Mieli(kuvat) ja yhteiskunta

Sosiaaliset representaatiot (SRT)

Moscovicin teoria arkitiedon muodostumisesta; dynaamisia, jaettuja mielikuvia ja käsityksiä

Kollektiiviset representaatiot

Durkheimin käsite; sukupolvelta toiselle siirtyvä, sosiaalisesti tuotettu tieto

Yhteiskunnallinen sosiaalipsykologia

ihminen sosiokulttuurisena olentona luonnollisessa ympäristössään

Kognitiivinen sosiaalipsykologia vs. SRT

dualistinen (yksilö) vs. triangulaarinen (ryhmä/vuorovaikutus) tietokäsitys

Objektivointi

abstraktin muuttaminen konkreettiseksi

Ankkurointi

tuntemattoman rinnastaminen tuttuun

Naturalisointi

merkityksen vakiinnuttaminen toiston avulla

Hegemoniset, emansipoituneet ja poleemiset representaatiot

laajasti jaetut vs. pienten ryhmien itsenäiset vs. vakiintunutta vastustava

Themata / kantateema

representaatioiden taustalla oleva perusjännite (esim. terve–sairas)

Skeema

organisoitunut, kulttuurisidonnainen malli todellisuudesta

Ideologia (Mannheim)

tiedostamaton, yhteisöjen ajattelua ohjaava uskomusjärjestelmä

Arkitieto vs. tieteellinen tieto

maallikot tiedon kuluttajina, soveltajina ja muuntajina

Toblerone-malli (Bauer & Gaskell)

subjektit, objekti ja sosiaalinen miljöö tiedonmuodostuksessa

Kollektiivinen muisti (Halbwachs)

yksilön muistot sosiaalisesti rakentuneita; palvelee nykyhetken tarpeita

Valikoiva muistaminen ja unohtaminen

psykologisesti funktionaalista yksilölle ja ryhmälle

Restoratiivinen nostalgia

kaipuu myyttiseen menneisyyteen; vahvistaa sisäryhmää ja ulkoryhmän kielteistä arviointia

Valtanarratiivi ja vastanarratiivi

hegemoninen tapa kertoa vs. vaihtoehtoiset tavat jäsentää mennyttä

Historiapolitiikka

historian tarkoituksellinen vääristely poliittisiin tarkoituksiin

Sosiaalisen identiteetin teoria

tarve ryhmäjäsenyyteen; tuottaa automaattisesti sisä- ja ulkoryhmän

Kuviteltu yhteisö (Benedict Anderson)

kansakunnat ovat kuviteltuja, vaativat jatkuvaa symbolista vahvistamista

Stigma (Goffman)

sairauteen ja poikkeavuuteen liittyvä sosiaalinen leima

Ego–alter–objekti-kolmio

tieto syntyy egon ja alterin luovasta ristiriidasta, ei samanmielisyydestä

Dialoginen SRT (Marková)

representaatiot dynaamisia, jatkuvan julkisen keskustelun kohteita

Paikka, tila, ympäristö

fyysinen paikka / aineellinen ulottuvuus / sosiaaliset merkitykset

Installaatioteoria (Lahlou)

fyysinen, psykologinen ja yhteiskunnallinen taso ohjaavat toimintaa ja representaatioiden muodostumista

Fenomenologia (Merleau-Ponty)

kokemus on enemmän kuin osiensa summa; ihminen intentionaalisena havainnoitsijana