Bio01

Solu

Elämän perusyksikkö

Evoluutio

lajinkehitys jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja, lajin sopeutuminen muuttuviin ympäristöoloihin

Hiili

tärkein alkuaine elämän kannalta

Biodiversiteetti

elämän monimuotoisuus

Monimuotoisuuden tasot

Ekosysteemien,- laji -ja lajin sisäinen monimuotoisuus

Tumalliset ja tumattomat

solurakenteen perusteella jaetut pääryhmät

Tumallinen

monisoluisia, soluissa paljon erilaisia kalvon ympäröimiä soluelimiä, perintötekijät eli geenit tumassa tumakotelon ympäröiminä

Tumaton

yksisoluisia, perintötekijät eli geenit solulimassa, vähän soluelimiä

Domeenit

tumalliset eliöt, bakteerit, arkeonit

Kunnat

kasvit, sienet, eläimet ja alkueliöt

Laji

eliöiden luokittelun perusyksikkö

kromosomi

säätelee solun toimintaa eli on solun aivot, suurinosa geeneistä sijaitsee täällä, rakentvat DNA:sta (deoksiribonukleiinihappo)

Orgaaniset yhdisteet

hiilihydraatit, lipidit (rasva-aineet), proteiinit (valkuaisaineet) ja nukleiinihapot(geenien rakennusaine DNA)

Fotosynteesi

yhteyttämistä auringonvalon avulla

Kemosynteesi

yhteyttämistä ilman auringon valoa

Soluhengitys

energian muuntuminen soluille käyttökelpoiseen muotoon mitokondrioissa

Geenimutaatio

geeneissä tapahtuva pysyvä muutos

Alleeli

geenimutaatioiden vaikutuksesta syntyvä erilainen muoto joka vaikuttaa samaan ominaisuuteen (esim yksilön väriin)

DNA-kahdentuminen

solun DNA-molekyylien kopioituminen

tytärkromosomi

kahdentuneita kromosomeja, jotka ovat irtoutuneet toisistaan ja siirtyneet solun eri puolille

Mitoosi

solun jakautuminen

Suvuton lisääntyminen

uusi yksilö kehittyy jostakin emoyksilön osasta tai yhdestä solusta ilman sukusoluja, tehokasta ja nopeaa, jakautuminen, monistuminen, kuroutuminen (silmikoituminen), yleistä kasveilla rönsyjen, juurimukuloiden, maavarsien tai juuriversojen avulla

Suvullinen lisääntyminen

tapahtuu sukusolujen (siittiöt tai siitepölyhiukkaset ja munasolut) avulla hedelmöityksessä (eläimillä siitos, kasveilla pölytys), keskeinen tekijä lajinkehityksessä, evoluution kannalta hyvä lisääntymistapa

Klooni

perimältään emoyksilön kaltainen ja keskenään samanlainen

Regeneraatiokyky

kyky korvata menetetyt ruumiinosat uusilla

Meioosi

sukusolujen synty

Muuntelu

yksilöiden välinen erilaisuus

Ulkoinen siitos

hedelmöitys tapahtuu naaraan ruumiin ulkopuolella (esim kaloilla ja sammakkoeläimillä)

Sisäinen siitos

hedelmöitys tapahtuu naaraan lisääntymiselimistössä

Yksineuvoinen

tuottaa siittiöitä TAI munasoluja

Kaksineuvoinen eli hermafrodiitti

tuottaa siitiöitä JA munasoluja (esim lierot ja kotilot)

Hede

siitepölyhiukkaset syntyvät täällä (koiras)

Emi

munasolut syntyvät täällä (naaras)

Itsepölytys

emille tuleva siitepöly on peräisin SAMASTA kukasta tai saman kasvin toisista kukista

Ristipölytys

emille tuleva siitepöly on peräisin ERI mutta samaa lajia edustavasta kukkasta

Partenogeneesi

munasolusta kehittyy uusi yksilö ilman hedelmöitystä (suvullinen lisääntyminen), monien kasvien, hyönteisten ja joidenkin kalojen-, sammakoiden- ja liskolajien lisääntymistapa

Populaatio

tietyllä alueella tiettynä aikana elävä joukko saman lajin lisääntymiskykyisiä yksilöitä

Geenivarasto

populaation yksilöiden geenien kokonaisuus

Geenimutaatio

geenin rakenteen muuttuminen

Luonnonvalinta

evoluutiotekijä, parhaiten sopeutuneiden ykslöiden ominaisuudet alkavat yleistyä ja huonommin sopeutuneiden karsiutua

kelpoisuus eli fitness

yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä

Tasapainottava valinta

luonnonvalinnan muoto, valinta suosii tietyn ominaisuuden keskivertoja yksilöitä

Suuntaava valinta

luonnonvalinnan muoto, populaation alleelikoostumus muuttuu ja aiemmin harvinaiset ominaisuudet alkavat yleistyä

Teollisuusmelanismi

tummien värimuotojen lisääntyminen ilmansaasteiden seurauksena

Hajottava valinta

luonnonvalinnan muoto, valinta suosii tietyn ominaisuuden kumpaakin ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä -\> lisää muuntelua

Seksuaalivalinta

luonnonvalinnan muoto, eri sukupuoliin eri tavalla kohdistuva valintapaine (esim lintujen soitimella komeimmat urokset menestyvät kun taas ympäristöön sulautuvimmat naaraat menestyvät koska niiden pitää suojautua pedoilta haudonta-aikana kuten riikinkukko)

Muuttoliike

eri populaatiohin kuuluvat yksilöt vaeltavat toiselle elinalueelle

Mikroevoluutio

saman lajin populaatiot muuttuvat vähitellen geenikoostumukseltaan erilaisiksi

rinnakkaisevoluutio eli koevoluutio

kahden tai useamman lajin esim pedon ja saaliin toisistaan riippuvainen evoluutio

Makroevoluutio

uusein lajien syntyyn johtanut evoluutio (uusi laji on syntynyt kun eri populaatioiden yksilöt eivät voi saada keskenään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä), seurausta mikroevoluutiosta

Lajiutuminen

uuden lajin synty

Lisääntymiseste

tekijät, jotka estävät populaatioiden tai lajien yksilöitä tuottamasta lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä

Isolaatio

populaation eristäytyminen muista saman lajin populaatioista

Satunnaisajatuminen

populaation geenikoostumus muuttuu sattumanvaraisesti

Pullonkaulailmiö

populaation yksilöiden määrä luonnonkatastrofin tai ihmisen vaikutuksesta kutistuu tilapäisesti muutamaan yksilöön

Perustajanvaikutus

muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntynyt uusi populaatio jonka perintötekijäyhdistelmät poikkeavat sattuman takia kantapopulaation perintötekijäyhditelmistä

Sopeutumislevittäytyminen

yhdestä kantamuodosta kehittyy suhteellisen nopeasti paljon uusia eri ympäristöihin sopeutuneita lajeja

Avainsopeutuma

sopeutuma, joka mahdollistaa uuden elinympäristön valtaamisen tai kokonaan uuden elämäntavan harjoittamisen

Kemiallinen evoluutio

epäorgaanisista aineista syntyi vähitellen orgaanisia aineita