Lehtipensaat 2

?

valamonruusu, Rosa splendens

- Korkeus 150-200cm, aika korkee ja rento

- Tumman purppura puolikerrottu kukka. Kukat aika isot, n 7 cm halkaisijaltaan.

- Lehti kurtturuusun kokonen mut harvemmas. Lehdes sahalaita

- Oksis ei älyttömästi piikkei

- kielukat sipulimaisii/kupolimaisii/oliivimaisii/päärynämäisii muodoltaan, eli semmoset puikulat eikä pyöreet/litteet

 

?

valamonruusu, Rosa splendens

- Korkeus 150-200cm, aika korkee ja rento

- Tumman purppura puolikerrottu kukka. Kukat aika isot, n 7 cm halkaisijaltaan.

- Lehti kurtturuusun kokonen mut harvemmas. Lehdes sahalaita

- Oksis ei älyttömästi piikkei

- kielukat sipulimaisii/kupolimaisii/oliivimaisii/päärynämäisii muodoltaan, eli semmoset puikulat eikä pyöreet/litteet

 

?

valamonruusu, Rosa splendens

- Korkeus 150-200cm, aika korkee ja rento

- Tumman purppura puolikerrottu kukka. Kukat aika isot, n 7 cm halkaisijaltaan.

- Lehti kurtturuusun kokonen mut harvemmas. Lehdes sahalaita

- Oksis ei älyttömästi piikkei

- kielukat sipulimaisii/kupolimaisii/oliivimaisii/päärynämäisii muodoltaan, eli semmoset puikulat eikä pyöreet/litteet

 

?

Nukkeruusu, Rosa nitida

- pienempi kuin valamonruusu 

- yksinkertaset kukat, vähänku pienoismalli kurtturuusun kukast. Viis terälehtee 

- selkeesti matalempi ku valamonruusu, n. 0,5-1m 

- lehdet kiiltävät sirot. Syksyllä voi muuttuu tummanpunasiks tai kirkkaan oranssiks. Lehdet paljo kapeemmat ku valamonruusul 

- versossa paljon eripituisia piikkejä, tiheemmässä piikit ku valamonruusul 

- Versoista tulee semmone oranssin ruskee ku valamonruusul enemmä vihertävä verso 

- kielukoita yleensä runsaasti ja säilyy talven yli. Pienet pallomaiset kirkkaan punaiset. 

- nukkeruusul eri lajikkeita mil vähä eri värine kukka 

?

Nukkeruusu, Rosa nitida

- pienempi kuin valamonruusu 

- yksinkertaset kukat, vähänku pienoismalli kurtturuusun kukast. Viis terälehtee 

- selkeesti matalempi ku valamonruusu, n. 0,5-1m 

- lehdet kiiltävät sirot. Syksyllä voi muuttuu tummanpunasiks tai kirkkaan oranssiks. Lehdet paljo kapeemmat ku valamonruusul 

- versossa paljon eripituisia piikkejä, tiheemmässä piikit ku valamonruusul 

- Versoista tulee semmone oranssin ruskee ku valamonruusul enemmä vihertävä verso 

- kielukoita yleensä runsaasti ja säilyy talven yli. Pienet pallomaiset kirkkaan punaiset. 

- nukkeruusul eri lajikkeita mil vähä eri värine kukka 

?

Nukkeruusu, Rosa nitida

- pienempi kuin valamonruusu 

- yksinkertaset kukat, vähänku pienoismalli kurtturuusun kukast. Viis terälehtee 

- selkeesti matalempi ku valamonruusu, n. 0,5-1m 

- lehdet kiiltävät sirot. Syksyllä voi muuttuu tummanpunasiks tai kirkkaan oranssiks. Lehdet paljo kapeemmat ku valamonruusul 

- versossa paljon eripituisia piikkejä, tiheemmässä piikit ku valamonruusul 

- Versoista tulee semmone oranssin ruskee ku valamonruusul enemmä vihertävä verso 

- kielukoita yleensä runsaasti ja säilyy talven yli. Pienet pallomaiset kirkkaan punaiset. 

- nukkeruusul eri lajikkeita mil vähä eri värine kukka 

?

Juhannusruusu, Rosa spinosissima ‚Plena‘

- valkoset (yleensä) kerrotut kukat. Kukkii runsaasti 

- lehtien syysväri violetin punainen. Pieni 2-3 cm pituinen 1,5 cm leveä lehdykkä, aika kapeita ja tylppäkärkisiä soikeen suippo et ei terävä, mattamainen 

- kauheen paljo piikkejä 

- harvoin pienenä pensaana,  pitkäks kasvettuaan oksat kaartuu. 1,5-2 m 

- mustat pyöreät kiiltävät kielukat 

?

tarhakurtturuusu, Rosa rugosa spp.

- lukuisia erivärisiä lajikkeita (valkosii, vaalenpunasii, kaikkee värii). kukat kerrottuja (sil haitallisel vieraslajil ei kerrottu) 

- aika piikkisiä yleensä 

- julkisil paikoil paljo 

- 1-1,5 m korkeit 

- kiiltävä lehti päältä ja kova, lehden ruodissa voi olla piikkiä alla. Syväsuoninen, ryppyinen ja kapealehdykkäinen, muistuttaa kurtturuusua. Syysväri on yleensä keltainen 

- uusi verso vihreä ja viimevuoden verso semmone beigen ruskee ja piikit samoin tavoin vaihtaa värii 

?

tarhakurtturuusu, Rosa rugosa spp.

- lukuisia erivärisiä lajikkeita (valkosii, vaalenpunasii, kaikkee värii). kukat kerrottuja (sil haitallisel vieraslajil ei kerrottu) 

- aika piikkisiä yleensä 

- julkisil paikoil paljo 

- 1-1,5 m korkeit 

- kiiltävä lehti päältä ja kova, lehden ruodissa voi olla piikkiä alla. Syväsuoninen, ryppyinen ja kapealehdykkäinen, muistuttaa kurtturuusua. Syysväri on yleensä keltainen 

- uusi verso vihreä ja viimevuoden verso semmone beigen ruskee ja piikit samoin tavoin vaihtaa värii 

?

tarhakurtturuusu, Rosa rugosa spp.

- lukuisia erivärisiä lajikkeita (valkosii, vaalenpunasii, kaikkee värii). kukat kerrottuja (sil haitallisel vieraslajil ei kerrottu) 

- aika piikkisiä yleensä 

- julkisil paikoil paljo 

- 1-1,5 m korkeit 

- kiiltävä lehti päältä ja kova, lehden ruodissa voi olla piikkiä alla. Syväsuoninen, ryppyinen ja kapealehdykkäinen, muistuttaa kurtturuusua. Syysväri on yleensä keltainen 

- uusi verso vihreä ja viimevuoden verso semmone beigen ruskee ja piikit samoin tavoin vaihtaa värii 

?

tarhakurtturuusu, Rosa rugosa spp.

- lukuisia erivärisiä lajikkeita (valkosii, vaalenpunasii, kaikkee värii). kukat kerrottuja (sil haitallisel vieraslajil ei kerrottu) 

- aika piikkisiä yleensä 

- julkisil paikoil paljo 

- 1-1,5 m korkeit 

- kiiltävä lehti päältä ja kova, lehden ruodissa voi olla piikkiä alla. Syväsuoninen, ryppyinen ja kapealehdykkäinen, muistuttaa kurtturuusua. Syysväri on yleensä keltainen 

- uusi verso vihreä ja viimevuoden verso semmone beigen ruskee ja piikit samoin tavoin vaihtaa värii 

?

tarhakurtturuusu, Rosa rugosa spp.

- lukuisia erivärisiä lajikkeita (valkosii, vaalenpunasii, kaikkee värii). kukat kerrottuja (sil haitallisel vieraslajil ei kerrottu) 

- aika piikkisiä yleensä 

- julkisil paikoil paljo 

- 1-1,5 m korkeit 

- kiiltävä lehti päältä ja kova, lehden ruodissa voi olla piikkiä alla. Syväsuoninen, ryppyinen ja kapealehdykkäinen, muistuttaa kurtturuusua. Syysväri on yleensä keltainen 

- uusi verso vihreä ja viimevuoden verso semmone beigen ruskee ja piikit samoin tavoin vaihtaa värii 

?

tarhakurtturuusu, Rosa rugosa spp.

- lukuisia erivärisiä lajikkeita (valkosii, vaalenpunasii, kaikkee värii). kukat kerrottuja (sil haitallisel vieraslajil ei kerrottu) 

- aika piikkisiä yleensä 

- julkisil paikoil paljo 

- 1-1,5 m korkeit 

- kiiltävä lehti päältä ja kova, lehden ruodissa voi olla piikkiä alla. Syväsuoninen, ryppyinen ja kapealehdykkäinen, muistuttaa kurtturuusua. Syysväri on yleensä keltainen 

- uusi verso vihreä ja viimevuoden verso semmone beigen ruskee ja piikit samoin tavoin vaihtaa värii 

?

Tuoksuvatukka, Rubus odoratus

- marjat ei syötävii, litteitä, ei nii olennaisii 

- vaahteramaisen isot lehdet ja sen malliset vähä muttei nii teräväkärkiset 

- voi olla vanhoi versoi ja uusii versoi sekasin (itse kasvi voi kestää pitkää mut versot on kaksvuotisii) 

- piikitön 

- korkeus 1-1,5m 

- vaaleenpunaset tuoksuvat kukat vähä ruusumaiset 

?

viitapihlaja-angervo, sorbaria sorbifolia

- 1-2,5 m korkea 

- haitallinen vieraslaji, levii herkästi 

- karvaset kukat valkosii aina (angervomainen kukka) suippo puiskilo, yksittäinen kukka näyttää pörrröselle. Kukinto voi olla mitaltaan jopa 30 cm pituinen.  

- silmun päällä ei mitään 

-lehdettömänä näyttää harvalta ja ruskeet kukinnot jää ja vaaleahkon vihree verso 

- semmonen tumma viinin liila syysväri 

- pihlajan lehden näköset lehdet (ei oikeis angervois sitä). Lehdissä on 6-15 paria lehdyköitä 

?

Rinneangervo, Spiraea densiflora

- kasvutavaltaan pyöreä tiivis pensas, n 80cm 

- kukat samantapaset ku viitapihlaja-angervol mut väri vaihtelee vaaleenpunasesta punaseen (ei valkosta). Aika littee kupumainen kukinto. 

- erottaa koivuangervost lehdenmuodosta, täl alkaa sahakuvio aikasemmin ku koivuangervol (sil vast puolest välist lehtee). Hieno syysväri 

 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp.

- paljon lajikkeita, Laaja skaala kukintaa 

- Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit. Pensas on harvahko verrattuna esim. koivuangervoon.  

- verso oranssin metallin välinen 

-kukka marjapuuron värinen eli vaaleenpunasesta viininpunaseen menevä mut myös kirjava kukkaisia lajikkeita. Kukinta vähä littee 

- yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Lehdel sahalaita (tai ei niiku ihan sahalaita). Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensala näyttää paljo rinneangervolt mut semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet 

- rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

?

Pajuangervot, Spiraea spp.  

- pysty kasvuinen, korottaa selkeesti ylöspäin ku muut on enemmän palloja. 1-2m 

- kukinta valkoinen tai purppuranpunaset, vähä kartiomaiset (putkiharjamainen kukka) 

- iso pitkulainen lehti, säännöllisen sahalaitainen, lehdet vetää spiraalii oksan ympäri 

?

Pajuangervot, Spiraea spp.  

- pysty kasvuinen, korottaa selkeesti ylöspäin ku muut on enemmän palloja. 1-2m 

- kukinta valkoinen tai purppuranpunaset, vähä kartiomaiset (putkiharjamainen kukka) 

- iso pitkulainen lehti, säännöllisen sahalaitainen, lehdet vetää spiraalii oksan ympäri 

?

Pajuangervot, Spiraea spp.  

- pysty kasvuinen, korottaa selkeesti ylöspäin ku muut on enemmän palloja. 1-2m 

- kukinta valkoinen tai purppuranpunaset, vähä kartiomaiset (putkiharjamainen kukka) 

- iso pitkulainen lehti, säännöllisen sahalaitainen, lehdet vetää spiraalii oksan ympäri 

?

Norjanangervo Spiraea ‚Grefsheim‘

- Pasilas meidä pihal 

- tiheesti tosi pienii kukkii ja lehtii. kaarevana roikkuva (roikkuvampi ku japaninangervo, pitkä kukkavana 

- Ei kauheesti leikkailla ku se kukkii edellisen vuoden versoon 

- Lehti kapeempi ku japaninangervol, pientä nukkaa ja ei sahalaitaist lehtee 

?

Koivuangervo, Spiraea betulifolia

- Pensas on hyvin tiheä, matala ja tasaisen pyöreähkö. Se kasvaa alle metrin korkuiseksi ja yhtä leveäksi. Oksat ovat pystyt, tukevat, punaruskeat. Juurivesojen vuoksi pensaasta tulee vanhana leveä.  

- Lehdet ovat koivumaiset, pyöreät tai soikeat, hammaslaitaiset ja korkeintaan 5 cm:n pituiset. Lehdet muuttuvat syksyllä oransseiksi, punaisiksi ja violeteiksi. 

- vaikee kosk monta lajiketta ja sekottuu helposti rinneangervoo 

- yleensä valkoset kukat (rinneangervol yleensä vaaleenpunaset, niiden lehdiski on pientä eroo, täl alkaa se sahalaitakuvio vast puolest välist lehtee). koiranputkimainen kukinto 

?

Koivuangervo, Spiraea betulifolia

- Pensas on hyvin tiheä, matala ja tasaisen pyöreähkö. Se kasvaa alle metrin korkuiseksi ja yhtä leveäksi. Oksat ovat pystyt, tukevat, punaruskeat. Juurivesojen vuoksi pensaasta tulee vanhana leveä.  

- Lehdet ovat koivumaiset, pyöreät tai soikeat, hammaslaitaiset ja korkeintaan 5 cm:n pituiset. Lehdet muuttuvat syksyllä oransseiksi, punaisiksi ja violeteiksi. 

- vaikee kosk monta lajiketta ja sekottuu helposti rinneangervoo 

- yleensä valkoset kukat (rinneangervol yleensä vaaleenpunaset, niiden lehdiski on pientä eroo, täl alkaa se sahalaitakuvio vast puolest välist lehtee). koiranputkimainen kukinto 

?

Idänvirpiangervo, Spiraea chamaedryfolia

- aika iso angervo (1-1,5m), noi muut jää yleensä metriin. vähäku pajuangervo mut tää ei nii suora vaa tää vähä poimuilee eli uusi verso vähäsen vaihtaa suuntaa ja latvus vähä haarottuvapi täl, eli kurottaa vähä taivaaseen, mut kans vähä nuokkuva (vähäku se ei ois saanu tarpeeks vettä) 

- tosi pieni valkonen kukinto hyvä massapensas jos haluu vihreetä vaa paitsi joskus näyttää et ois vitusti kukkaa niiku norjanangervo(sillo erotat lehdist). valkonen kukka, taas vähä littee 

?

Seppelvarpu, Stephanandra incisa ‚Crispa‘

- hyvä massaistutuksissa, kukkii mut huomaamattomat kukat 

- ei kasva kauheen korkeeks(maanpeitekasvi) kosk se kaartuu. Jäykät oksat, olis vaikee kävellä sen seas 

- keltane syysväri, pienet lehdet. lehdet syvään liuskottuneet , vaaleenvihreet. lehdet semmoset jännät kolmiosaset 

?

Valkolumimarja, Symphoricarpos albus var. Laevigatus

- levii maarönsyjen avulla 

- kuusama kasvi, metrist puoleentoist metrii. talvel tosi risuinen. reunoist kaareutuu alas päi ku kasvanu tarpeeks 

- hyvin pienet vaaleenpunaset kukat ja kukkii samaa aikaa ku marjoi (valkoset marjat myrkyllisii) 

- aika pyöreähköt lehdet (imo vähä näyttää basilikalt) verson kärjes voi olla lehti vähä isompi. tän lehdet erottaa angervoist sillee et täl silmut siin lehden välis (harrypotter sauvajuttu??) lehdet joskus kasvin oksien alaosassa eri näköiset kuin yläosassa. Yläosas 2-3 cm pitkii about sentti puoltoist leveit, ja sit ala osis erimuotoset ja isommat 

- hyvin vaaleenruskeet versot 

?

Pihasyreeni, Syringa vulgaris

- ei leikattuna aitana, annetaa vapaasti kasvaa. pensasmainen tai pieni puu. voi kasvaa 4 m. tarpeeks vanhana alkaa lähteee kaatumaan 

- herttamaisemmat lehdet ku puistosyreenil. lehti silee reunainen, sileä pinta myös. pihasyreeni leviää kannasta lehti, väri aika vaaleenvihreestä keskivihreesee 

- pihasyreenin kukkavana vähä tiheeempi ja tasasempi, puistosyreenil vähä semmone terttumainen. kukat aukinaisempia ku puistosyreenil. kukinto n 20 cm pitkä värit valkosesta vaaleenpunaseen ja liilaan 

- silmut vaaleenvihreet 

?

Puistosyreeni, Syringa x henryi

- puistosyreeni kapeempilehti 

- pensasmainen tai pieni puu. puistosyreenist tulee aik iso jossei leikkaa muttei myöskää kannata leikkaa liikaa -> kasvaa isommaks ku pihasyreeni 

- puistosyreenin kukka on kellomaisempi ku pihasyreenin, ei aukee yhtä paljo. sinipunanen, valkonen tai vaaleenpunanen kukka. pidemmät kukkien terälehdet nii niil jää semmonen “varsi” eli ei kokonaa aukee. pienempi kukka ja kukinto ei nii löyhä ja iso vaan tiiviimpi ku pihasyreenil 

- lehtisuonet erottuu enemmän ku pihasyreeenil. Ei lehdis herttamuotoo vaa lehet pitkulainen läpyskä  

 

?

Kääpiöpunapaju, Salix purpurea ‘Nana’ 

- siro ja tiheäkasvuinen. korkeus 50-150cm 

- vähä bambumaiset suipot lehdet mut isommat ku norjanangervol. lehdet kierteisesti, ja lehdet kapeat. lehti suoni siin keskel vaalee, jos paijaaa lehtii nii ne on sileit ja joustavii. silmut pienet 

- verso vihree mut ku saa aurinkoo nii punertuu (siit kohtaa mist saa aurinkoo) versot hyvin rennot 

 

Miten erottaa ruusut toisistaan?

juhannusruusu: 

• Valkonen kukka (mut älä sekota tarhakurtturuusuun) (tarhakurtturuusun kukka vähä semmone ryppynen 

• Kurtturuusu ei nii semmone rönsyne korkee pensas niiku tää, lisäks juhannusruusun lehti semmonen soikeen suippo (ei teräväkärkinen niinku kurtturuusu) ja mattamainen 

• Musta kielukka 

• Korkeimmmat valamonruusun kaa 

Valamonruusu: 

• Kielukat päärynämäiset 

• Lehdet ovat sileämmät, ohuemmat ja vähemmän kurttuiset kuin kurtturuusulla. Lehtiä harvemmas ku kurtturuusul 

• Puolikerrottu kukka 

• Vähiten piikkei 

nukkeruusu: 

• Pienin 

• Yksinkertaset kukat vähänku se haitallinen kurtturuusu. 5 terälehtee 

• Lehdet kiiltävät ja paljo kapeemmat ku valamonruusul 

• Verso enemmä oranssi ku taas valamonruusul on vihertävä verso 

Tarhakurtturuusut 

• Kukat yleensä kerrotut 

• Aika piikkisiä yleensä 

• kiiltävä lehti päältä ja kova, yleensä kurttumainen

miten erottaa angervot toisistaan? 

viitapihlaja-angervo, sorbaria sorbifolia 

• kukat aina valkoset pitkät puiskilot 

• pihlajan lehden näköset lehdet  

Rinneangervo, Spiraea densiflora 

• kasvutavaltaan pyöreä tiivis pensas, n 80cm 

• kukkien väri vaihtelee vaaleenpunasesta punaseen (ei valkosta). Aika littee kupumainen kukinto. 

• erottaa koivuangervost lehdenmuodosta, täl alkaa sahakuvio aikasemmin ku koivuangervol (sil vast puolest välist lehtee)+ koivuangervo yleensä valkonen ja pystykasvusempi 

ruusuangervot/japaninangervot, Spiraea japonica spp. 

• Yleensä 30cm-1m, pystykasvunen ei nii tanakka ku koivu ja rinneangervot vähä rennompi tää. Kans ihan kääpiölajikkeit.  

• kukkia vähä kaikenvärisii, myös kirjavii 

• yleensä aika tummanvihree mut myös keltalehtisii lajikkeit. Mun mielest minttumainen lehti välil?? Monis lajikkeis kans kapeempi lehti, mut crispal semmone crispy lehti. Odensalan lehti näyttää paljo rinneangervolt mut se puska on semmone sotkusempi ja odensalal paljo isompi kukinto ja rinneangervol vähä tummemmat lehdet. Odensalan erottaa koivuangervost sillee et odensalan lehdet kapeempii ja teräväsahalaitasempii ja imo koivuangervon lehdet näyttää pehmeemmilt. Mut salee ne ei ota odensalaa ne ois muute aik kusipäit nii tärkeempi et erottaa koivuangervon ja rinneangervon 

• rinneangervot yleensä matalempii, ja rinneangervon kukinnot yleensä tiiviimmät ja pallomaisemmat kukinnot. Japaninangervot yleensä nuokkuu 

Pajuangervot, Spiraea spp.  

• pystykasvuinen, korottaa selkeesti ylöspäin ku muut on enemmän palloja. 1-2m 

• kukinta valkoinen tai purppuranpunaset, vähä kartiomaiset (putkiharjamainen kukka) 

• iso pitkulainen lehti, säännöllisen sahalaitainen, lehdet vetää spiraalii oksan ympäri 

Norjanangervo Spiraea ‚Grefsheim‘  

• Pasilas meidä pihal 

• tiheesti tosi pienii kukkii ja lehtii. kaarevana roikkuva (roikkuvampi ku japaninangervo, pitkä kukkavana) 

• Lehti kapeempi ku japaninangervol, pientä nukkaa ja ei sahalaitaist lehtee 

Koivuangervo, Spiraea betulifolia  

• Tyypillinen koivuangervo on matala ja tiheä ja tasaisen pyöreähkö. Oksat ovat pystyt, Juurivesojen vuoksi pensaasta tulee vanhana leveä. Lehdet muistuttavat koivua, Lehdet ovat pyöreät tai soikeat, hammaslaitaiset(puolivälist lehtee) ja korkeintaan 5 cm:n pituiset. 

• yleensä valkoset kukat (toisin ku rinneangervol), niiden lehdiski on eroo pikkusen.  koiranputkimainen kukinto  

Idänvirpiangervo, Spiraea chamaedryfolia  

• aika iso angervo. vähäku pajuangervo mut tää ei nii suora vaa tää vähä poimuilee ku latvus vähä haarottuvampi täl, eli kurottaa vähä taivaaseen, mut kans vähä nuokkuva (vähäku se ei ois saanu tarpeeks vettä) 

• joskus tosi pieni valkonen kukinto hyvä massapensas jos haluu vihreetä vaa paitsi joskus näyttää et ois vitusti kukkaa niiku norjanangervo(sillo erotat lehdist). valkonen kukka, taas vähä littee 

• tän lehti semmone loimu lowkey et tosi teräväsahalaitane teräväkärkine suipponeva