BIologia 4.1

solubiologia

biologian alaa joka tutkii solujen rakennetta ja toimintaa, ja tutkii miten erilaiset sairaudet vaikuttavat solujen toimintaa.

tumalliset solut

syntyivät 1,5 miljard vs. tumakotelo muodostu perimään suojeluun, koko vaihtelee 10-100 mikrometrinllä. solujen muoto riippu niiden tehtävästä

- eläimet,kasvit, sienet rakentuvat tumallisista soluista.

yhtenäiset rakenteet ovat, tuma, mitokondriot, solulima, solukalvo, ribosomit, kalvorakkulat

endsymbioosi

kahden eliön välinen yhteiselämän muoto, jossa toinen elää isäntääeliössä

valomikroskooppi

kuvaa muodostuu aalonpitudeen avulla, solut värjätään

elektronimikroskooppi

kuva muodostuu elektronisuhkun avulla, joka erotta rakenteet erinomaisesti

soluseinä

koostu selluloosasta ja estä solun liallista turpoamista, tukea solua ja kiinittää sen naapuri soluihiin, ligniini ja pektiini

Tuma

solun keskeinen soluelin joka säätele solun toiminta, tumassa on solun perimä joka on jakautunut kromosomoeihin

Tumakotelo

Suojaa tuma, se koosti fofolipidikalvosta, tumahuokoset mahdollistavat molekyylien kulkemista sisäään ja pois

tumajyvänen

valmistetaan ribosomien osia

ribosomi

ovat proteinista ja RNA:sta rakentuva soluelin, jossa valmistavat proteinia geenien ohjeiden mukaisesti, ribosomit liikkuvat solulimassa ja karkea solulimakalvostossa

Mitokondrio

solu elin joka on kehittynyt bakteerista ensymbiiosin kautta, nillä on oma kalvo, DNA ja ribosomit. niiden tehtävä on vapautta energia soluhengityksessä ja muunt se ATP-molekyyliksi

solukalvo

koostu fosfolipideistä ja proteinista, se säätele aineiden pitooksia solussa

solulima

solun sisällä oleva liuos. se koostu vedestä ja siihen liunneista molekyyleistä

mikroputki ja mikrosäiket

tukevat solun rakenetta ja pitävät soluelimet paikoillaan

Keskusjyväset

rakentavat tumasukulaan solunjakautumisen aikana

sileä solulimakalvosto

valmista fofolipidejä ja muita rasvoja

karkea solulimakalvosto

kuljetta proteinia golginlaitteseen

golgin laite

koostu kalvopussien pinosta, siellä lisätään proteneneihin hiilihydraatti ja valmit proteinit siirytään oikeisiin kohtiin

vesikkelit

muokkaavat ja kuljettavat aineita

lysosomi

eläin ja sienisolun kalvorakkula joka pilkkosuuria molekyylejä

peroksisomit

hapettavat rasvat ja vaaralliset aineet (alkoholi)

viherhiukkanen

kasvi ja leväsolussa, jossa tapahtuu fotosynteesi,

vakuolit

nesteen täyttämä kalvorakkulat, jotka varastoivat, ravinteet, väriaine ja myrkylliset aineet (kasvi ja sieni solussa)

erilaiset solut

sienisolu, on soluseinä ja vakuoli mut ei ole viherhiukkanen

eläinsolu, puuttu soluseinä ja viherhiukkanen

kasvisolu, puuttu keskusjyväset ja lysosomit

eksosytoosi

solu siirtä aineita ulos rakkuloiden avulla

histoni

proteini joka ympärille DNA kertyy kromosomissa

Biomolekyylit

eliöiden solujen valmistamia, vaihtelevan kokoisia molekyylejä joiden keskeinen alkuaine on HIili, Biomolekyylit ovat, vety, happi, typpi ,rikki, fosfori

-solut rakentavat biomolekyylejä orgaanisista ravintoainesta

-biomolekyylit jaetaan nukleinihappoihin, proteinit ,lipidit ja hiilohydraattit.

-biomolekyylit ohjaavat solua, toimivat rakenne osina ja antavat solulle energia.

monomeerit, polymeerit

monomeerit ovat pienemmät perusyksiköt, monomeeristä muodostuu polymeerit. esim aminohappo on manomeeri ja proteinit ovat polymeret

Nukleinihapot

säilyttävät informaatiota ja ohjaavat solun taoiminta, ne koostuvat emäksistä ja sokerista ja fosfaatista

DNA , deoksiribonukleiinihappo

sisältää eliön geenit eli ohjeet proteinien tuottamiseen,

RNA, ribonukleinihappo, ATP(adenosiinitraattifosfaatti)

RNA (osallistuu proteiniisyntessin), ATP(nukleotidi joka tehtävänä on varastoida ja luovutta energia solun kemiallisiin reaktioihin)

Proteinit

-koostuvat 20 erilaisista aminohapoista, niitä valmistetaan solussa ja eritetään solun ulkopuolelle

tehtävät: entsyyminä, kuljettajina, hormoneina, vasta.ainena ja reseptorina,

tuottajat rakentavat omia aminohappoja, kuluttajat saavat aminohapot ravinnosta.

Lipidit

siisältävät hiiltä,vetyä,happea,fosfori ja ne ei liukenee veteen

fosfolipidt ja triglyseridit

koostuvat glyserolista ja siihen kiinnttyneestä rasvahapoista.

-triglyseridit eli rasvat sisältävät runsasti energia ja toimivat varastorasvoina

rasvahapot

ovat pitkiä. hiilen vedyn ja hapen muodostama ketjuja.

-tyydytyneissä rasvahapissa hiilen välillä on vain yksisidos

-tyydyttymästä rasvahapoissa hiilen välillä on kaksoissidos

steoridit

vieesti aineet kuten testestroni, estrogeen ja kolestroli

karotendit

kasvien, levien ,sienien valmistama lipidi väri pigmentti

Hiilihydraatti

hiilen vedyn ja hapen muodostama molekyylejä perus yksikkö glukoosi eli kuusihiilinen monosakkaridi.

glukoosi

hiilihydratti joka valmistetaan fotosynteesissä ja sen eneregia puretaan soluhengityksessä.

Monosakkaridit

glukoosi= solujen tärkein energialähde.

deoksiiriboosi,riibosi= DNA, RNA, ATP molekyylien sokerit.

fruktoosi, galaktoosi= monien hiilihydraatien monomeerit

Disakkaridit

maltoosi= glukoosi+glukoosi (varsinaisia sokereita)

sakkaroosi= glukoosi+ fruktoosi (kasvien ja eläinten energiavarasto)

laktoosi= glukoosi+ galaktoosi (maitosokeri)

Oligosakkaridit

eläinsolujen solukalvolla, kalvoproteneihin kiinityyneet, monosakkaridista koostuva hiilihydratti

ploysakkaridit

tärkkelys: kasvien energiavarasto

glykogeeni:eläinten energiavarasto

selluloosa: kasvisolujen soluseinässä

kitiini: sienisolujen soluseinässä

vesi

elintärkeä, kemiallisten reaktioiden lähto ja lopputuote, se mahdollista ainenvaihdunta, se on hyvä liuotin ,lämpötilamuuttu hitaasti mahdollista lämpötilaan sätelyyn. ja vesi ylläpitä solujen muoto