TE Lukio

ravintoainetiheys

kuvaa ravintoaineiden määrää suhteessa ruoan energiamäärään. Ravintoainetiheä ruoka sisältää paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua mutta vähän energiaa. Se tukee terveyttä ja ehkäisee ravintoaineiden puutoksia sekä elintapasairauksia. Esim. kasvikset, marjat, kala.

energiaravintoaineet

ravintoaineet, jotka tuottavat energiaa ja toimivat myös kehon rakennusaineina. Niitä ovat hiilihydraatit, rasvat, proteiinit ja alkoholi. Ne ovat välttämättömiä, mutta liiallinen saanti johtaa energiaylijäämään ja ylipainoon.

suojaravintoaineet

ravintoaineet, jotka säätelevät kehon toimintaa ja ehkäisevät sairauksia. Niitä ovat vitamiinit, kivennäisaineet ja kuitu. Ne tukevat vastustuskykyä, aineenvaihduntaa ja elimistön tasapainoa.

kuitu

hiilihydraatti, jota ruoansulatus ei pilko. Kuitu hidastaa imeytymistä, tasaa verensokeria, parantaa suoliston toimintaa ja lisää kylläisyyttä. Tämä vähentää tyypin 2 diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä.

BMI

painoindeksi, joka kuvaa painon ja pituuden suhdetta ja jota käytetään väestötasolla ylipainon ja lihavuuden arviointiin. Se ei erottele rasva- ja lihaskudosta, joten yksilötasolla se ei aina kuvaa terveyttä tarkasti.

perusaineenvaihdunta

energia, jonka elimistö kuluttaa elintoimintojen ylläpitämiseen levossa. Se sisältää hengityksen, verenkierron ja aivojen toiminnan ja muodostaa suurimman osan päivittäisestä energiankulutuksesta.

energiatiheys

ruoan energiamäärä suhteessa sen painoon tai tilavuuteen. Energiatiheä ruoka aiheuttaa helposti liiallista energiansaantia ennen kylläisyyttä, mikä lisää ylipainon riskiä.

ylipaino

tila, jossa kehon rasvakudosta on terveydelle haitallinen määrä. Se lisää riskiä aineenvaihdunnan sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin.

lihavuus

krooninen sairaus, jossa kehon rasvakudosta on selvästi liikaa ja se heikentää terveyttä. Se liittyy hormonaalisiin ja aineenvaihdunnan häiriöihin ja lisää kuolleisuusriskiä.

lautasmalli

ravitsemussuosituksiin perustuva malli, joka ohjaa aterian koostamista terveelliseksi ja tasapainoiseksi. Se tukee riittävää ravintoaineiden saantia ja ehkäisee sairauksia.

ruokakolmio

malli, joka kuvaa ruokien käyttötiheyttä terveellisessä ruokavaliossa. Pohjalla ovat usein syötävät ruoat kuten kasvikset ja täysjyvä, huipulla harvoin syötävät kuten makeiset.

painonhallinta

kehon painon säätelyä pitkällä aikavälillä energiansaannin ja kulutuksen tasapainolla. Siihen vaikuttavat myös liikunta, uni ja hormonitoiminta.

kokonaisenergiankulutus

kaikki energia, jonka keho kuluttaa päivässä. Se koostuu perusaineenvaihdunnasta, liikunnasta ja ruoan aiheuttamasta lämmöntuotosta ja määrää painon muutoksen suunnan.

ravitsemussuositukset

tieteelliseen näyttöön perustuvat ohjeet, joiden tavoitteena on ehkäistä sairauksia ja edistää väestön terveyttä. Ne ohjaavat energian, rasvan, suolan ja kuidun saantia.

subjektiivinen terveys

yksilön oma kokemus terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Se voi poiketa lääketieteellisestä arviosta, koska se perustuu tuntemuksiin.

objektiivinen terveys

mitattavissa oleva terveydentila, joka perustuu lääketieteellisiin tutkimuksiin ja mittauksiin, kuten verikokeisiin ja verenpaineeseen.

akuutti sairaus

nopeasti alkava ja lyhytkestoinen sairaus, joka etenee nopeasti ja vaatii usein hoitoa. Esim. influenssa tai ruokamyrkytys.

krooninen sairaus

pitkäaikainen sairaus, joka kestää vuosia ja vaatii jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. Esim. diabetes ja astma.

sosiaalinen tuki

muiden ihmisten antama emotionaalinen, tiedollinen ja käytännöllinen apu. Se vähentää stressiä ja parantaa terveyttä.

sosiaalinen perimä

perheeltä ja ympäristöltä opitut arvot, tavat ja käyttäytymismallit, jotka vaikuttavat terveyskäyttäytymiseen ja elintapoihin.

WHO

World Health Organization on YK

preventio

sairauksien ehkäisy, joka jaetaan ensisijaiseen, toissijaiseen ja hoidolliseen ehkäisyyn. Tavoitteena on vähentää sairauksien esiintymistä ja etenemistä.

promootio

terveyden edistäminen, jossa vahvistetaan ihmisten elinoloja, voimavaroja ja terveysosaamista. Se kohdistuu terveyden taustatekijöihin eikä vain sairauksiin.

seulonta

järjestelmällinen tutkimus, jossa etsitään sairauksia oireettomilta henkilöiltä varhaisen hoidon mahdollistamiseksi. Se voi vähentää kuolleisuutta ja parantaa ennustetta.

rokotekriittisyys

suhtautuminen, jossa rokotteiden tehoa, turvallisuutta tai tarpeellisuutta epäillään, mikä voi heikentää laumasuojaa.

interventio

suunniteltu toimenpide, jolla pyritään muuttamaan terveyskäyttäytymistä tai vähentämään sairauksien riskejä yksilö- tai väestötasolla.

tuuppaus

käyttäytymisen ohjaus, jossa valintoja muutetaan ympäristöä muokkaamalla ilman pakkoa tai kieltoja. Se perustuu siihen, miten ihmiset tekevät päätöksiä.

medikalisaatio

ilmiö, jossa normaaleja elämän ilmiöitä aletaan määritellä lääketieteellisiksi ongelmiksi, mikä lisää terveydenhuollon roolia yhteiskunnassa.

biomedikalisaatio

terveyden seuranta ja hallinta biologisen tiedon ja teknologian avulla, kuten älylaitteet ja jatkuva mittaaminen.

paramedikalisaatio

terveysajattelun laajeneminen arkeen ilman lääketieteellistä diagnoosia tai hoitoa, esimerkiksi jatkuva hyvinvoinnin optimointi.

terveyteen sairastuminen

tila, jossa terveyden tavoittelusta tulee pakonomaista ja se heikentää psyykkistä hyvinvointia.

uskomus- eli vaihtoehtohoidot

hoitomuodot, joiden tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu, mutta joita käytetään joskus täydentävästi hoitojen rinnalla.

plaseboefekti

ilmiö, jossa oireet lievittyvät odotusten ja uskomusten vuoksi, vaikka hoito ei sisällä vaikuttavaa lääkeainetta.

Valvira

Valvira on viranomainen, joka valvoo sosiaali- ja terveydenhuoltoa Suomessa ja varmistaa potilasturvallisuuden sekä hoidon laadun.