, joka asuu yhdessä maassa mutta työskentelee toisessa, jää työttömäksi. Sen mukaan, katsotaanko hänet kokonaan tai osittain/ajoittain työttömäksi, hänen on haettava korvausta joko asuinmaassa tai työskentelymaassa. Jos maat ovat asiasta eri mieltä, voi asianomaiselle käydä vaikeaksi saada

3. v

B16 Ikäraja ruotsalaisen työttömyyskassan jäseneksi liittymiselle

1. miksi tämä on ongelmallista (Ruotsissa ei 64 vuotta täytettyään voi päästä ruotsalaisen työttömyyskassan jäseneksi)

1. ongelmia niille, jotka ovat työskennelleet toisessa maassa ja joutuneet työttömiksi, koska 64 vuotta täyttäneet eivät voi saada Ruotsissa työttömyyskorvausta, joka perustuu vapaaehtoiseen ansionmenetystä korvaavaan työttömyysvakuutukseen

B17 Työntekoa koskevat lisävaatimukset toisessa maassa täyttyneiden työskentely- ja vakuutuskausien yhteenlaskemiseksi haettaessa työttömyyskorvausta

1. mikä on Edellytyksenä työ- ja vakuutuskausien yhteenlaskemiselle asetuksen 1408/71 67.2 artiklan ja asetuksen 883/2004 61.2 artiklan mukaan,

2. poikkeus

3. mikä lisäehto suomella on

4. onko henkilöillä, jotka asuvat jäsenvaltion alueella ja ovat asetuksen alaisuudessa, on oltava samat oikeudet ja velvollisuudet kuin jäsenmaan omilla kansalaisilla. Onko vaatimusta esitettävä

1. että henkilö on työskennellyt viimeksi siinä maassa

2. Työntekovaatimuksesta on poikkeuksia rajatyöntekijöiden ja epäaitojen rajatyöntekijöiden kohdalla ja silloin, kun pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen 12 artiklan mukainen ns. viiden vuoden sääntö tulee sovellettavaksi

3. että hakija on työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa välittömästi ennen työttömyyttä

4. . Kyllä, on, Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on voimassa välittömästi, eli ilman vaatimusta tietyn kestoisesta oleskelusta.

B18 Henkilöstövuokrausyhtiöiden toimeksisaajien työttömyyskorvaus

taustaa(Henkilö, joka asuu Ruotsissa ja suorittaa toimeksiantoja henkilöstövuokrausyhtiölle Tanskassa, voi jäädä vaille työttömyyskorvausta niiltä kausilta, jotka jäävät tanskalaisen henkilöstövuokrausyhtiön toimeksiantojen väliin.3)

1. Saako kokonaan työtön rajatyöntekijä etuuksia asuinmaaltaan (henkilöstövuokrausyhtiö)

2. kuka arvioi ja miten työsdioksen olemassaoloa

3. mihin arvioinnin on perustuttava

1. saa

2. työsuhdevaltio kansallisen lainsäädännön mukaisesti

3. arvioinnin on perustuttava siihen, onko osapuolten välillä olemassa työsuhdetta koskeva sopimusperusteinen sidos vai puuttuuko tällainen kokonaan

B20 Ruotsin vanhempainrahan yhteensovittaminen

1. miten pohjoismaat luokittelevat vanhempainetuutensa

1. sairaus-, äitiys- ja vastaaviksi isyysetuuksiksi

B21 Ruotsin asumistuen erityistuki lakkaa ulkomailla työskenneltäessä

1. mistä koostuu 3

1. tuki kustannuksiin

2. erityistuki kotona oleville lapsille

3. tapaamisavustus

B22 Vanhempainrahan aleneminen määräaikaisen työsuhteen yhteydessä

1. Voidaanko vanhemmuuden perusteella myönnettävää rahaetuuskautta tilapäisesti keskeyttää, jos vastaanottaa työn toisessa pohjoismaassa. Perustelu asetus.

2. mitä vanhempainvapaan keskeyttämsiestä seuraa

3. taustatieto: Kaikki Pohjoismaat Suomea lukuun ottamatta lopettavat äitiyden tai isyyden perusteella myönnettävän rahaetuuden maksamisen, kun henkilö aloittaa työn toisessa EU-maassa.:::miten suomi toimii (kenen määräyksiä sovelletaan)

1. Ei, koska henkilöonvakuutettu siinämaassa, jossa hän työskentelee.

2. oikeus vanhemmuuden perusteella myönnettävään rahaetuuteen muuttuu työnteon päätyttyä perustasoon, eli oikeus etuuteen aiemmassa työskentelymaassa lakkaa ja tilalle tulee asuinmaan perustason mukainen etuus

3. kahdessa tai useammassa maassa työskentelyä koskevien määräysten mukaan. Jos oikeus Suomesta tulevaan päivärahaan tuolloin säilyy (sovelletaan Suomen lakia), voidaan päivärahaa maksaa työssäoloajalta vähimmäismääräisenä samalla tavalla kuin jos työllistyminen tapahtuisi Suomessa

B23 Erilaiset perhekäsitteet

1. EU-lainsäännnön mukaan mikä on perheenkäsite lähtökohtana

2. jos oikeus perhe-etuuksiin on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta, mitä tehdään ja mitä ei-ensijainen maa voi tehdä,tilanteessa jossa mitä

3. mistä perhe ensisijaisesti saa etuuksia, kun työskentelymaita on kaksi

4. Kysymyksellä siitä, lasketaanko lapsi eronneen vanhemman perheenjäseneksi vai ei, on väliä milloin

1. kansallinen lainsäädäntö

2. etuudet yhteen sovitettava, ja maa, joka määräysten mukaan ei ole ensisijainen, voi maksaa erotusetuuden, jos etuudet sieltä ovat suuremmat kuin siitä maasta, jonka maksettaviksi etuudet ensisijaisesti tulevat

3. EU-asetusten mukaan perhe saa perhe-etuuksia ensisijaisesti lapsen asuinmaasta, kun työskentelymaita on 2

4. merkitystä vain siinä suhteessa, mikä maa on ensisijaisesti ja vastaavasti toissijaisesti vastuussa etuuksien maksamisesta

B24 Vanhempainvapaan korvauspäivät vähennetään eri Pohjoismaissa eri tavoin

1. mitkä ovat suomessa sairausvakuutuslain mukaan maksupäiviä

2. mitä jos etuus toisessa maassa lasketaan viikoissa

1. arkipäivät, eli yleensä kuusi päivää viikossa (myös lauantait).

2. vähennetään Suomen vanhempainrahakaudesta kuusi päivää viikolta.