Ke 1+2

0.0(0)
Studied by 0 people
call kaiCall Kai
learnLearn
examPractice Test
spaced repetitionSpaced Repetition
heart puzzleMatch
flashcardsFlashcards
GameKnowt Play
Card Sorting

1/131

encourage image

There's no tags or description

Looks like no tags are added yet.

132 Terms

1
New cards

aine

kemiallinen materiaali, jolla on massa ja ulottuvuus

2
New cards

eksoterminen

lämpöenergiaa vapauttava reaktio

3
New cards

endoterminen

lämpöenergiaa sitova reaktio

4
New cards

härmistyminen

olomuodon muutos suoraan kaasusta kiinteäksi

5
New cards

höyrystyminen

olomuodon muutos nesteestä kaasuksi

6
New cards

jähmettyminen

olomuodon muutos nesteestä kiinteäksi

7
New cards

Sublimoituminen

olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi

8
New cards

sulaminen

olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi

9
New cards

tiivistyminen

olomuodon muutos kaasusta nesteeksi

10
New cards

alkuaine

aine, joka koostuu atomeista, joiden ytimissä on yhtä monta protonia

11
New cards

allotropia

ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja

12
New cards

amorfinen aine

aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä

13
New cards

kiteinen aine

kiinteä aine, jolla on säännöllinen hilarakenne ja tarkka sulamispiste

14
New cards

puhdas aine

aine, joka sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä

15
New cards

yhdiste

puhdas aine, joka muodostuu, kun kaksi tai useampi eri alkuaine liittyy toisiinsa kemiallisella sidoksella tietyssä kokonaislukusuhteessa

16
New cards

emulsio

kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen muodostama heterogeeninen seos

17
New cards

faasi

aineen yhtenäinen olomuotoalue

18
New cards

heterogeeninen seos

koostumukseltaan epätasainen seos, jossa on vähintään kaksi faasia eli olomuotoaluetta

19
New cards

Homogeeninen seos

koostumukseltaan tasainen seos, jossa on vain yksi faasi eli olomuotoalue

20
New cards

komponentti

seoksen ainesosa

21
New cards

lejeerinki

Kahden tai useamman metallin muodostama homogeeninen seos.

22
New cards

liete

nesteen ja hyvin pienten kiinteiden hiukkasten muodostama heterogeeninen seos

23
New cards

liuos

homogeeninen seos, joka koostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta

24
New cards

liuotin

aine, jota on liuoksessa eniten

25
New cards

seos

sisältää kahta eri alkuainetta tai yhdistettä, ja se voi olla homogeeninen tai heterogeeninen.

26
New cards

vaahto

heterogeeninen seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisällä on kaasukuplia

27
New cards

Massaprosenttisuus, m-%

suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen massan osuuden koko seoksen massasta prosentteina

28
New cards

Tilavuusprosenttisuus, til-%

suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen tilavuuden osuuden koko seoksen tilavuudesta prosentteina

29
New cards

promille

yksi tuhannesosa

30
New cards

ppm

yksi miljoonasosa

31
New cards

ppb

yksi miljardisosa

32
New cards

Puhdas aine

aine, joka sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä

33
New cards

seos

aine, jossa vähintään kaksi eri alkuainetta tai yhdistettä on sekoittunut (homo ja heterogeeniset seokset)

34
New cards

Homogeeninen seos

koostumukseltaan tasainen seos, jossa on vain yksi faasi eli olomuotoalue

35
New cards

Heterogeeninen seos

koostumukseltaan epätasainen seos, jossa on vähintään kaksi faasia eli olomuotoaluetta

36
New cards

yhdiste

puhdas aine, joka muodostuu, kun kaksi tai useampi eri alkuaine liittyy toisiinsa kemiallisella sidoksella tietyssä kokonaislukusuhteessa

37
New cards

hila

Kiinteissä puhtaissa aineissa rakenneyksiköt ovat järjestäytyneet tiiviisti lähelle toisiaan = hilarakenne. Kutsutaan myös KITEISIKSI AINEIKSI

38
New cards

Amorfinen aine

aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä tai kiehumispistettä, eikä kemialliset sidokset ova keskenään yhtä vahvoja KUTEN PUHTAILLA AINEILLA. MM:lasi

39
New cards

Jalokaasu

ryhmän 18 alkuaine, yksiatomisia. Erittäin matalat kiehumis ja sulamispisteet

40
New cards

Halogeenit

Ryhmän 17. alkuaineet

41
New cards

Mitkä alkuaineet esiintyvät luonnossa kaksiatomisina

  • vety H₂

  • typpi N₂

  • happi O₂

  • fluori F₂

  • kloori Cl₂

  • bromi Br₂

  • jodi I₂


42
New cards

Puolimetalli

alkuaine, jolla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia. Kuten Pii, Arseeni, Germanium, Boori

43
New cards

Allotropia

ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy samassa olomuodossa erilaisia rakennemuotoja

44
New cards

Tinan allotropiset muodot

valkoinen- ja harmaa tina. Valkoinen tina pysyvämpi huoneenlämmössä

45
New cards

Lejeerinki

vähintään kahden metallin muodostama seos

46
New cards

Pronssi koostumus

Kupari + tina

47
New cards

messinki

kuparin ja sinkin seos

48
New cards

teräs

Raudan ja pienen määrän hiilen seos (+yleensä muita aineita käyttötarkoituksesta riippuen)

49
New cards

Faasi

olomuotoalue

50
New cards

Liete

nesteen ja hyvin pienten kiinteiden hiukkasten muodostama heterogeeninen seos

51
New cards

vaahto

heterogeeninen seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisällä on kaasukuplia

52
New cards

Emulsio

Kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen seos

53
New cards

emulgointiaine

Aine, joka pyrkii homogenisoimaan seoksen (mm: Lesitiini)

54
New cards

Homegeeniset seokset

Vesiliuokset

Metalliseokset (lejeerinki)

Kaasuseokset

55
New cards

Heterogeeniset seokset

1. Vaahto

2. Emulsio

3. Lietteet

56
New cards

Atomi

Atomi on rakennuspalikka, josta aine muodostuu. Atomi koostuu tietystä määrästä protoneita, neutroneita ja elektroneja. ESIM , proteiinit hiilihydraatit ja rasvat.

<p>Atomi on rakennuspalikka, josta aine muodostuu. Atomi koostuu tietystä määrästä protoneita, neutroneita ja elektroneja. ESIM , proteiinit hiilihydraatit ja rasvat.</p>
57
New cards

Molekyyli

Se on kahden tai useamman kovalenttisesti toisiinsa sitoutuneet atomin muodostuma rakenne. Esim vesi etanoli ja metaani.

<p>Se on kahden tai useamman kovalenttisesti toisiinsa sitoutuneet atomin muodostuma rakenne. Esim vesi etanoli ja metaani.</p>
58
New cards

Alkuaine

se koostu keskenään samanlaisista atomeista, atomit on saman alkuaineen atomeja jos niiden ytimissä on sama määrä protoneja.

<p>se koostu keskenään samanlaisista atomeista, atomit on saman alkuaineen atomeja jos niiden ytimissä on sama määrä protoneja.</p>
59
New cards

suolat

Kemiassa suolalla tarkoitetaan yhdistettä, jossa on ionisidoksia. Suola koostuu kationeista eli positiivisista ioneista ja anioneista eli negatiivisista ioneista. Niiden välillä on vahvoja ionisidoksia.

<p><span>Kemiassa suolalla tarkoitetaan yhdistettä, jossa on ionisidoksia. Suola koostuu kationeista eli positiivisista ioneista ja anioneista eli negatiivisista ioneista. Niiden välillä on vahvoja ionisidoksia.</span></p>
60
New cards

HAVAINTOJEN TEKEMINEN

• Olomuodonmuutokseen

• Värin vaihtumiseen

• Lämpötilan muutokseen

• Aineen saostumiseen

• Kaasun muodostumiseen

61
New cards

yksikön muunnosket


<p></p>
62
New cards

Olomuotojen muutokset

knowt flashcard image
63
New cards

endoterminen ja eksoterminen olomuodon muutokset

Olomuodon muutos

Muutos

Endo-/eksoterminen

Sulaminen

kiinteä → neste

Endoterminen

Höyrystyminen

neste → kaasu

Endoterminen

Sublimoituminen

kiinteä → kaasu

Endoterminen

Jähmettyminen

neste → kiinteä

Eksoterminen

Tiivistyminen

kaasu → neste

Eksoterminen

Härmistyminen

kaasu → kiinteä

Eksoterminen


64
New cards

isotoopit

ovat saman alkuaineen erimassaisia atomeja. Niissä on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.


65
New cards

Järjestysluku massaluku

kertoo, kuinka monta protonia atomissa on. Massaluku kertoo, kuinka monta protonia ja neutronia on yhteensä atomin ytimessä.

66
New cards

ALUMIININ ELEKTRONIRAKENNE

knowt flashcard image
67
New cards

BOHRIN ATOMIMALLI

mahtuu max 18 elektroneja , 1,2,3,4 tai K L M N , 2,8 JNE

68
New cards

ELEKTRONIN VIRITTYMINEN

elektroni absorboi energiaa ja siirtyy korkeammalle energiatilalle , VOIDAAN TEHÄ SÄHKÖL VALOL tai lämmöl, se atomi emittöi eli säteilee absormoinsa energia viritystilassa esim väreinä

<p>elektroni absorboi energiaa ja siirtyy korkeammalle energiatilalle , VOIDAAN TEHÄ SÄHKÖL VALOL tai lämmöl, se atomi emittöi eli säteilee absormoinsa energia viritystilassa esim väreinä </p>
69
New cards

Jaksot

ovat taulukon vaakarivejä Samassa jaksossa alkuaineilla on yhtä

monta elektronikuorta

70
New cards

Ryhmät

ovat taulukon pystysarakkeita, Samassa pääryhmässä alkuaineilla on yhtä

monta elektronia uloimmalla kuorella

71
New cards

Ryhmä 1

alkalimetallit , •Muodostavat veden kanssa reagoidessaan alkalisia (emäksisiä)

yhdisteitä

72
New cards

Ryhmä 2

maa-alkalimetallit Muodostavat alkalimetallien tapaan emäksisiä vesiliuoksia

73
New cards

Ryhmä 17

halogeenit

•Reagoivat helposti metallien kanssa

•Muodostavat metallien kanssa suoloja

74
New cards

Ryhmä 18

jalokaasut

• Eivät juurikaan reagoi muiden alkuaineiden kanssa

•Eivät tavallisesti muodosta yhdisteitä

75
New cards
<p>Metallit</p>

Metallit

•helposti muokattavia

•kiiltäviä

•johtavat sähköä ja lämpöä

•Kiinteitä huoneenlämmössä (paitsi Hg)

76
New cards
<p>Epämetallit</p>

Epämetallit

•Sähkö- ja lämpöeristeitä

•Usein kaasumaisia (esim. happi, typpi ja

kaikki jalokaasut

• Kiinteät epämetallit ovat hauraita (esim.

hiili ja rikki)

77
New cards
<p>Puolimetallit</p>

Puolimetallit

•Metallien ja epämetallien ominaisuuksia

•Esim. Pii johtaa sähköä vain tietyissä

olosuhteissa

78
New cards

OKTETTISÄÄNTÖ

Alkuaineilla on taipumus pyrkiä tilaan, jossa niillä on 8 ulkoelektronia (oktetti)

1. Luovuttamalla elektroneja

2. Vastaanottamalla elektroneja

3. Jakamalla elektroneja toisen atomin kanssa

79
New cards

Vahvat sidokset

ionisidos, kovalenttinen sidos , metallisidos

80
New cards

heikot sidokset

ioni-dipoli sidos, vetysidos, dipolidipoli sidos, dispersio voima

81
New cards

elektronegatiivisuus

Ero < 1,7 → kovalenttinen sidos

Ero > 1,7 → ionisidos

<p>Ero &lt; 1,7 → kovalenttinen sidos</p><p>Ero &gt; 1,7 → ionisidos</p>
82
New cards

IONI

Ioni muodostuu, kun atomi luovuttaatai vastaanottaa elektroneja saavuttaakseen oktetin

• Kationi (+ varaus) muodostuu, kun atomi luovuttaa elektroneja

• Anioni (− varaus) muodostuu, kun atomi vastaanottaa elektroneja

83
New cards

IONIYHDISTEIDEN ELI SUOLA MUODOSTUMINEN

→Epämetalli vetää metallien ulkoelektronit itselleen

  • Ioniyhdisteen (suola) varaus on aina

    neutraali, eli ioneita voidaan tarvita

    eri määrä

Suolan kaavassa ilmoitetaan ensin kationi + ja sitten anioni -

84
New cards

ioniyhdisteet esimerkkit


<p></p>
85
New cards

IONIYHDISTEIDEN OMINAISUUKSIA

  • korkea sulamispiste →vahvan sähköisen vuorovaikutuksen

    katkeaminen vaatii energiaa

  • Ioniyhdisteet johtavat hyvin sähköä

    nesteinä (l) ja vesiliuoksina (aq) → varaukselliset ionit pääsevät

    liikkumaan vapaasti


86
New cards

atomin koko

pienenee vasemmalta oikealle

kasvaa ylhäältä alas menneessä

<p>pienenee vasemmalta oikealle </p><p>kasvaa ylhäältä alas menneessä</p>
87
New cards

Minkälaisia suoloja seuraavat atomit muodostavat yhdessä? Kirjoita suolan kaava. Osaatko nimetä suolan?

a) natrium ja kloori

b) kalsium ja happi

c) alumiini ja happi

d) magnesium ja bromi

e) barium ja jodi

a) Kaava: NaCl natriumkloridi (ruokasuola)
b)Kaava: CaO kalsiumoksidi
c) Kaava: Al2O3 alumiinioksidi
d) MgBr2 Nimi: magnesiumbromidi
e) Barium ja jodi BaI2 bariumjodidi

88
New cards

moniatomisen sidokset

Na₂CO₃

  • CO₃²⁻-ionin sisällä → kovalenttiset sidokset

  • Na⁺-ionien ja CO₃²⁻-ionin välillä → ionisidos


89
New cards

Tutustu moniatomisiin ioneihin ja niiden muodostamiin suoloihin. Kirjoita seuraavien suolojen kaavat:

a) natriumsulfaatti

b) kalsiumkarbonaatti

c) litiumfosfaatti

d) kaliumnitraatti

e) ammoniumnitraatti

f) ammoniumfosfaatti.

a) Na2SO4, natriumioneja Na+ tarvitaan kaksi yhtä sulfaatti-ionia SO42− kohti.

b) CaCO3

c) Li3PO4

d) KNO3

e) NH4NO3

f) (NH4)3PO4

90
New cards

yleisimmät moniatomiset ionit

Ioni

Nimi

Varaus

OH⁻

hydroksidi

−1

NO₃⁻

nitraatti

−1

CO₃²⁻

karbonaatti

−2

SO₄²⁻

sulfaatti

−2

PO₄³⁻

fosfaatti

−3

NH₄⁺

ammonium

+1


91
New cards

negatiiviset Yksiatomiset negatiiviset ionit


Kaava

Nimi

F

fluori

F⁻

fluoridi-ioni

O

happi

O²⁻

oksidi-ioni


92
New cards

Yksiatomisia positiivisia ioneja

  • Na⁺ = natriumioni

  • K⁺ = kaliumioni

  • Li⁺ = litiumioni

  • Mg²⁺ = magnesiumioni

  • Ca²⁺ = kalsiumioni

  • Al³⁺ = alumiini-ioni


93
New cards

Moniatomisia positiivisia ioneja

Kaava

Nimi

Varaus

NH₄⁺

ammoniumioni

+1

H₃O⁺

oksoniumioni (hydroniumioni)

+1

Hg₂²⁺

elohopea(I)-ioni

+2


94
New cards

Metallisidos

on säköinen vetovoima positiivisen metallikatioijen ja negatiivisten elektronien välillä. Metallisidoksessa metalliatomit luovuttavat ulkoelektronejaan yhteiseen käyttöön → ympäröi metallikationeja ja muodostuu metallihila.

<p>on säköinen vetovoima positiivisen metallikatioijen ja negatiivisten elektronien välillä. Metallisidoksessa metalliatomit luovuttavat ulkoelektronejaan yhteiseen käyttöön → ympäröi metallikationeja ja muodostuu metallihila.</p>
95
New cards

metallien ominaisudeet


<p></p>
96
New cards

Kovalenttinen sidos

Kovalenttisessa sidoksessa epämetallia atomit jakavat yhden tai useamman ulkoelektronin.

→ Näin muodostuneita yhdisteitä sanotaan molekyyleiksi

Kaksois- ja kolmoissidokset ovat vahvempia kuin yksinkertainen sidos

<p>Kovalenttisessa sidoksessa <span>epämetallia</span> atomit jakavat yhden tai useamman ulkoelektronin.</p><p>→ Näin muodostuneita yhdisteitä sanotaan molekyyleiksi</p><p>Kaksois- ja kolmoissidokset ovat vahvempia kuin yksinkertainen sidos</p>
97
New cards

molekyylien ominaisuudet

erilaiset ominaisuudet ja vaihtelevia, koksa niitä on eri olomuotoja kuten kaasu, neste kiinteä.

Molekyylit liukenevat veteen kokonaisina yhdisteinä → ei ioneina

ominaisuudet riippu vetovoimista eikä vahvoista sidoksista

vahvat sidokset on molekyylin sisällä olevat sidokset ja vetoivoimat on biiden molekyylien väliset sidokset

98
New cards

miten sokeri molekyyli vedessä liukenee

Sokerimolekyylit ovat hiilihydraatteja, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta.

Sokeri palassa on miljoonia sokerimolekyylejä, vedessä nämä sokerimolekyylien väliset sidokset katkeavat ja ne erottuvat toisistaan, ne leviävät tasaisesti sinne vesimolekyylien sekaan.


mut se itse sokerimolekyyli ei erkaantu itse pienemmäks varalliseksi hiukkasiksi.

→ näin se ei johda sähköä

<p><span>Sokerimolekyylit ovat </span><mark>hiilihydraatteja, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta</mark>.</p><p>Sokeri palassa on miljoonia sokerimolekyylejä, vedessä nämä sokerimolekyylien väliset sidokset katkeavat ja ne erottuvat toisistaan, ne leviävät tasaisesti sinne vesimolekyylien sekaan.</p><p></p><p>mut se itse sokerimolekyyli ei erkaantu itse pienemmäks varalliseksi hiukkasiksi.</p><p>→ näin se ei johda sähköä</p>
99
New cards

miten ruokasuola näkyy vedessä

ruokasuola koostu Na+ joka on positiivinen ja Cl- joka on negatiivinen , vedessä suola ei pysy suolamolekyylinä vaan se hajoaa Na+ ja Cl- näin liuoksella on varaus ja voi johtaa sähköä koska liuoksessa on varaudellisia hiukkasia.

<p>ruokasuola koostu Na+ joka on positiivinen ja Cl- joka on negatiivinen , vedessä suola ei pysy suolamolekyylinä vaan se hajoaa Na+ ja Cl- näin liuoksella on varaus ja voi johtaa sähköä koska liuoksessa on varaudellisia hiukkasia.</p>
100
New cards

puhdas aine

se koostu vain yhdenlaisist rakennneosist

→ esim hiili , siin on vaan hiiliatomei

→ sakkaroosi (sokeri) siin on vaan samoi sokerimolekyyli

→ natriumkloridi eli ruoka suola, koostu samoist alkuainiest, vaikka on eri alkuaineit se on puhdas aine.

<p>se koostu vain yhdenlaisist rakennneosist </p><p>→ esim hiili , siin on vaan hiiliatomei</p><p>→ sakkaroosi (sokeri) siin on vaan samoi sokerimolekyyli</p><p>→ natriumkloridi eli ruoka suola, koostu samoist alkuainiest, vaikka on eri alkuaineit se on puhdas aine.</p>