Bi käsiteet osa1

aavikko

Biomi, jonka alueella on kuivaa ja suuret lämpötilan vaihtelut yön ja päivän välillä. Kasveilla on kuivuutta kestäviä rakenteita ja pitkään itämiskykyiset siemenet.

abioottinen typensidonta

Elottoman luonnon typensidontareaktio, jossa ilman typpimolekyylejä hajoaa ja liittyy yhteen hapen kanssa. Reaktiossa muodostuu typen oksideja. Näin tapahtuu erityisesti ukkosella, kun salamoinnin synnyttämä korkea lämpötila helpottaa reaktiota.

abioottinen ympäristö

Eloton ympäristö. Käsittää tietyn ympäristön elottomat ympäristötekijät, kuten lämpötila ja happamuus.

abioottiset ympäristötekijät

Fysikaalisia ja kemiallisia ympäristötekijöitä, kuten lämpötila, kosteus ja ravinteet.

Agenda 2030

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma, jonka 17 tavoitetta on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

ainavihanta, ikivihreä

Kasvi, joka ei pudota lehtiään syksyllä vaan talvehtii vihreänä.

aineellinen luonnonvara

Luonnonvara, jolle voidaan laskea rahallinen arvo. Jaetaan uusiutuviin ja uusiutumattomiin luonnonvaroihin.

aineeton luonnonvara

Luonnonvara, jolle on vaikea laskea rahallista arvoa. Esimerkiksi kaunis maisema ja biodiversiteetti.

aktiivinen talvehtija

Eläin, joka pysyy liikkeessä koko talven.

antroposeeni, ihmisen aikakausi

Geologinen aikakausi, jota määrittää vahvasti ihmisen ympäristöä muokkaava toiminta.

aro

Biomi, jonka alueella kasvaa matalia heiniä ja kukkivia sipulikasveja. Kuivuus rajoittaa kasvua, mutta maaperä on ravinteikasta multaa ja sopiikin hyvin viljelyyn.

autotrofi

Omavarainen eliö, joka kykenee fotosynteesissä tai kemosynteesissä sitomaan energiaa ja tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet itse. Tuottajat ovat autotrofeja.

avainbiotooppi

Ympäristötekijöiltään yhtenäinen alue, jonka biodiversiteetti on merkittävä.

avainlaji

Laji, joka on erityisen tärkeä ekosysteemin toiminnan kannalta. Lajin häviäminen ekosysteemistä aiheuttaisi todennäköisesti monen muun lajin häviämisen kyseisestä elinympäristöstä.

avainsopeuma

Rakenteellinen ominaisuus, joka mahdollistaa uusien elinympäristöjen valtaamisen, kuten lintujen lentokyky.

avoin populaatio

Populaatio, johon tulee geenivirtaa muilta alueilta.

biodiversiteettihypoteesi

Oletus, jonka mukaan kosketus luontoon ja sen mikrobeihin parantaa ihmisen immuunipuolustusta ja ehkäisee allergioita.

bioindikaattori, ilmentäjälaji

Laji, jonka esiintyminen alueella kuvaa elinympäristön ominaisuuksia. Bioindikaattoreita hyödynnetään ekologisissa tutkimuksissa ja ympäristönmuutosten seurannassa, koska ne reagoivat nopeasti elinympäristön muutokseen.

biologinen monimuotoisuus, biodiversiteetti

Elollisen elämän runsaus, joka ilmenee ekosysteemien erilaisuutena, monenlaisina lajeina sekä lajin sisäisinä perinnöllisinä eroina.

biologinen puhdistus

Jäteveden puhdistusta, jossa ravinteiden määrää vedessä vähennetään bakteerien avulla.

biologinen torjunta

Tuholaiseliöiden kasvun rajoittaminen luonnollisilla menetelmillä ilman kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä.

biologinen torjunta

Menetelmä, jolla torjutaan tuholaisia, tuhoeläimiä, kasvitauteja tai rikkakasveja muiden eliöiden avulla ja vältetään kemiallisia torjunta-aineita.

biologinen typensidonta

Entsyymeihin perustuva typensidontareaktio, jossa typensitojabakteerit muuttavat ilmakehän typpikaasua ammoniumioneiksi.

biomassa

Alueen, populaation tai eliön eloperäisen aineksen määrä, joka voidaan ilmaista tuorepainona, kuivapainona tai energiasisältönä.

biomi

Suurekosysteemi, jolla on sille ominainen ilmasto sekä lajisto. Esimerkiksi tundra.

bioottinen ympäristö

Elollinen ympäristö. Kattaa tietyn ympäristön kaikki eliöt.

bioottiset ympäristötekijät

Elävien eliöiden muodostamat ympäristötekijät, kuten kilpailijat, lisääntymiskumppanit, loiset ja saalistajat.

biopolttoaine

Biomassasta eli eloperäisestä aineksesta valmistettu polttoaine. Biopolttoaineita saadaan esimerkiksi öljypalmu- tai sokeriruokoviljelmiltä.

biosfääri

Elonkehä, joka muodostuu niistä maapallon osista, joissa on elämää.

biotalous

Ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottaminen hyödyntämällä luonnosta saatavia uusiutuvia raaka-aineita.

biotooppi, luontotyyppi

Ympäristötyyppi, jossa tärkeimmät ympäristötekijät ovat samankaltaisia. Biotooppeja voi tunnistaa niille ominaisen lajiston avulla.

bruttoperustuotanto

Perustuotannon kokonaismäärä, josta ei ole vähennetty tuottajien omiin elintoimintoihin kuluvaa energiaa.

DDT

Hyönteismyrkkynä käytetty aine. Vaikuttaa myös selkärankaisiin eliöihin haitallisesti vaikuttamalla niiden hormonitoimintaan.

denitrifikaatio

Nitraattien pilkkoutuminen hapettomissa oloissa toimivien denitrifikaatiobakteerien aineenvaihdunnan tuloksena typpikaasuksi.

ehdollinen mutualismi

Molemminpuolinen hyötysuhde, jossa kumpikin osapuoli hyötyy, mutta ne tulevat toimeen myös ilman toista lajia.

ehdoton mutualismi

Molemminpuolinen hyötysuhde, jossa ainakin toinen lajeista on täysin riippuvainen suhteesta eikä selviä ilman toista lajia.

ekologinen jalanjälki

Ekologinen mittari, joka kertoo kuinka suuri maa- tai vesialue tarvitaan yksittäisen ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien tai energian tuottamiseen sekä jätehuoltoon.

ekologinen jälleenrakentaminen

Yhteiskunnissa tapahtuva muutos, joka tähtää kestäviin elintapoihin.

ekologinen kestävyys

Kestävän kehityksen osa-alue, joka pyrkii esimerkiksi biodiversiteetin säilyttämiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön.

ekologinen käytävä

Yhtenäinen viheralue, jota pitkin eliöt voivat siirtyä elinalueelta toiselle.

ekologinen selkäreppu

Ekologinen mittari, joka ilmoittaa kilogrammoina sen materiaalimäärän, jonka tuote on kuluttanut luonnonvaroja valmistuksen, kuljetuksen, käytön ja jätehuollon aikana.

ekologinen tehokkuus

Hyötysuhde, jolla eliön tai energiapyramidin tietyn tason saama energia sitoutuu sen rakenteisiin (biomassaan).

ekologinen tutkimus

Tutkimusala, joka keskittyy lähinnä ekologisiin ilmiöihin, esimerkiksi ekosysteemiin tai eliöyhteisöön.

ekolokero, ekologinen lokero

Ympäristötekijöiden muodostama kokonaisuus, joka mahdollistaa tietyn lajin yksilöiden elämisen, kasvamisen ja lisääntymisen.

ekosysteemi

Kokonaisuus, jonka muodostavat tietyn alueen elollinen ja eloton luonto.

ekosysteemien monimuotoisuus

Monimuotoisuuden taso, joka tarkoittaa erilaisten elinympäristöjen vaihtelua. Ekosysteemien monimuotoisuuteen vaikuttaa erilaisten abioottisten olosuhteiden vaihtelu.

ekosysteemipalvelu

Aineellinen tai aineeton hyöty, jonka ihminen saa luonnosta.

ekotehokkuus

Ekologinen mittari, jossa materiaalia ja energiaa pyritään hyödyntämään niin, että ympäristöhaitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

eksponentiaalinen kasvu

Populaation kiihtyvän kasvun malli, jota kuvaava käyrä on J-kirjaimen muotoinen.

eliö

Elävä yksilö, jossa ilmenee elämän tunnusmerkkejä, esimerkiksi lisääntymistä.

eliöyhteisö

Kokonaisuus, joka muodostuu kaikista samalla alueella elävien eliöiden yksilöistä.

elohopea

Alkuaine, joka on useimmille eliöille myrkyllinen. Muuttuu mikrobitoiminnan vaikutuksesta haitallisemmaksi metyylielohopeaksi.

endeeminen laji, kotoperäinen laji

Laji, joka on kehittynyt nykyisellä levinneisyysalueellaan ja elää vain siellä.

energian ohivirtaus

Energia, joka kullakin energiapyramidin tasolla jää käyttämättä tai kuluu omiin elintoimintoihin ja häviää lopulta lämpönä ilmaan.

ennallistaminen

Ihmisen toiminnan seurauksena muuttuneen ekosysteemin palauttaminen muutosta edeltäneeseen tilaan tai mahdollisimman lähelle sitä.

epäorgaaninen aine, eloton aine

Elottoman luonnon aine. Esimerkiksi vesi, happi ja hiilidioksidi.

erämaa-alue

Laajoja asumattomia alueita Pohjois-Suomessa, joilla sekä ympäristö että elinkeinot on tarkoitus säilyttää alkuperäisinä.

evoluutio

Luonnonilmiö, jonka seurauksena eliöt muuttuvat jatkuvasti siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Evoluution edellytyksiä ovat muuntelu, perinnöllisyys ja luonnonvalinta.

fossiilinen polttoaine

Polttoaine, joka on muodostunut miljoonia vuosia sitten eläneiden eliöiden jäänteistä hapettomissa olosuhteissa. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi kivihiili, maaöljy ja maakaasu.

fotosynteesi

Valon avulla yhteyttäminen. Vedestä ja hiilidioksidista muodostetaan glukoosia, jonka kemiallisiin sidoksiin sidotaan auringonsäteilystä peräisin oleva energia. Sivutuotteena vapautuu happea. Fotosynteesiä tapahtuu kasveissa, levissä ja syanobakteereissa.

ftalaatti

Muovien pehmentämiseen käytetty aine. Häiritsee eläinten hormonitoimintaa.

fysiologinen

Elintoimintoihin liittyvä, elimistön toimintaan liittyvä.

geenipankki

Suojelukeino, jossa esimerkiksi eliöiden sukusoluja otetaan talteen mahdollisten luonnonkatastrofien ja joukkosukupuuttojen varalta.

geenivirta

Geenien siirtymistä populaatiosta toiseen esimerkiksi siementen, siitepölyn, itiöiden tai yksilöiden siirtymisen avulla.

geneettinen eroosio

Perinnöllisen monimuotoisuuden äärimmäinen supistuminen, mikä on vaarana erityisesti pienissä populaatioissa. Tehomaatalouden käyttöön jalostetut viljakasvit ja tuotantoeläimet ovat tästä ääriesimerkkejä.

generalisti

Laji, jolla on laaja ekologinen lokero esimerkiksi ravinnonkäytön suhteen. Se käyttää ravintonaan monenlaisia ravintokohteita.

glukoosi, rypälesokeri

Monosakkaridi, jota muodostuu kasvien fotosynteesissä.

glyfosaatti

Rikkakasvien torjuntaan maanviljelyssä käytetty myrkky.

haaskansyöjä

Eläin, joka syö kuolleita eläimiä, joita se ei ole itse tappanut.

haitallinen vieraslaji

Ihmisen vaikutuksesta alueelle levinnyt laji, joka aiheuttaa haittaa alkuperäislajistolle, ekosysteemeille, viljelyksille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille.

hajakuormitus

Kuormitusta, jossa selkeää päästölähdettä ei voida osoittaa.

hajottaja

Eliö, joka hankkii ravintonsa hajottamalla muita eliöitä.

happamoituminen

pH-arvon aleneminen vesistöissä tai maaperässä ihmisen toiminnan vaikutuksesta.

happamuus

Vedessä tai maaperässä olevan hapon määrä.

happikato

Runsasta hapen kulutuksesta johtuva hapen loppuminen vesistöissä.

harsuuntuminen, neulaskato

Havupuilla tapahtuva neulasmäärän pieneneminen. Aiheutuu happamoitumisesta.

havainnointi

Tutkimustapa, jolla saadaan havaintotietoa. Esimerkiksi kuulo- ja näköhavainnot eliöistä.

heterotrofi

Toisenvarainen eliö, joka on riippuvainen autotrofien tuottamasta energiasta ja biomassasta. Kuluttajat (mukaan lukien hajottajat) ovat toisenvaraisia.

hiilen lähde

Mekanismi tai toiminta, joka vapauttaa enemmän hiilidioksidia kuin sitoo sitä. Hiilinielun vastakohta.

hiilihappo

pH:ta alentava yhdiste, jota muodostuu veteen hiilidioksidin reagoidessa veden kanssa.

hiilinielu

Mekanismi tai toiminta, joka poistaa ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin tuottaa sitä. Esimerkiksi metsät ovat hiilinielun kannalta tärkeitä ekosysteemejä.

hiilivarasto

Ekosysteemi, johon on varastoitunut hiiltä pois ilmakehästä. Esimerkiksi vanhan metsän hiilivarasto voi olla moninkertainen nuoreen metsään verrattuna, vaikka kasvuiässä oleva nuori metsä on tehokkaampi hiilinielu.

hivenaine

Aine, jota eliöt tarvitsevat vain hyvin pienen määrän.

hoitokalastus

Kalastusta, jonka tarkoituksena on parantaa rehevöityneen vesistön tilaa.

huippupeto

Viimeinen kuluttaja ravintoketjussa.

hukkalämpö

Rakennuksista vapautuvaa lämpöä, joka saattaa helpottaa tiettyjen lajien selviytymistä kaupungeissa.

humus

Eloperäinen aines, joka on hajonnut vain osittain.

humusjärvi, dystrofinen järvi

Tummavetinen järvi, jonka veteen on liuennut runsaasti humushappoja.

häirintäkilpailu

Lajien välinen kilpailu, jossa yksilöt ovat fyysisessä kosketuksessa toistensa kanssa.

ikirouta

Maaperä, joka on jäässä ympäri vuoden.

ikärakenne

Populaation yksilöiden jakautuminen eri ikäryhmiin.

ilmarako

Kasvin lehden alapinnalla (vesikasveilla lehden yläpinnalla) olevat huulisolujen ympäröimät rakenteet, joiden kautta kasvi ottaa hiilidioksidia sisään ja päästää happea ja vesihöyryä ulos.

ilmastonmuutos

Ilmastollisten olojen vaihtelu, jota tapahtuu eri aikaväleillä ja eri alueilla joko luonnollisten tekijöiden tai ihmiskunnan vaikutuksesta. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä.

isäntä

Loisinnan kohde, jota loinen käyttää hyväkseen joko ulkoloisena tai sisäloisena.

itiö

Lisääntymiseen erikoistunut solu tai solujoukko, joka leviää tuulen mukana. Itiöitä tuottavia eliöitä ovat esimerkiksi levät, sammalet, sanikkaiset ja sienet.

jaksollinen kasvatus

Talousmetsän kasvatusmuoto, jossa metsän puut ovat samanikäisiä. Puiden kasvettua halutun kokoisiksi suoritetaan päätehakkuu, jossa metsästä kaadetaan lähes kaikki puut ja metsän kasvatus alkaa alusta hakkuuaukealta.

jatkotuotanto

Kuluttajien valmistama biomassa ja siihen sitoutunut energia, joka on energiapyramidin seuraavan kuluttajatason käytettävissä.

jatkuva kasvatus

Talousmetsän kasvatusmuoto, jossa metsän puut ovat eri-ikäisiä. Metsästä kaadetaan noin 15 vuoden välein suurimmat puut.

jokaisenoikeudet, jokamiehenoikeudet

Valtion alueella voimassa oleva käytänne, joka mahdollistaa luonnossa liikkumisen maanomistussuhteista riippumatta. Vapaan liikkumisen lisäksi jokaisenoikeuksiin kuuluu Suomessa myös luonnonmarjojen ja sienien kerääminen.

joutomaa

Kaupunkialueen sisällä oleva hylätty, autio alue.