YO biologia

Elämälle tyypilliset ominaisuudet

1. Solurakenne

2. Samanlaiset kemialliset ominaisuudet, eli eliöissä esiintyy samoja makromolekyylejä

3. Informaation sisältäminen ja hyödyntäminen, eli DNA

4. Lisääntyminen

5. Elinkaari

6. Aineenvaihdunta ja energiantarve

7. Reagointi ja itsesäätely

8. Evoluutio, eli lajinkehitys

9. Jräjestäytyneisyys

Biodiversiteetin kolme tasoa

1. Ekosysteemien monimuotoisuus/biodiversiteetti

2. Lajimonimuotoisuus

3. Lajin sisäinen monimuotoisuus

Luokittelun tasot

Domeeni (bakteerit, arkeonit, aitotumalliset)

Kunta (bakt., ark., kasvit, sienet, eläimet)

Pääjakso/Kaari

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji

Solunesterakkula/vakuoli

varastoi vettä, jätteitä ja muita aineita

Lysosomi

kierrätyskeskus, hajottaa vaarallisia aineita ja muokkaa niitä käyttökelpoiseen muotoon

Peroksisomi

ongelmajätelaitos, poistaa solusta kaiken turhan aineksen

Keskusjyvänen (sentrioli)

ohjaa tuman liikkeitä mitoosin aikana

DNA

deoksiribonukleiinihappo

1. Se sisältää informaatiota

2. Se pystyy tekemään itsestään kopioita

3. Sen sisältämä informaatio voi muuttua

Suvuton lisääntyminen

jakautumalla (amebat ja tohvelieläimet), monistumalla (malarialoisio) ja kuroutumalla/silmukoitumalla (hiivasienet)

Kasvien lisääntyminen: kasvullinen lisääntyminen (maavarsi, rönsyt, juurimukulat ja juurivesat) ja itiöt

- hyvä regeneraatiokyky

Suvullinen lisääntyminen

- Sukusoluissa on haploidinen määrä kromosomeja

- Sisäinen ja ulkoinen siitos

- Kaksineuvoinen/hermafrodiitti

- Munasolu on emi

- Paljassiemeniset (250 milj.) ja koppisiemeniset (100 milj.)

- Ristipölytys ja itsepölytys

- Partenogeneesi

- polyyppi

Evoluutio

Muuntelun avulla laji pystyy sopeutumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin paremmin

- Risteytyminen on mahdollista, kun lajit ovat keskenään läheistä sukua

Populaatio

tietyllä alueella elävä joukko saman lajin yksilöitä

Kelpoisuus

fitness

Valintapaine

Luonnonvalinnan aiheuttama "paine", joka muokkaa populaation geenivarastoa tiettyyn suuntaan. (kolmenlaista vaikutusta)

tasapainottava valinta

Vakaissa olosuhteissa keskivertoyksilöt menestyvät parhaiten

Suuntaava valinta

kun populaation elinympäristö muuttuu tai yksilöitä siirtyy uusille alueille, luonnonvalinta suosii jommankumman ääripään yksilöitä ja näiden alleeleja

Teollisuusmelanismi

tummien värimuotojen yleistymistä teollistumisen seurauksena

Hajottava valinta

valintapaine suosii eri ääripäiden ominaisuuksia, mikä voi johtaa kokonaan uusien lajien syntymiseen

Seksuaalivalinta

Valintapaine, joka kohdistuu toista sukupuolta miellyttäviin ominaisuuksiin

Mikroevoluutio

siihen vaikuttavat geenivirta eri populaatioiden välillä esimerkiksi muuttoliikkeen seurauksena, on tapahtuma, jossa lajin eri populaatiot muuttuvat vähitellen geenikoostumukseltaan erilaisiksi

koevoluutio

Rinnakkaisevoluutio

Makroevoluutio

uusien lajien syntymiseen johtavaa evoluutiota, tällöin eri populaatioiden jäsenet eivät voi enää sada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään, makroevoluutio on seurausta eri populaatioiden mikroevoluutiosta

Lajiutuminen

uuden lajin syntymiseen johtava tapahtumasarja

lisääntymiseste

mikä tahansa tekijä, joka estää yksilöitä lisääntymästä, vaikka maantieteellistä isolaatiota ei olisikaan näköpiirissä

- esim. maantieteellinen isolaatio

Satunnaisajautuminen

sattuman aiheuttama tapahtuma, jossa populaation geenivarasto muuttuu radikaalisti, esimerkiksi haitallisista alleeleista voi tulla yleisiä yms.

Pullonkaulailmiö

vaikuttaa pienissä populaatioissa satunnaisajautumisen ohella (periaatteessa sama asia)

Perustajavaikutus

pienen perustajapopulaation alleelit yleistyvät populaation kasvaessa ja levittäytyessä (esimerkiksi amishit)

Sopeutumislevittäytyminen

yhdestä alkuperäislajista kehittyy hajottavan valinnan seurauksena useita eri lajeja, jotka ovat kaikki erikoistuneet esimerkiksi erilaisiin ravinnonhankintatapoihin

Avainsopeutuma

sopeutuma, joka mahdollistaa laajan levittäytymisen tai kokonaan uuden elämäntavan harjoittamisen

ELÄIMET:

Sammakkoeläimet (raajat, hengityselimistö)

Matelijat ( monipuolinen hermosto ja aistit, kuivuutta kestävä iho, sisäinen siitos ja munan kehittyminen )

Nisäkkäät (tasalämpöisyys, kohtu, karvapeite)

Linnut (siivet, soidinmenot)

Joukkosukupuutto

lukuisten lajien samanaikainen sukupuuttoon kuoleminen (65 milj.)

- Ekolokerot tyhjentyvät, sukkessio alkaa alusta

Kemiallinen evoluutio

1. kaasukehän epäorgaaniset, hiiltä sisältävät, aineet muodostivat orgaanisia yhdisteitä, kuten DNA:n, RNA:n ja proteiinien rakennusosia

2. Nämä orgaaniset aineet yhdistyivät jättimolekyyleiksi, kuten DNA:ksi ja RNA:ksi ja myöhemmin DNA:n ohjeiden mukaisesti proteiineiksi

3. Syntyi alkusolu, joka muodostui lipidikalvosta, jonka sisään aiemmin syntyneet nukleiinihapot ja proteiinit siirtyivät

Biologinen evoluutio

eliöissä esiintyi paljon geenimutaatioita, koska maapalloa ei vielä tuolloin suojannut otsonikerros

Kemosynteesin synty

Bakteerit ja arkeonit 3,5 mrd.

Fotosynteesin synty

Klorofylli 3 mrd.

Milloin happea alkoi sitoutumaan ilmakehään + seuraukset

2 mrd.

- soluhengitys korvasi käymisreaktion energianvapauttamistapana ja näyttämö oli nyt valmis evoluution seuraavaan kehitysaskeleeseen

Endosymbioositeoria

soluelimet, kuten mitokondrio ja viherhiukkaset, syntyivät isäntäsolun niellessä pienempiä soluja, joista kehittyi myöhemmin solun toiminnalle välttämättömiä osasia

saalistussuhteiden synty

1,5 mrd. merten pinnoilla

700 milj.

monisoluiset eliöt olivat kehittyneet niin pitkälle, etteivät ne enää pärjänneet yksittäisinä soluina

550 milj.

kambrikauden räjähdys

pääjaksot

1. Sienieläimet: elävät merenpohjaan kiinnitettyinä, ei erikoistuneita kudoksia/soluja, lisääntyvät sekä suvullisesti, että suvuttomasti, hyvä regeneraatiokyky