1800-1900 luku

Miehitti

To occupy

Helmikuussa 1808

• 1808 Venäjä hyökkäsi Suomeen.

• Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa.

• Ruotsin ja Venäjän välinen sota 1808−09, joka päättyi Venäjän voittoon; Haminan rauhasassa.

Vuonna 1806 Napolean pyrki asetti ison-britanian kauppasaartoon

• muut maat eivät saaneet käydä kauppaa saarivaltion kanssa

• Tilsitin rauhan vuonna 1807 Ranskan ja Venäjän välillä solmittu rauhan- ja liittosopimus, jossa Venäjä lupasi liittyä Englannin vastaiseen kauppasaartoon ja Ranska tukea Venäjää sen kiistoissa.

• Samana vuonna Venäjä littyi kauppasaarton, johon tehtävänsä oli panostaa Ruotsia liitymään sopimukseen.

Ruotsin vastaus Tilsitin Rauhan ottamisen kantaan

• Ruotsi kuitenkin kieltäytyi itsepintaisesti osallistumasta kauppasaartoon.

• Ruotsin itsevaltias kuningas Kustaa IV Aadolf (1778–1837) ei pidännyt nousukkaansa Napoleaniä

• Kaupankäynti Ison-Britannian kanssa oli Ruotsille tärkeää

• Lopulta venäjän keisari pakotti ruotsia sopimukseen uhkaamalla

• Vuonna 1808 Venäjä pakotti Ruotsin sopimukseen sotimalla.

Miten Venäjä vallotti Suomen Ruotsista?

• Venäläisten hyökkäys keskellä talvea yllätti Ruotsin armeijan, joka vetäytyi pohjoiseen odottamaan kevättä ja apujoukkoja Ruotsista

• Venäläiset sai vallottaa viaporin, eli Suomenlinnan niin voitto oli sinetöity

Suomeen syntymä autonomia vuonna 1809

• Aleksanteri I kutsui vuonna 1809 Suomen säädyt koolle Porvooseen

• Suomi sai ensimmäista kertaa itsehallinon, eli autonomiaa

• Säädyt vannosivat pitää uskonnolisuutta Keisarille. Keisari päättää jättää perustuslajit ja säätyjen erioikeudet.

• Senatti vahvistettiin, Suomi sai tekee omia päätökset. Keisarille oli viimeinen päätös though.

• Suomella oli omat valtiopäivät, mutta loppuenlopuksi oli Keisarin viimeinen valinta jos muutokset ovat sallittu.

Senaatin vahvistamsilla, Suomelle tuottiiin:

• Kenraalikuvernööri Senaatin puheenjohtaja

• Keskusvirastoja, Tullihallitus, postilaitos, rakennushallitus.

• Pietariin asetettiin Suomen asiain komitea. Tarkoitus oli valmistella esityksiä, johon littyy suomeen keisarille.

Autonomian hyödyt Suomen asemalle

• Taloudellista kasvua

• Suomessa oli oma pankki

• Rupla käytettiin, venäläinen valuutta

Vuonna 1812 Suomen yhteyteen palattiin:

• Vanhan suomen alueet, jotka Ruotsi menetti Venäjälle 1700-luvulla.

• Viipurin lääni litettiiin suomeen ja suomen väestö kasvo yli miljoonaan.

• Samana vuotena Helsinki tuli pääkaupungiksi Turusta.

Säätyjen hyödyt Alexanteri I hallintaan

Aatelisto

• keskushallinnosta, koska se perusti uusia virkoja, joihin aatelisilla oli hyvät mahdollisuudet päästä

Porvaristo:

• Porvaristo taas sai säilyttää vanhat kauppayhteytensä Tukholmaan

Papisto:

• Säilyttämällä luterilaisen uskonnon, vaikka Venäjällä ortodoksisuus oli pääuskonto. Papiston tyynnyttäminen nähtiin tärkeäksi, koska papeilla oli suuri vaikutusvalta talonpoikiin

Talonpojille

• Ruotsinkielen säilyttäminen

Historioiden käsitys miksi Venäjä vallotti Suomea tai anto heille Autonomiaa

• Motiivina oli rauhoitella suomalaisia ja herättää heidän luottamuksensa

• Venäjä pelkäsi, että Ruotsi yrittäisi vallata Suomen takaisin ja että Napoleon hyökkäisi Venäjälle.

• Keisari halusi yrittää erillaista hallitusmuotoja Venäjään, käyttämällä Suomea “testinä”.

Suomen väestö 1800 luvulla

• 90% Suomalaiset asuivat maaseudulla

• Useimmat elivät luontaistaloudessa. Luontaistalous = Trading with items. Kauppaa esineiden kanssa, ei ole tiettyä valuutta.

• Kansan elintaso oli matala

• Talous perustyi maaviljelyyn

• Peltoviljelyys ja varsinkin maanviljelyys oli tarkeetä
  
  
  

Maan viljely on agriculture

Viimeiset nälkävuodet 1860 luvulla

• Maatalouden tuotanto laski vuosisadan puolivälissä

• Peräkkäiset katovuodet aiheuttivat pulaa elintarvikkeista.

• Kansallaiselintaso laski ja taudit lisääntyivät

• Kesä alkoi kuukausi myöhemmin vuonna 1867. Maassa aiheutti suuri rehupula, sen vuoksi karjaa kuoli paljon.

• Seuraavat talvit olivat erittäin vaikeaa, ihmiset olivat aliravitetut.

• Taudit levisivät nopeasti.

Vuosina 1866–68 kuoli peräti 270 000 suomalaista eli noin kymmenen prosenttia väestöstä

Miksi Suomessa oli suuri kuolleisuus

• Senaattia syytettiin siksi, että he eivät ollut varannut viljaa ulkomailta.

• Suomen väkiluku oli kasvannut valtavasti 1800 luvulla. Niin elintarvikkeita kaikille ei riittönyt

• Ankarat olosuhteet, kuten pakkasta talvi, teki viljelystä vaikeampaa, sekä kuljetusyhtiöt eivät olleet tehokkaita.

1860 Talouden vaihto

• 1860 nälkävuosien jälkeen viljanviljelystä vaihtui karjatalouksi.

• Konnelistuminen alkoi nousea, niin viljan hinta laski.

• Paremmat kulkuyhdedet teki viljan kuljettamista laadukkampaa ja halvempaa.

• Suomen väkiluku kasvoi paljon. Suomessa oli 2,7 miljoonaa asukkaita,

• Työllisia kasvoi paljon ja työmahdollisuuksia kasvoi Suomessa ja työtä oli tarjoilla, väestön kasvun myötä.

Siirtolaiset Suomessa

• Suomesta lähti 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun noin 300 000 ihmistä etsimään elantoaan muualta. Suunnilleen 10 prosenttia väestöstä.

• Suurin osa siirtolaisia oli miehiä.

• Menivät Jenkeihin, Uusi-selantiin, Kanadaan here and there yo.

Yhdeiskunnaliset uudistukset vuonna 1800 luvulla

• Kutsuttiin taantumuksen = Uudistuksen vastuutta

• Konservatismin aikaa

• äättyivät pian Porvoon valtiopäivien jälkeen

• Puolan kapina vuonna 1830 ja ”Euroopan hullun vuoden” ttapahtumat eivät saaneet suomalaisia protestoimaan esivaltaansa vastaan.

Aleksenteri II nousi keisariksi vuonna 1855

• Valtiopäivät kutsuuttiin koolle ja Porvoon valtiopäivät alkoivat

• Uusia yhteiskunnaliset uudistukset tuovat pettymystä virkamiehille

• Sotaväen perustaminen vuonna 1878. Korosti suomen erillis asemaa Venäläis keisarikunnassa.

Poliittiset uudistukset uuden keisarin nousun jälkeen.

• Valtiopäivät kutsuttiin kolmen vuoden välein VUONNA 1880 jälkeen

• Tämä aiheutti puolueiden syntymää Suomessa, vaikka he alkuperäisin muodustivat säätyjen mukaan.

• VUONNA 1865 tehtiin kunnallisuudistusta. Suomessa perustettiin 500 kuntaa, joissa myös perustettiin valtuusto.

• Äänivaltaa saivat he, jotka maksavat eniten veroja. Naisetkin saivat äänestää.

• Kuntien piti perustaa terveyden huoltoa ja hoitaa köyhiä. Kaupunkit olivat pakko perustella kouluja, jotka saivat ihmiset sivistyneeksi.

Suomen talous kasvu Keisari Aleksanteri II aikana

• Uudistukset johtivat talouskilpailuun, eli Taloudellisen liberalismiin.

• Korosti kaupan käyntiä ja yrittäjyys vapautta.

• Merkantiliset rajoitukset poistettiin. Myös metsien hakkamista oli aikasemmin rajoitettu sitä poistettin 1850-1860 luvulla.