TE1 jakso 4 (lops2021)

mielenterveys

voimavara, joka tukee arjessa jaksamista, auttaa selviytymään vastoinkäymisistä ja mahdollistaa elämästä nauttimisen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen

mielenterveyttä suojaavat tekijät

ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, jotka edistävät ihmisen mielenterveyttä ja vahvistavat toimintakykyä

mielenterveyden riskitekijät

ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä, jotka vaarantavat mielenterveyttä sekä heikentävät ihmisen turvallisuuden tunnetta

tunnetaidot

kyky tunnistaa tunteita itsessä ja muissa, kyky säädellä omia ja toisten tunteita, kyky ymmärtää, mistä erilaiset tunteet viestivät, ja kyky käyttää tunteita voimavarana

vuorovaikutustaidot

taitoja, joihin kuuluu esimerkiksi toisen kuunteleminen ja kunnioittaminen, kyky käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti sekä sananvapauden vastuullinen käyttö

sosiaalinen tuki

muiden ihmisten yksilölle antama tuki, kuten huolenpito ja auttaminen erilaisissa elämäntilanteissa

mielenterveystyö

yhteiskunnan tekemää mielenterveydenhäiriöitä ehkäisevää ja mielenterveyttä edistävää toimintaa, jonka tavoitteena on pyrkiä tukemaan yksilöiden suojaavia tekijöitä ja ehkäisemään riskitekijöitä

opiskeluhyvinvointi

hyvinvointia, joka tukee erityisesti opiskelijan opiskelukykyä ja auttaa selviytymään opinnoissa eteen tulevista asioista

opiskelukyky

opiskeluhyvinvointiin liittyvä tekijä, joka koostuu opiskelijan omista voimavaroista, opiskelutaidoista, opiskeluympäristöstä ja opetustoiminnasta

opiskeluhuolto

oppilaitoksissa toteutettavaa toimintaa, joka pyrkii edistämään opiskelijan hyvinvointia sekä ryhmän jäsenenä että yksilönä

opiskeluterveydenhuolto

oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoittamaa terveydenhoitoa, jonka tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen

stressi

kehon ja mielen tarkoituksenmukainen reaktio ylikuormittuneessa tai uhkaavaksi koetussa tilanteessa

stressitekijät

stressiä aiheuttavat asiat

lyhytaikainen stressi

normaaliin elämään kuuluvaa hyvää stressiä eli eustressiä, jossa elimistö on hetkellisesti taistele ja pakene -tilassa; parantaa usein suorituskykyä

adrenaliini

stressireaktiossa lisämunuaisten erittämä hormoni, joka parantaa suorituskykyä

pitkittynyt stressi

haitallista ns. distressiä, joka syntyy vähitellen ja jossa elimistön kortisolitaso jää koholle

kortisoli

stressireaktiossa lisämunuaisten kuorikerroksessa syntyvä hormoni, joka nostaa veren glukoosipitoisuutta ja parantaa hetkellisesti suorituskykyä; pitkäaikainen kortisolitason koholla oleminen heikentää terveyttä

opiskelu-uupumus

stressioireyhtymä, joka koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, riittämättömyyden tunteesta opiskelijana sekä kyynisestä suhtautumisesta koulunkäyntiin

opiskeluinto

positiivinen suhtautuminen koulunkäyntiin ja siihen liittyvä energisyys, päättäväisyys ja uppoutuminen opiskeluun

kriisit

muutoksia ja usein ennakoimattomia tilanteita, jotka muodostavat poikkeuksellisen suuren uhan ihmisen omalle tai läheisten hyvinvoinnille ja pakottavat muuttamaan elämää ratkaisevalla tavalla

kehityskriisi

normaaliin elämään kuuluvia ikäkausiin liittyviä kriisejä

traumaattinen kriisi

usein äkillisen tapahtuman aiheuttama kriisi, jolle on tunnusomaista ennakoimattomuus ja kontrolloimattomuus

elämäntilannekriisi

poikkeuksellisia elämän muutostilanteita, jotka liittyvät usein ihmissuhteisiin, asuinpaikkaan tai työhön

traumaperäinen stressihäiriö

traumaattisen kriisin seurauksena joskus syntyvä psyykkinen trauma tilanteessa, jossa kriisin läpikäyminen ja sen aiheuttama stressi on ylittänyt ihmisen henkilökohtaisen sietokyvyn

kriisin vaihemalli

malli, jossa kriisiprosessia on kuvattu neljän vaiheen avulla: shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen orientoitumisen vaihe

trauman jälkeinen kasvu

tilanne, jossa kriisi on aiheuttanut kokijalleen niin voimakkaan ahdistuksen, että se on pakottanut ihmisen arvioimaan uudelleen syvällisesti elämänarvojaan

mielenterveysosaaminen

tietoa siitä, miten mielen hyvinvointia voidaan tukea ja mistä saa tarvittaessa apua; sisältää esimerkiksi kaikki yksilön selviytymisen keinot, tunnetaidot ja vuorovaikutustaidot

resilienssi

kimmoisuus, sitkeys, kyky selvitä psyykkisesti ehjänä vaikeista vastoinkäymisistä ja suuntautua epäonnistumisten jälkeen uudelleen

tunteiden säätely

tunteiden hallintaa ja itsehillintää; tämän avulla voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä tunteita kokee, milloin kokee tunteita, kuinka voimakkaita tunteet ovat ja kuinka ilmaisee niitä

ongelmakeskeiset keinot

tunteiden säätelykeinoja, joiden avulla pyritään muuttamaan tilanteen herättämiä negatiivisia tunteita myönteisimmiksi ja joita ihminen voi käyttää siinä vaiheessa, kun tilanteeseen voi vielä vaikuttaa

tunnekeskeiset keinot

tunteiden säätelykeinoja, joiden avulla pyritään muuttamaan tilanteen herättämiä negatiivisia tunteita myönteisimmiksi ja joita ihminen käyttää siinä vaiheessa, kun tunne on jo syntynyt

merkityskeskeiset keinot

tunteiden säätelykeinoja, joita ihminen voi käyttää siinä vaiheessa, kun muut keinot eivät enää riitä; sisältävät usein esimerkiksi omien elämänarvojen uudelleen muokkaamista tai positiiviseen ajatteluun pyrkimistä