PS3 Hermoston käsitteitä

aivokuori

Isojenaivojen poimuinen kuorikerros, jolla mm. aistien projektioalueet, assosiatiiviset alueet, motorinen alue. Se on inhimillisen toiminnan kannalta tärkeä. Sen vauriot ilmenevät liikkeiden ja aistitoimintojen sekä kognitiivisten toimintojen häiriöinä.

aivokurkiainen

Yhdistää aivopuoliskot toisiinsa, sen hermosäikeiden kautta vasemman ja oikean aivopuoliskon välillä kulkee tieto.

aksoni

Hermosolun viejähaarake, jota pitkin aktiopotentiaali eli hermoimpulssi etenee sähköisesti.

autonominen hermosto

Ääreishermoston osana se pääosin itsenäisesti, tahdosta riippumattomasti, säätelee ruumiin lämpötilaa, hengitystä, sydämen toimintaa ja verenpainetta. Omilla tilanteen tulkinnoillaan ihminen kuitenkin vaikuttaa sen toimintaan.

Brocan alue

Otsalohkossa oleva puhealue ohjaa motorista puheen tuottamista. Motorisessa afasiassa henkilö ei osaa tuottaa sanoja ja äänteitä oikein, puhe on katkonaista ja sekavaa.

dendriitti

Vastaanottavan hermosolun tuojahaarake, jonka reseptoreihin eli kiinnityskohtiin lähettävän hermosolun välittäjäaineet kiinnittyvät hetkeksi palatakseen takaisin lähettävään hermosoluun.

hermosolu

Aivojen toiminnan perusyksikkö, joiden välisistä yhteyksistä muodostuu hermoverkkoja. Sen sisällä viesti etenee sähköisesti ja siitä lähtee tieto eteenpäin kemiallisesti. Se vastaanottaa, tallentaa ja siirtää tietoa.

hippokampus

Osallistuu muistijälkien synnyttämiseen yhdessä talamuksen kanssa. Se on muistiaineksen väliaikainen varasto, josta muistiaines siirtyy aivokuoren alueille pitkäaikaiseen tallennukseen.

hypotalamus

Väliaivoissa oleva, limbiseen järjestelmään kuuluva osa, joka säätelee monia elintärkeitä toimintoja ja ylläpitää elimistön tasapainotilaa eli homeostaasia, kuten elimistön lämmönsäätelyä, aineenvaihduntaa, veren sokeri- ja hormonitasapainoa, uni- ja valverytmiä yhdessä RAS:n kanssa.

isotaivot

Aivojen ihmisyyden kannalta tärkein osa, aivojen suurin ja etummaisin osa, peittää muut osat alleen. Huolehtii tietoisuudesta ja havaitsemisen, ajattelun, itsehillinnän, tunteiden ja liikkeiden hallitsemisesta. On yhteyksissä aivoverkostoon ja limbiseen järjestelmään.

keskushermosto

Aivot ja selkäydin. Ne muodostavat hermoston valvontayksikön.

lateralisaatio

Aivopuoliskot ovat erikoistuneet tiettyjen toimintojen hoitamiseen.

limbinen järjestelmä

Isojenaivojen syvissä osissa oleva, koostuu väliaivoista (kuten hypotalamus, talamus, hippokampus, amygdala) ja yhteysradoista. Tehtävänä osallistua tunteiden säätelyyn, muistin ja oppimisen säätelyyn, yhdessä aivokuoren kanssa valitsee tilanteeseen sopivan käyttäytymisen.

mantelitumake

Limbisessä järjestelmässä sijaitseva opittujen tunteiden tallentumispaikka, keskeinen erityisesti pelon oppimisessa. Talamuksesta tulee hermorata siihen suoraan ilman harkintaa, tällöin ihminen voi reagoida pelottavaan ärsykkeeseen nopeasti.

myeliinituppi

Aksonin pinnalla olevaa valkoista ainesta, jonka ansiosta hermoimpulssi hyppää Ranvierin kuroumaan ja etenee nopeasti.

sympaattinen hermosto

Autonomisen hermoston osa, joka käynnistyy pelko, vaara- ja stressitilanteissa kiihdyttäen elimistön toimintoja, kuten sydäntä, hengitystä, ja näin valmistaen elimistöä pakoon tai taisteluun.

parasympaattinen hermosto

Autonomisen hermoston osa, ns. lepotilahermosto, joka käynnistyy pelon tai vaaran väistyttyä, tällöin mm. ruoansulatuksen, suolen ja rakon toiminta vilkastuu.

pikkuaivot

Säätelevät lihasten ja liikkeiden, myös kielellisten toimintojen koordinointia, osallistuvat ajoitukseen ja tasapainon ylläpitämiseen.

poimuuntuminen

Ihmisen aivokuoren "ryppyinen" ulkoasu ja neliömetrinen laajuus on sen ansiota. Kehittyy sikiön kehityksen viimeisellä kolmanneksella.

plastisiteetti

Aivojen hermoston muokkautuvuus ja muuntuvuus, hermosolukytkennät muuttuvat ärsykemäärän mukaan. Hermosolujen yhteydet eivät ole syntymässä valmiita vaan aivot muokkautuvat ympäristön ärsykkeiden ja yksilön kokemusten myötä. Myös aivovaurioiden yhteydessä terveet aivoalueet voivat ottaa hoitaakseen niitä tehtäviä, joita vaurioitunut aivokuorialue aiemmin hoiti.

synapsi

Kahden hermosolun liitoskohta, jossa hermoimpulssi eli tieto aivoissa siirtyy välittäjäaineiden avulla kemiallisesti solusta toiseen. Se joko kiihdyttää tai estää seuraavan hermosolun toimintaa.

otsalohko

Aivojen ihmisyyden kannalta tärkein osa otsan alueella. Huolehtii tietoisuudesta, ajattelusta, itsehillinnästä, tunteiden ja liikkeiden säätelystä. On yhteyksissä aivoverkostoon ja limbiseen järjestelmään.

talamus

Väliaivoissa sijaitseva aisti- ja liikeratojen risteyskeskus, sen kautta viesti kulkee mm. aivokuorelle ja hypotalamukseen ja takaisin. Liittyy vireyden ja tunteiden säätelyyn.

välittäjäaine

Transmitteri, joka vapautuu hermosolujen aksonipäätteissä olevasta synaptisesta rakkulasta synaptiseen kuiluun ja vie viestin toisen hermosolun dendriitissä olevaan reseptoriin avain-lukko-periaatteella. Vastaanottavan solun kalvojännite muuttuu ja viesti etenee nyt tässä toisessa hermosolussa. Serotoniini lisää vireyttä, dopamiini tuottaa mielihyvää, endorfiini lievittää kipua.

Wernicken alue

Ohimolohkossa oleva puhealue huolehtii puheen ymmärtämisestä. Sensorisessa afasiassa henkilö ei ymmärrä kuulemaansa puhetta tai ei kykene erottelemaan äänteitä. Usein myös lukemis- ja kirjoittamishäiriöitä.

ääreishermosto

Keskushermoston ulkopuolinen hermoston osa, joka tuo aistitietoa ulkoisista ärsykkeistä ja sisäelimistöstä keskushermostoon sekä sieltä käskyt lihaksiin. Jakautuu somaattiseen (tahdonalaiseen) ja autonomiseen (tahdosta riippumattomaan) hermostoon.