1/131
Looks like no tags are added yet.
aine
kemiallinen materiaali, jolla on massa ja ulottuvuus
eksoterminen
lämpöenergiaa vapauttava reaktio
endoterminen
lämpöenergiaa sitova reaktio
härmistyminen
olomuodon muutos suoraan kaasusta kiinteäksi
höyrystyminen
olomuodon muutos nesteestä kaasuksi
jähmettyminen
olomuodon muutos nesteestä kiinteäksi
Sublimoituminen
olomuodon muutos suoraan kiinteästä kaasuksi
sulaminen
olomuodon muutos kiinteästä nesteeksi
tiivistyminen
olomuodon muutos kaasusta nesteeksi
alkuaine
aine, joka koostuu atomeista, joiden ytimissä on yhtä monta protonia
allotropia
ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy erilaisia rakennemuotoja
amorfinen aine
aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä
kiteinen aine
kiinteä aine, jolla on säännöllinen hilarakenne ja tarkka sulamispiste
puhdas aine
aine, joka sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä
yhdiste
puhdas aine, joka muodostuu, kun kaksi tai useampi eri alkuaine liittyy toisiinsa kemiallisella sidoksella tietyssä kokonaislukusuhteessa
emulsio
kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen muodostama heterogeeninen seos
faasi
aineen yhtenäinen olomuotoalue
heterogeeninen seos
koostumukseltaan epätasainen seos, jossa on vähintään kaksi faasia eli olomuotoaluetta
Homogeeninen seos
koostumukseltaan tasainen seos, jossa on vain yksi faasi eli olomuotoalue
komponentti
seoksen ainesosa
lejeerinki
Kahden tai useamman metallin muodostama homogeeninen seos.
liete
nesteen ja hyvin pienten kiinteiden hiukkasten muodostama heterogeeninen seos
liuos
homogeeninen seos, joka koostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta
liuotin
aine, jota on liuoksessa eniten
seos
sisältää kahta eri alkuainetta tai yhdistettä, ja se voi olla homogeeninen tai heterogeeninen.
vaahto
heterogeeninen seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisällä on kaasukuplia
Massaprosenttisuus, m-%
suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen massan osuuden koko seoksen massasta prosentteina
Tilavuusprosenttisuus, til-%
suure, joka ilmoittaa määritettävän aineen tilavuuden osuuden koko seoksen tilavuudesta prosentteina
promille
yksi tuhannesosa
ppm
yksi miljoonasosa
ppb
yksi miljardisosa
Puhdas aine
aine, joka sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä
seos
aine, jossa vähintään kaksi eri alkuainetta tai yhdistettä on sekoittunut (homo ja heterogeeniset seokset)
Homogeeninen seos
koostumukseltaan tasainen seos, jossa on vain yksi faasi eli olomuotoalue
Heterogeeninen seos
koostumukseltaan epätasainen seos, jossa on vähintään kaksi faasia eli olomuotoaluetta
yhdiste
puhdas aine, joka muodostuu, kun kaksi tai useampi eri alkuaine liittyy toisiinsa kemiallisella sidoksella tietyssä kokonaislukusuhteessa
hila
Kiinteissä puhtaissa aineissa rakenneyksiköt ovat järjestäytyneet tiiviisti lähelle toisiaan = hilarakenne. Kutsutaan myös KITEISIKSI AINEIKSI
Amorfinen aine
aine, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä siten tarkkaa sulamispistettä tai kiehumispistettä, eikä kemialliset sidokset ova keskenään yhtä vahvoja KUTEN PUHTAILLA AINEILLA. MM:lasi
Jalokaasu
ryhmän 18 alkuaine, yksiatomisia. Erittäin matalat kiehumis ja sulamispisteet
Halogeenit
Ryhmän 17. alkuaineet
Mitkä alkuaineet esiintyvät luonnossa kaksiatomisina
vety H₂
typpi N₂
happi O₂
fluori F₂
kloori Cl₂
bromi Br₂
jodi I₂
Puolimetalli
alkuaine, jolla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia. Kuten Pii, Arseeni, Germanium, Boori
Allotropia
ilmiö, jossa samalla alkuaineella esiintyy samassa olomuodossa erilaisia rakennemuotoja
Tinan allotropiset muodot
valkoinen- ja harmaa tina. Valkoinen tina pysyvämpi huoneenlämmössä
Lejeerinki
vähintään kahden metallin muodostama seos
Pronssi koostumus
Kupari + tina
messinki
kuparin ja sinkin seos
teräs
Raudan ja pienen määrän hiilen seos (+yleensä muita aineita käyttötarkoituksesta riippuen)
Faasi
olomuotoalue
Liete
nesteen ja hyvin pienten kiinteiden hiukkasten muodostama heterogeeninen seos
vaahto
heterogeeninen seos, jossa nesteen tai kiinteän aineen sisällä on kaasukuplia
Emulsio
Kahden toisiinsa sekoittumattoman nesteen seos
emulgointiaine
Aine, joka pyrkii homogenisoimaan seoksen (mm: Lesitiini)
Homegeeniset seokset
Vesiliuokset
Metalliseokset (lejeerinki)
Kaasuseokset
Heterogeeniset seokset
1. Vaahto
2. Emulsio
3. Lietteet
Atomi
Atomi on rakennuspalikka, josta aine muodostuu. Atomi koostuu tietystä määrästä protoneita, neutroneita ja elektroneja. ESIM , proteiinit hiilihydraatit ja rasvat.

Molekyyli
Se on kahden tai useamman kovalenttisesti toisiinsa sitoutuneet atomin muodostuma rakenne. Esim vesi etanoli ja metaani.

Alkuaine
se koostu keskenään samanlaisista atomeista, atomit on saman alkuaineen atomeja jos niiden ytimissä on sama määrä protoneja.

suolat
Kemiassa suolalla tarkoitetaan yhdistettä, jossa on ionisidoksia. Suola koostuu kationeista eli positiivisista ioneista ja anioneista eli negatiivisista ioneista. Niiden välillä on vahvoja ionisidoksia.

HAVAINTOJEN TEKEMINEN
• Olomuodonmuutokseen
• Värin vaihtumiseen
• Lämpötilan muutokseen
• Aineen saostumiseen
• Kaasun muodostumiseen
yksikön muunnosket

Olomuotojen muutokset

endoterminen ja eksoterminen olomuodon muutokset
Olomuodon muutos | Muutos | Endo-/eksoterminen |
|---|---|---|
Sulaminen | kiinteä → neste | Endoterminen |
Höyrystyminen | neste → kaasu | Endoterminen |
Sublimoituminen | kiinteä → kaasu | Endoterminen |
Jähmettyminen | neste → kiinteä | Eksoterminen |
Tiivistyminen | kaasu → neste | Eksoterminen |
Härmistyminen | kaasu → kiinteä | Eksoterminen |
isotoopit
ovat saman alkuaineen erimassaisia atomeja. Niissä on sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja.
Järjestysluku massaluku
kertoo, kuinka monta protonia atomissa on. Massaluku kertoo, kuinka monta protonia ja neutronia on yhteensä atomin ytimessä.
ALUMIININ ELEKTRONIRAKENNE

BOHRIN ATOMIMALLI
mahtuu max 18 elektroneja , 1,2,3,4 tai K L M N , 2,8 JNE
ELEKTRONIN VIRITTYMINEN
elektroni absorboi energiaa ja siirtyy korkeammalle energiatilalle , VOIDAAN TEHÄ SÄHKÖL VALOL tai lämmöl, se atomi emittöi eli säteilee absormoinsa energia viritystilassa esim väreinä

Jaksot
ovat taulukon vaakarivejä Samassa jaksossa alkuaineilla on yhtä
monta elektronikuorta
Ryhmät
ovat taulukon pystysarakkeita, Samassa pääryhmässä alkuaineilla on yhtä
monta elektronia uloimmalla kuorella
Ryhmä 1
alkalimetallit , •Muodostavat veden kanssa reagoidessaan alkalisia (emäksisiä)
yhdisteitä
Ryhmä 2
maa-alkalimetallit Muodostavat alkalimetallien tapaan emäksisiä vesiliuoksia
Ryhmä 17
halogeenit
•Reagoivat helposti metallien kanssa
•Muodostavat metallien kanssa suoloja
Ryhmä 18
jalokaasut
• Eivät juurikaan reagoi muiden alkuaineiden kanssa
•Eivät tavallisesti muodosta yhdisteitä

Metallit
•helposti muokattavia
•kiiltäviä
•johtavat sähköä ja lämpöä
•Kiinteitä huoneenlämmössä (paitsi Hg)

Epämetallit
•Sähkö- ja lämpöeristeitä
•Usein kaasumaisia (esim. happi, typpi ja
kaikki jalokaasut
• Kiinteät epämetallit ovat hauraita (esim.
hiili ja rikki)

Puolimetallit
•Metallien ja epämetallien ominaisuuksia
•Esim. Pii johtaa sähköä vain tietyissä
olosuhteissa
OKTETTISÄÄNTÖ
Alkuaineilla on taipumus pyrkiä tilaan, jossa niillä on 8 ulkoelektronia (oktetti)
1. Luovuttamalla elektroneja
2. Vastaanottamalla elektroneja
3. Jakamalla elektroneja toisen atomin kanssa
Vahvat sidokset
ionisidos, kovalenttinen sidos , metallisidos
heikot sidokset
ioni-dipoli sidos, vetysidos, dipolidipoli sidos, dispersio voima
elektronegatiivisuus
Ero < 1,7 → kovalenttinen sidos
Ero > 1,7 → ionisidos

IONI
Ioni muodostuu, kun atomi luovuttaatai vastaanottaa elektroneja saavuttaakseen oktetin
• Kationi (+ varaus) muodostuu, kun atomi luovuttaa elektroneja
• Anioni (− varaus) muodostuu, kun atomi vastaanottaa elektroneja
IONIYHDISTEIDEN ELI SUOLA MUODOSTUMINEN
→Epämetalli vetää metallien ulkoelektronit itselleen
Ioniyhdisteen (suola) varaus on aina
neutraali, eli ioneita voidaan tarvita
eri määrä
Suolan kaavassa ilmoitetaan ensin kationi + ja sitten anioni -
ioniyhdisteet esimerkkit

IONIYHDISTEIDEN OMINAISUUKSIA
korkea sulamispiste →vahvan sähköisen vuorovaikutuksen
katkeaminen vaatii energiaa
Ioniyhdisteet johtavat hyvin sähköä
nesteinä (l) ja vesiliuoksina (aq) → varaukselliset ionit pääsevät
liikkumaan vapaasti
atomin koko
pienenee vasemmalta oikealle
kasvaa ylhäältä alas menneessä

Minkälaisia suoloja seuraavat atomit muodostavat yhdessä? Kirjoita suolan kaava. Osaatko nimetä suolan?
a) natrium ja kloori
b) kalsium ja happi
c) alumiini ja happi
d) magnesium ja bromi
e) barium ja jodi
a) Kaava: NaCl natriumkloridi (ruokasuola)
b)Kaava: CaO kalsiumoksidi
c) Kaava: Al2O3 alumiinioksidi
d) MgBr2 Nimi: magnesiumbromidi
e) Barium ja jodi BaI2 bariumjodidi
moniatomisen sidokset
Na₂CO₃
CO₃²⁻-ionin sisällä → kovalenttiset sidokset
Na⁺-ionien ja CO₃²⁻-ionin välillä → ionisidos
Tutustu moniatomisiin ioneihin ja niiden muodostamiin suoloihin. Kirjoita seuraavien suolojen kaavat:
a) natriumsulfaatti
b) kalsiumkarbonaatti
c) litiumfosfaatti
d) kaliumnitraatti
e) ammoniumnitraatti
f) ammoniumfosfaatti.
a) Na2SO4, natriumioneja Na+ tarvitaan kaksi yhtä sulfaatti-ionia SO42− kohti.
b) CaCO3
c) Li3PO4
d) KNO3
e) NH4NO3
f) (NH4)3PO4
yleisimmät moniatomiset ionit
Ioni | Nimi | Varaus |
|---|---|---|
OH⁻ | hydroksidi | −1 |
NO₃⁻ | nitraatti | −1 |
CO₃²⁻ | karbonaatti | −2 |
SO₄²⁻ | sulfaatti | −2 |
PO₄³⁻ | fosfaatti | −3 |
NH₄⁺ | ammonium | +1 |
negatiiviset Yksiatomiset negatiiviset ionit
Kaava | Nimi |
|---|---|
F | fluori |
F⁻ | fluoridi-ioni |
O | happi |
O²⁻ | oksidi-ioni |
Yksiatomisia positiivisia ioneja
Na⁺ = natriumioni
K⁺ = kaliumioni
Li⁺ = litiumioni
Mg²⁺ = magnesiumioni
Ca²⁺ = kalsiumioni
Al³⁺ = alumiini-ioni
Moniatomisia positiivisia ioneja
Kaava | Nimi | Varaus |
|---|---|---|
NH₄⁺ | ammoniumioni | +1 |
H₃O⁺ | oksoniumioni (hydroniumioni) | +1 |
Hg₂²⁺ | elohopea(I)-ioni | +2 |
Metallisidos
on säköinen vetovoima positiivisen metallikatioijen ja negatiivisten elektronien välillä. Metallisidoksessa metalliatomit luovuttavat ulkoelektronejaan yhteiseen käyttöön → ympäröi metallikationeja ja muodostuu metallihila.

metallien ominaisudeet

Kovalenttinen sidos
Kovalenttisessa sidoksessa epämetallia atomit jakavat yhden tai useamman ulkoelektronin.
→ Näin muodostuneita yhdisteitä sanotaan molekyyleiksi
Kaksois- ja kolmoissidokset ovat vahvempia kuin yksinkertainen sidos

molekyylien ominaisuudet
erilaiset ominaisuudet ja vaihtelevia, koksa niitä on eri olomuotoja kuten kaasu, neste kiinteä.
Molekyylit liukenevat veteen kokonaisina yhdisteinä → ei ioneina
ominaisuudet riippu vetovoimista eikä vahvoista sidoksista
vahvat sidokset on molekyylin sisällä olevat sidokset ja vetoivoimat on biiden molekyylien väliset sidokset
miten sokeri molekyyli vedessä liukenee
Sokerimolekyylit ovat hiilihydraatteja, jotka koostuvat hiilestä, vedystä ja hapesta.
Sokeri palassa on miljoonia sokerimolekyylejä, vedessä nämä sokerimolekyylien väliset sidokset katkeavat ja ne erottuvat toisistaan, ne leviävät tasaisesti sinne vesimolekyylien sekaan.
mut se itse sokerimolekyyli ei erkaantu itse pienemmäks varalliseksi hiukkasiksi.
→ näin se ei johda sähköä

miten ruokasuola näkyy vedessä
ruokasuola koostu Na+ joka on positiivinen ja Cl- joka on negatiivinen , vedessä suola ei pysy suolamolekyylinä vaan se hajoaa Na+ ja Cl- näin liuoksella on varaus ja voi johtaa sähköä koska liuoksessa on varaudellisia hiukkasia.

puhdas aine
se koostu vain yhdenlaisist rakennneosist
→ esim hiili , siin on vaan hiiliatomei
→ sakkaroosi (sokeri) siin on vaan samoi sokerimolekyyli
→ natriumkloridi eli ruoka suola, koostu samoist alkuainiest, vaikka on eri alkuaineit se on puhdas aine.
