Yo Biologia

kelpoisuus eli fitness

Yksilön kykyä säilyä elossa lisääntymisikäiseksi ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä

Geenivirta

Geenin kulkeutumista populaatiosta toiseen. Siirtyminen voi tapahtua joko yksilöiden mukana, tai siementen, siitepölyhiukkasten ja itiöiden avulla. (kasveilla)

Alleeli

Geenin vaihtoehtoista muotoa. Suvullisesti lisääntyvien lajien yksilöt perivät jokaisesta geenistä kaksi alleelia: toisen äidiltään (munasolu) ja toisen isältään (siittiö). Aa aa AA

Rekombinaatio

Uusien ominaisuusyhdistelmien syntyminen

Isolaatio

Eri populaatioiden yksilöt eivät pääse tai pysty risteytymään keskenään. Esim välimatka, populaatiot ovat jo eriytyneet geneettisesti tai eri alueiden populaatiot lisääntyvät eri aikaan.

Migraatio

Yksilöiden tai populaatioiden siirtymistä paikasta toiseen. Se saa aikaan geenivirtaa populaatioiden välillä.

Evoluutio

Luonnonvalinnan tai sattuman ohjaamaa lajien vähittäistä muuttumista.

Mikroevoluutio

Populaatioiden alleelien runsassuhteinen muutos

Makroevoluutio

Mikroevoluutio on yleensä edellytys lajiutumiselle

Mutaatio

DNA:ssa tapahtua muutoksia. Se aikaansaa muuntelua

Charles Darwin

Evoluutioteorian isä. Esitti 1859 evoluution käsitteen ja periaatteita kirjassaan "lajien synty".

Evoluutiotekijät

Muuntelu, Luonnonvalinta, sattuma sekä isolaatio

Geenipooli

Kaikki populaatiossa esiintyvät geenit ja niiden alleelit

Merkkejä evoluution tapahtuneesta

Fossiilit, homologiset rakenteet (ihmisen käsi, kissan käpälä, valaan evä..), surkastumat (häntäluu, viisaudenhammas) ja vaistotoiminnot

Orgaaninen molekyyli

Yhdiste, jossa on hiiliatomien välisiä sidoksia. Elämä ja kaikki elävät eliöt rakentuvat orgaanisista molekyyleistä.

Aerobinen eliö

Eliöitä, joiden aineenvaihdunta perustuu happeen

Aerobinen

Happea tarvitseva reaktio, solu tai eliö.

Anaerobinen eliö

Bakteeri tai mikrobi, joka ei käytä kasvaessaan happea

Fotosynteesi

Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu viherhiukkasissa

Kemosynteesi

Eräiden arkkien ja bakteerien yhteyttämisreaktio, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta.

Autotrofi

Omavarainen eliö, joka kykenee hyödyntämään itsenäisesti ympäristön valoenergiaa (fotosynteesi) tai kemiallista energiaa (kemosynteesi). Autotrofit ovat erityisesti vihreitä kasveja, mutta myös eräät bakteerit ja alkueliöt ovat autotrofeja. Autotrofit ovat ravintoketjussa tuottajia.

Heterotrofi

Toisenvarainen. Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään, vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. (hajottaa tai syö muita eliöitä) Bakteerit, sienet ja eläimet

kasvihuonekaasu

Kaasu, joka pidättää lämpösäteilyä ilmakehässä. Näitä ovat mm. vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja fluoria sisältävät F-yhdisteet.

Ominaislämpökapasiteetti

kuvaa aineen kykyä varastoida lämpöä

Lämmönsäätely

Veden kyky sitoa tai luovuttaa lämpöenergiaa

lisääntyminen

Soluelimen, solut tai eliön syntyminen itsensä kaltaisesta. Eliöt lisääntyvät joko suvuttomasti ilman sukusoluja tai suvullisesti sukusolujen välityksellä.

elämänkaari

Eliön elämään kuuluvien vaiheiden kokonaisuus. Syntyminen, kasvu, lisääntyminen ja kuolema.

itsesäätelykyky

Eliön kyky säädellä elintoimintojaan ympäristön ja sen muutosten mukaan.

Evoluutio

Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.

Elämän tasot

Solu -> kudokset tai solukot -> elimet -> elimistöt -> yksilö -> populaatio -> eliöyhteisö -> ekosysteemi -> biosfääri

biosfääri

1) Se osa maapalloa, jossa esiintyy elämää.

2) Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus.

populaatio

Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, joiden on mahdollista lisääntyä keskenään.

ekosysteemi

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella, esim. metsä, järvi, pelto, akvaario.

yksilö

Elimistön muodostava toimiva kokonaisuus

Biomi

Suurekosysteemi joka noudattaa kasvillisuusvyöhykkeiddn rajoja

eliöyhteisö

Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien populaatioiden muodostama kokonaisuus.

teollisuusmelanismi

Mikroevoluution ilmiö, jossa mm. monien perhosten tummien muotojen on todettu yleistyneen teollisuuden aiheuttaman ympäristön tummumisen takia.

Mutaation eri tyypit:

1) geenimutaatio

2) kromosomimutaatio

3) kromosomistomutaatio

Johtofossiili

Tiettynä aikana laajalla alueella elänyt eliö, jota voidaan käyttää apuna uusien fossiililöytöjen iänmäärityksessä.

Pullonkaulailmiö

Geneettiseen ajautumiseen liittyvä ilmiö, jossa populaatio kutistuu tilapäisesti muutamaan yksilöön ja uudelleen kasvaessaan muodostuu geenistöltään erilaiseksi kuin alkuperäinen populaatio.

surkastuma

Tehtävänsä menettänyt elin tai sen osa, joka usein kertoo myös lajin kehityksestä. Esim. jättiläiskäärmeen lantioluut.

tumallinen solu

Solu, jossa on tumakotelon ympäröimä tuma. Tumallisia eliöitä ovat alkueliöt, kasvit, sienet ja eläimet. (aitotumallinen) (eläimet, sienet, kasvit ja alkueliöt)

tumaton solu

Ei ole tumaa, vaan perintöaines vapaana solulimassa. (esitumalliset) (arkeonit ja bakteerit)

domeeni

Bakteerit, arkeonit ja tumalliset

bakteerit

Esitumaisia eliöitä, joilla ei ole tumaa. Mm. erilainen dna:n rakenne erottaa bakteerit toisesta esitumaisten ryhmästä, arkeista.

Arkeonit

Tumattomia ja yksisoluisia

Soluseinä on proteenia

Lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla

Tumalliset

Yksi- ja monisoluisia

Perimä (DNA) tumakotelon rajaamassa tumassa

Kalvon ympäröimiä soluelimiä

Lisääntyvät suvuttomasti ja suvullisesti

6 kuntaa

Bakteerit, arkeonit, eläimet, kasvit, sienet ja alkueliöt

taksonomia

Biologian ala, joka keskittyy eliöiden tieteelliseen kuvaukseen, nimeämiseen ja luokitteluun

Kasvit

Monisoluisia, soluseinä selluloosaa, suvullista ja suvutonta lisääntymistä ja sukupolvenvuorottelua

Sienet

toisenvaraisia, yksi- tai monisoluisia, soluseinä koostuu kitiinistä, toisenvaraisia (hajottajia), suvullinen (sukusolut) ja suvuton (itiöt) lisääntyminen

Alkueliöt

Aitotumallisia yksi- ja monisoluisia eliöitä, jotka muodostavat alkueliökunnan, johon kuuluvat limasienet, levät ja alkueläimet.

Kuluttajia on alkueläimet ja limasienet

Tuottajia on levät

Eläimet

Monisoluisia, ei soluseinää, toisenvaraisia, suvutonta ja suvullista lisääntymistä

Prekambrinen maailmankausi

Elämän synty

Arkeonien ja bakteerien kehitys

Kemosynteesi

Fotosynteesi (happea meriin ja lopulta kaasukehiin ja soluhengitys)

Tumallinen solu (ensimmäiset alkueliöt)

Monisoluisuus

Paleotsooinen maailmankausi

Elämä kehittyi voimakkaasti merissä

Elämä nousi maalle

Nilviäiset ja trilobiitit

Kalat ja lopulta mateliat

Mesotsooinen

Matelijoiden valtakausi

Nisäkkäät, linnut ja kukkakasvit alkoivat kehittyä

Paljassiemeniset

Kenotsooinen

Nisäkkäiden ja koppisiemenisten valtakausi

koppisiemeniset

siemenkasveja, joissa siemenaiheet ovat sikiäimen sisällä

paljassiemeniset

Siemenkasvit, joiden siemenaiheet ovat paljaana emilehden pinnalla, esim. havupuut.

Sekovarsi

Levien tai kasvien osa, josta ei voi erottaa lehtiä, vartta eikä juuria.

johtosolukko

Kasvisolukko, jolla on kuljetustehtävä. Puuosa kuljettaa vettä

putkilokasvit

Kasvi, jonka rakenteeseen kuuluvat aineiden kuljetukseen erikoistuneet johtosolukot. Putkilokasveilla on juuri, varsi ja lehdet. Putkilokasveja ovat sanikkaiset ja siemenkasvit.

itiökasvit

Sanikkaiset ja sammalet. Itiökasvien kehityskierrossa, sukupolvenvuorottelussa, on kaksi vaihetta: Gametofyyttivaihe, joka tuottaa gameetteja eli sukusoluja sekä sporofyyttivaihe, joka tuottaa "spooreja" eli itiöitä.

siemenkasvit

Kasvikunnan yksi kaari. Lisääntyvät siementen avulla. Paljas- ja koppisiemeniset.

yksisirkkaiset

Koppisiemenisten ryhmä, jonka kasvien alkiossa on yksi sirkkalehti. Esim. Heinät, sarat ja liljakasvit.

kaksisirkkaiset

Koppisiemenisten kasvien monilajisin ryhmä. Alkiossa on kaksi sirkka- eli alkeislehteä.

sirkkalehti

Alkeislehti. Siemenkasvin alkion itäessä sirkkalehdet nousevat ensimmäisinä esiin ja aloittavat yhteyttämisen.

johtojänne

Putkilokasveilla johtosolukoista muodostuva vettä ja ravinteita sekä yhteyttämistuotteita kuljettava putkimainen rakenne. Johtojänteet alkavat juurista ja johtavat varren kautta lehtiin, jossa niitä kutsutaan lehtisuoniksi. Johtojänteissä on yleensä puu-, nila ja jälsiosa

selluloosa

Kasvisolun soluseinän rakennusaine, joka on pitkäketjuinen hiilihydraatti.

Auksiinit

Kasvihormoneja, jotka säätelevät solujen jakautumista ja kasvua.

Osmoosi

Veden virtausta puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään

koheesio

ryhmän jäsenten välinen yhteenkuuluvuus

Kapillaari-ilmiö

Nesteen pintajännityksestä johtuva nesteen nousuvoima, joka ilmenee ohuissa putkissa. Vaikuttaa osaltaan veden nousuun kasvin juuresta ylöspäin.

sukupolvenvuorottelu

Eliön lisääntyminen vuorotellen suvullisesti ja suvuttomasti, kuten sammalet ja sannikkaiset.

siitepöly

Siemenkasvin siitepölyhiukkasista muodostuva hieno pöly, joka leviää ilman tai veden mukana tai pölyttäjäeläinten kuljettamana.

Yksikotinen kasvi

Hede ja emi kukinnot samassa yksilössä

Kaksikotinen kasvi

Hede ja emi kukinnot eri yksilöissä

itsepölytys

Kukan pölyttyminen siitepölyllä, joka on peräisin samasta kasviyksilöstä.

ristipölytys

Siitepölyn kulkeutuminen heteestä toiseen kasviyksilön emiin tavallisesti tuulen tai hyönteisten mukana.

selkärankaiset

Ympyräsuiset, kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät.

Sisäinen hedelmöitys

Matelijoiden, lintujen ja nisäkkäiden parittelun seurauksena sukusolut kohtaavat eli hedelmöittyvät naaraan sisällä. Hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy poikasia joko munan sisällä tai kohdussa.

Ulkoinen hedelmöitys

Kalojen ja sammakkoeläinten sukusolut kohtaavaat eli hedelmöittyvät vedessä, naaraan elimistön ulkopuolella. Hedelmöittyneestä mädistä kehittyy poikasia.

nykyihminen

Meidän aikamme ihminen, yksi ainoa laji, Homo sapiens.

Suvuton lisääntyminen

Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla.

suvuttoman lisääntymisen muotoja

- Jakautuminen, esim esitumalliset ja laakamadot

- Silmikointi eli kuroutuminen, esim hiiva

- Monistuminen esim malarialoinen

- itiöt esim itiökasvit, monet alkueliöt, sienet, levät

- katkenneet solunauhat, esim levät

- kasvullinen lisääntyminen (rönsyt) , esim siemenkasvit

Haploidi

Yksinkertaisen peruskromosomiston sisältävä solu (ihmisellä 23 kromosomia) (merkitään n)

Klooni

geenimanipulaation avulla aikaansaatu täsmälleen toisen kaltainen yksilö

Suvullinen lisääntyminen

Eläinten lisääntymisen keino, jossa tarvitaan sukusoluja eli siittöitä ja munasoluja.

rekombinaatio

Jälkeläisten perimässä tapahtuvaa geenien uudelleenryhmittymistä.

Yksineuvoinen

Eläin, joka edustaa vain yhtä sukupuolta. Kasvin kukka, jossa on vain heteitä tai emiö.

Kaksineuvoinen

Eläin, joka tuottaa sekä naaras- että koiraspuolisia sukusoluja. Kasvi, jolla on sekä emit että heteet samassa kukassa.

eloonjäämiskuvaaja

Kuvaaja, joka ilmaisee populaation eri-ikäisten yksilöiden todennäköisen eliniän.

Diploidi

Kaksinkertaisen peruskromosomiston sisältävä solu (ihmisellä 46 kromosomia) (merkitään 2n)

Välimuotofossiili

Kahden ero eläinryhmän piirteitä sisältävä fossiili esim varsieväkala

Elävä fossiili

Nykyisin elävä eliölaji, joka ei ole muuttunut miljoonien vuosien aikana. Esim. Siili

johtofossiili

Tiettynä aikana laajalla alueella elänyt eliö, jota voidaan käyttää apuna uusien fossiililöytöjen iänmäärityksessä.

loisinta

Kahden eliölajin vuorovaikutussuhde, josta loinen hyötyy isännän kustannuksella.

mutualismi

vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät

Adaptaatio

sopeutuminen

perustuotanto

Kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden tuottaman orgaanisen aineen määrä tiettynä aikana, esim. vuodessa.