Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan käsitteitä

0.0(0)
Studied by 0 people
call kaiCall Kai
learnLearn
examPractice Test
spaced repetitionSpaced Repetition
heart puzzleMatch
flashcardsFlashcards
GameKnowt Play
Card Sorting

1/76

encourage image

There's no tags or description

Looks like no tags are added yet.

77 Terms

1
New cards

kirjallisuus: ekspressiivinen määritelmä

Teksti on kirjallisuutta, jos tekijä itse kutsuu sitä kirjallisuudeksi/millaiseksi kirjailija itse kirjallisuuden on ajatellut


2
New cards

kirjallisuus: essentialistinen määritelmä

Tekstissä itsessään on jotain tiettyjä piirtetiä, jotka tekee siitä kirjallisuutta (essentia = olemus)

3
New cards

kirjallisuus: instituionaalinen määritelmä

Instituutio kutsuu jotain kirjallisuudeksi (esim. Marja tuo vessalapun yliopistoon)

4
New cards

poeettinen funktio (Roman Jakobson)


kirjallisuuden tehtävä on tutkia itse kirjallisuutta, se ei ole alisteinen kielitieteelle. Eri funktiot painottuvat eri konteksteissa, esim. formalistien mielestä itse viesti on tärkein funktio.

5
New cards

poetiikka

käytetty Aristoteleen Runousopin jäljissä vuosisatojen ajan viittamaan erilaisten kirjallisuuden ilmiöiden rakentumisperiaatteisiin tai niiden tutkimukseen, kirjallisuuden teoria

6
New cards

odotushorisontti (Hans Robert Jauss, reseptioestetiikka)

tulkinnan pohjalla aina joku odotus, kirjallisuutta ei lähestytä ennakkoluulottomasti

7
New cards

implisiittinen lukija (Wolfgang Iser, reseptioestetiikka)

"superlukija" joka huomaa tekstissä kaiken ja ymmärtää kaikki viittaukset

8
New cards

tulkinnalliset yhteisöt (Stanley Fish)

luo rajat ja kehykset teoksen tulkinnalle, muodostuu useamman lukijan joukosta jotka tulkitsevat samalla tavalla. Esim. joku luokka tai koulu (Yksi lukija voi kuulua moneen yhteisöön)

9
New cards

kirjallisuuden metasemioottisuus (semiotiikka)

kommentoi merkkijärjestelmän erilaisuutta, yhdistää kaksi eri konventiota eli vakintunutta sääntöä, tapaa, käytännettä tai kansainvälistä sopimusta esim. Eino Leino lomakkeella tai runous joka on runoutta vain koska näyttää runolta

10
New cards

kirjallisuuden kaksoiskontekstisuus (hermeneutiikka)

11
New cards

hermeneuttinen kehä

tulkintaan liittyvä periaate, jonka mukaan kokonaisuuden merkitys muodostuu liikkeessä tekstin osien ja kokonaisuuden välillä, esiymmärrys vaikuttaa tulkintaan, tulkinnalla täydennetään ymmärrystä

12
New cards

mimesis (Platon, Aristoteles)

jäljittely, näyttäminen. Taide jäljittelee todellisuutta (vertaa diegesis - show don't tell)

13
New cards

diegesis (Platon)

kertominen (vertaa mimesis - show don't tell)

14
New cards

mythos (Aristoteles)

juoni, rakenne. Sopivan mittainen, alku-keskikohta-järkevä loppu

15
New cards

katharsis (Aristoteles)

teoksen aiheuttama tunnekokemus, esim pelko tai myötätunto

16
New cards

peripeteia (Aristoteles)

kännekohta, yleensä anagnorisiksen kanssa

17
New cards

metabasis (Aristoteles)

siirtyminen onnesta onnettomuuteen tai toisinpäin

18
New cards

anagnorisis (Aristoteles)

tunnistamisen hetki, yleensä käännekohdan kanssa. Liittyy usein identiteettiin, Esim. henkilö tajuaa murhanneensa oman isänsä

19
New cards

biografismi

1800-luku, tulkintaan pyritään tutkimalla tekijää, esim. Aleksis Kiven mielenterveyden analysoimista, jotta ymmärtäisi "Seitsemän veljestä"

20
New cards

kirjallisuuden autonomia (venäläinen formalismi)

kirjallisuus kehittyy itsenäisesti, tekijöistä riippumatta ("Joku keksii sen joka tapauksessa")

21
New cards

kirjallisuudellisuus (Roman Jakobson)

kielelliset ominaisuudet, jotka tekevät tietystä teoksesta kaunokirjallisen, venäläinen formalismi -> keinot jotka vieraannuttavat kirjallisuuden arkikielestä

22
New cards

vieraannuttaminen ja automatisaatio (venäläinen formalismi, Viktor Šklovski)

kirjallisuus erotetaan arkikielestä jonkun keinon avulla, esim. sinäkertoja

23
New cards

fabula (venäläinen formalismi)

tarinoiden maailma, tapahtumat. Missä järjestyksessä tapahtumat oikeasti etenevät, kaava ABC (vertaa sujet)

24
New cards

lähiluku (uuskritiikki)

tekstin "oikea" tulkinta, tekstiä avataan hyvin yksityiskohtaisesti, yritetään selvittä kaikki piilomerkitykset.

25
New cards

intentioharha (uuskritiikki)

tutkimus keskittyy liikaa tekijään, tekijän aikomuksella ei pitäisi olla väliä tekstin tulkinnan kannalta

26
New cards

affektiivinen harha (uuskritiikki)

tutkimus keskittyy likaa omiin tunteisiin, lukukokemuksella ei pitäisi olla väliä tulkinnan kannalta

27
New cards

sujet (venäläinen formalismi)

missä järjestykseessä tapahtumat on kerrottu, kaava esim. CAB (vertaa fabula)

28
New cards

strukturalismi

analysoidaan rakenteita alun perin kielitieteestä johdettujen periaatteiden mukaan -> kieliopinluomista. lähellä semiotiikkaa, merkit ja merkitykset ovat suhteellisia (kissa on kissa koska se ei ole koira). tutkitaan kokonaisuuksia, ei yksittäisiä tapauksia.

29
New cards

dekonstruktio

aate, jonka mukaan lopullista tulkintaa ei voi löytää (merkki viittaa aina uuteen merkkiin). Kirjallisuuden tutkimus tuhoaa enemmän kuin rakentaa merkityksiä. Kritisoi kirjallisuuden teoriaa: ei ole olemassa yhtä universaalia tulkintaa (vertaa feministinen tutkimus) "Tahallista trollaamista"

30
New cards

kertomuksen klassinen (ajallis-kausaalinen) määritelmä

kertomuksessa tapahtumasta pitää seurata juonen muut tapahtumat "The King died and then the Queen died of grief",

31
New cards

kertomuksen kognitiivinen prototyyppimääritelmä


-Esittää tai stimuloi strukturoidun ajallisen jatkumon yksittäisistä tapahtumista

-Murtaa tai horjuttaa tarinan kertojan ja yleisön muodostamaa käsitystä tarinamaailmasta

-Välittää kokemuksen siitä, miltä tuntuu elää & kokea tämä murtuma/horjunta

—> kvalia “millaista on olla x” : kokemuksen laadullinen elementti

-On partikulaarinen: esittää tietyn tapahtuman, sisältää tarinamaailmaa rakentavia yksityiskohtia

-esitys, joka tunnetaan helposti kertomukseksi, sisältää murtumakohdan tai muutoksen

32
New cards

kertomuksen retorinen määritelmä

“joku kertoo jollekin jossakin tilanteessa ja jostain syystä, että tapahtui jotain”

-kertomukselle on aina syy, halutaan välittää eettisiä arvoja ja tunteita

33
New cards

analepsis

takauma esim. lapsuuden muistelu

34
New cards

prolepsis

ennakointi, esim. kuolemasta vihjaaminen

35
New cards

iteratiivinen kerronta

tarinamaailmassa usein toistuva tapahtuma kerrotaan kerran

36
New cards

minimaalisen poikkeavuuden ehto (Marie-Laure Ryan)

lukija olettaa, että maailma on meidän maailma, jos ei toisin kerrota -> ei tarvitse selittää esim. fysiikan lakeja

37
New cards

metalepsis (Gérard Genette)

tarinamaailman loogisten rajojen rikkoutuminen. Esim. Lion King 2½

38
New cards

immersio

miten hyvin lukija "imaistaan" maailmaan, miten maailma koetaan

39
New cards

inferenssi

??

40
New cards

kertomuksen kommunikaatiomalli (retorinen kertomusteoria)

Taustalla Booth ja Chatman, kertomus on viestintää tekijältä lukijalle. Teoksen sisällä on monia viestijöitä ja se onkin rakenteeltaan monimutkainen upotusmalli. Jokaiselle kertojalle löytyy myös yleisö

41
New cards

implisiittinen tekijä (retorinen kertomusteoria, Wayne C. Booth)

tekstistä abstrahoitavissa oleva tekijänhahmo, tekstin merkitysrakenteen lähde,

42
New cards

tekijän yleisö (retorinen kertomusteoria, oheislukemisto Mikkonen)

yleisö jolle teos on ikään kuin kirjoitettu. Lukijan täytyy riittävässä määrin jakaa tekijän olettaman yleisön tiedolliset, kulttuuriset, kielelliset yms ominaisuudet, jotta voi ymmärtää teosta

43
New cards

kerronnan yleisö (retorinen kertomusteoria, oheislukemisto Mikkonen)

yleisö, jollaiseksi tekijä toivoo todellisen lukijan muuttuvan lukemisen aikana, tekijän mielikuvituksen tuotetta. kerronnallisen yleisön jäsenenä lukija ikään kuin uskoo fiktiivisen maailman olevan totta. Esim. uskotaan taikuuteen Harry Potterissa

44
New cards

aktanttimalli (strukturalismi, A. J. Greimas)

eri henkilöhahmoilla on aina tietty rooli, kuten vastustaja, auttaja, objekti, subjekti yms

45
New cards

henkilöhahmojen mimeettinen komponentti (retorinen kertomusteoria, James Phelan)

henkilöhahmot ovat ihmisien kaltaisia ja tuntuvat "todellisilta"

46
New cards

kertoja: ekstradiegeettinen vs. intradiegeettinen

extra "ulkokehä" pääkertoja, intra upotettu

47
New cards

kertoja: heterodiegeettinen vs. homodiegeettinen

onko kertoja maailmassa mukana vai ei?

kertoja tarinamaailmassa vs minäkertoja eli minä itse henkilöhahmona

48
New cards

henkilöhahmojen temaattinen komponentti (retorinen kertomusteoria, James Phelan)

henkilöhahmot ovat osa taiteellista komponenttia, edustavat jotain itseään isompaa, esim. vähemmistön jäsentä

49
New cards

henkilöhahmojen synteettinen komponentti (retorinen kertomusteoria, James Phelan)

henkilöhahmoilla on juonellinen funktio, joka edistää tarinaa

50
New cards

fokalisaatio

Kerrotun rajoittamisen väline: sisäinen, ulkoinen ja nollafokalisaatio

voi vaihdella kertomuksen kuluessa

nollafokalisaatio: ei mitään filtteriä, kertoja tietää kaiken ilman mitään rajoituksia.

ulkoinen: kameran linssin läpi, objektiivinen

sisäinen: subjektiivinen, esim. lapsifokalisoija

upotettu: Ylemmän tason fokalisoija (usein kertoja-fokalisoija) toimii kehyksenä, jonka sisään alemman tason hahmon fokalisaatio upotetaan. Shieldsin novelli; kertojan ääni säilyy, mutta havainto suodattuu hahmon tajunnan läpi

Hypoteettinen: kertoja saattaa todeta, että “Jos olisi x-asiaa…”

51
New cards

puhekategoriat: suora, epäsuora ja vapaa epäsuora esitys

52
New cards

poikkeavuus ja parallelismi (Roman Jakobson)

53
New cards

mitallisuus, vapaamittaisuus, vapaarytmisyys

mitallinen runo seuraa säkeistökaavaa, säännöllisesti toistuva runojalka. Esim kalevala, nelipolvinen trokee. vapaamittainen runo sisältää mitallisesti tunnistettavia säkeitä (tai esim. loppusointukaava), mutta se ei noudata tiettyä runomittaa. Voi olla esim. vaihtuvia säkeen pituuksia. Vapaarytminen runo ei noudata minkäänlaista kavaa, tyypillinen proosarunoille.

54
New cards

runojalka

mitallisen runon pienin yksikkö, poljenta yksikkö joka toistuu runossa esim. jambi painoton + painollinen tavu Haapala= tavujen yhdistelmä joka muodostaa säkeen rytmisen perustan

55
New cards

runomitta

runossa ilmenevä poljennollinen säännöllisyys

56
New cards

soinnullisuus / sointuisuus (alku-, loppu- ja sisäsoinnut)

runossa toistuvia äänteitä, alkusointu esim. sihisevä siili, loppusointu (riimi) esim puu - suu, sisäsointu esim. Kahden tai useamman tavun tai äänneryhmän sointuminen yhteen samassa säkeessä esim "On ilo sulla, mut suru mulla,"

57
New cards

säkeenylitys

lause ylittää säkeen rajan, joskus jopa sana katkaistu

58
New cards

menetelmällisyys

intertekstuaalisuudessa: subtekstiä generoidaan uudestaan jollain menetelmällä, runoudessa keksitään sääntö, jonka avulla tehdään tekstiä esim. teksti ilman e-kirjainta

59
New cards

kuvallisuus

asiat esitetään vertaiskuvin kirjaimellisuuden sijaan. Tähän kuuluu kaikki kielikuvat kuten esimerkiksi metafora

60
New cards

symboli

elementti joka edustaa jotain muuta. Yleensä tunttettu kulttuurissa tai kirjailijalla voi olla omassa tuotannossa toistuva symboli. esim. sydän = rakkaus

61
New cards

allegoria

vertauskuvallinen kertomus, esim. kerrotaan lintu parven matkasta etelään, mutta puhutaankin ihmisen vankeudesta.

62
New cards

(runo)kuva

runon elementti, tarkoittaa kaikkia kielikuvia, mutta myös puhdasta kuvaa

63
New cards

metafora

vertaus ilman kuin sanaa, tuo kaksi asiaa yhteen luodakseen uuden merkityksen esim "Olet meri"

Joku asia kuvataan toisen asian kautta

64
New cards

käsitemetafora ("kognitiivinen metafora")

Metafora on tapa, jolla ihmisaivot hahmottavat todellisuutta

Esim. Elämä on matka

65
New cards

etuala ja taka-ala

?

66
New cards

metonymia

kielikuva jossa asia korvataan sukua olevalla sanalla. Esim kynä voi viitata oikeasti kirjailijaan.

67
New cards

synekdokee

Metonymian alalaji, jossa osalla viitataan kokonaisuuteen. Esim. puhutaan kädestä mutta tarkoitetaan koko ihmistä

68
New cards

synestesia

aistihavaintoja sekoittava kielikuva, esim. kirkuvan punainen

69
New cards

homonymia

sana joka tarkoittaa useampaa asiaa, esim. viitta voi olla vaate, mutta myös tien varressa oleva opaste tai kuusi voi olla numero tai puu

70
New cards

oksymoron

kielikuva joka yhdistää keskenään ristiriitaisia sanoja, esim. julkinen salaisuus

71
New cards

apostrofi

puhutellaan jotain poissa olevaa tai ei inhimillistä, kuten kiveä.

72
New cards

itserefleksiivisyys kirjallisuudessa

monia keinoja joilla jollain tapaa kommentoidaan ja kiinnitetään huomiota siihen että teksti on tekstiä, kertomus on kertomus, runo on runo yms., esim. metakertomuksellisuus jossa kertomus kommentoi itseään kertomuksena "taas tämä tuttu tarina"

73
New cards

mise en abyme

teksti tekstissä, kuva kuvassa, upotusrakenne

74
New cards

alluusio

epäsuora intertekstuaalinen viittaus subtekstiin, esim. myrkkyomena on viittaus lumikkiin

75
New cards

subteksti

teksti, johon toinen teksti viittaa

76
New cards

Klassinen narratologia

77
New cards

Jälkiklassinen narratologia