BIOS 5

Kirjan käsitteet

Erilaistuminen, differentiation

1. Eliön solujen kehittyminen eri tehtäviin yksilönkehityksen aikana
2. Aikuisen kantasolujen kehittyminen eri kudostyyppien soluiksi

Elin, organ

Useammasta kuin yhdestä kudostyypistä muodostunut kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtävää.

Elimistö, organ system

Useasta elimestä koostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyjä tehtäviä.

Kantasolu, stem cell

Erilaistumattomia soluja, joita on alkiossa ja sikiössä sekä useissa aikuisen jo erilaistuneissa kudoksissa. Esim. luuytimessä veren kantasolut erilaistuvat puna- ja valkosoluiksi sekä verihiutaleiksi.

Viestiaine, signal molecule

Yhteisnimitys hormoneille, kudoshormoneille, kasvutekijöille ja välittäjäaineille, jotka välittävät viestejä solulta toiselle.

Reseptori, receptor

1. Solukalvolla tai solun sisällä sijaitseva vastaanottajamolekyyli, joka on usein proteiini ja sitoo jonkin tietyn aineen, kuten viestinaineiden, molekyylejä. Sitoutumista seuraa solussa jokin reaktio, vaste
2. Aistinsolu tai sen osa, joka on erilaistunut ottamaan vastaan ärsykkeitä

Homeostasia, homestasis

Elimistön sisäinen tasapainotila, jota pitävät yllä elimistön säätelyjärjestelmät, pääasiassa hermosto ja hormonit. Häiriön sattuessa säätelyjärjestelmät pyrkivät palauttamaan tasapainon palautejärjestelmien avulla.

Syöpä, cancer

Pahanlaatuinen, syöpäsoluista muodostuva kasvain, joka aiheuttaa syöpätaudin. Syöpäsolut voivat levitä veren ja imunesteen mukana eri puolille elimistöä ja muodostaa etäpesäkkeitä eli metastaaseja. Syöpäsoluille on tyypillistä poikkeamat kromosomistossa, kyky tunkeutua kudoksiin ja nopea jakautuminen.

Karsinogeeni, carcinogen

Syöpää aiheuttava tekijä, joka voi olla esim. kemiallinen aine tai säteily.

Mutageeni, mutagen

Tekijä, joka lisää mutaatioiden määrää. Esim. radioaktiivinen säteily.

Apoptoosi, apoptosis

Geenien ohjaama yksittäisten solujen kuoleminen, jota tapahtuu mm. yksilönkehityksen ja vanhenemisen aikana.

Esisyöpägeeni, proto-oncogene

Solun normaalia kasvua ja kehitystä säätelevä geeni, joka voi muuttua syöpägeeniksi.

Refleksi, heijaste, reflex

Aistihermon ärsytyksestä syntyvä automaattinen reaktio. Sen perusmekanismina on refleksikaari, joka muodostuu keskushermostoon päin kulkevasta aistihermoradasta ja keskushermostosta lihakseen kulkevasta liikehermoradasta.

Toimintajännite, action potential

Hermosolun solukalvon sisä- ja ulkopuolen välisen sähköisen jännitteen hetkellinen muutos, joka aiheutuu ärsykkeen seurauksena tapahtuvasta muutoksesta solukalvon läpäisevyydessä.

Parasympaattinen hermosto, parasympathetic nervous system

Autonomisen hermoston osa, joka on aktiivinen lähinnä lepotilassa. Aktivoi mm. ruuansulatuselimistön toimintaa.

Hypotalamus, hypothalamus

Väliaivojen osa, johon aivolisäke on kiinnittynyt. Hypotalamus ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa umpirauhasten toimintaa.

Liikehermo, motor nerve

Keskushermostosta lihaksiin impulsseja vievä hermo. Keskushermosto ohjaa liikehermojen kautta tahdonalaisten lihasten toimintaa.

Tuntohermo, sensory nerve

Aistinelimestä keskushermostoon viestejä välittävä hermo.

Synapsi, synapse

Hermosolun viejähaarakkeen ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen tai solukeskuksen välinen liitos. Sen kautta hermoimpulssi siirtyy tai on siirtymättä solusta toiseen.

Myeliinituppi, myelin sheat

Hermosolun aksonia ympäröivä lipideistä ja proteiineista muodostunut sähköä eristävä rakenne.

Hermorata, neural pathway

Toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketju, joka on hermoimpulssien säännöllisesti käyttämä reitti.

Hermotukisolu, gliasolu, glia cell

Hermosoluja tukeva ja niille ravintoa välittävä solu.

Umpirauhanen, endocrine gland

Hormoneja erittävä rauhanen, josta eritettävä hormoni siirtyy ympäröivään kudosnesteeseen ja verenkiertoon. Ihmisen umpirauhasia ovat mm. aivolisäke, kilpirauhanen, lisäkilpirauhanen, lisämunuainen, haiman saarekkeet, munarauhaset, siittiörauhaset ja käpylisäke.

Vaste, response

Solun, kudoksen, elimen tai koko elimistön reaktio johonkin ärsykkeeseen. Esim. tietty hormoni saa aikaan entsyymitoiminnan muutoksen kohdesolussaan.

Aivolisäke, hypophysis

Väliaivojen pohjassa sijaitseva kaksiosainen umpirauhanen. Erittää verenkiertoon useita hormoneja, esim. kasvuhormonia. Säätelee muiden umpirauhasten toimintaa erittämiensä hormonien avulla.

Palautesäätely, regulation by feedback

Säätelylenkki, jossa erittyvä hormoni vaikuttaa estävästi omaan eritykseensä.

Käpyrauhanen, epiphysis, pineal gland

Väliaivojen katosta muodostuva rauhanen, joka erittää vereen melatoniinihormonia. Eritys lisääntyy pimeässä ja vähenee valossa.

Vesiliukoinen hormoni, water-soluble hormone

Hormoni, joka sitoutuu solukalvolla olevaan reseptoriin ja vaikuttaa solun toimintaan toisiolähetin avulla.

Haima, pancreas

Elin, joka erittää ruuansulatusentsyymejä sekä insuliini- ja glukagonihormonia.

Diastole, diastole

Sydänlihaksen lepovaihe, jonka aikana sydän täyttyy verellä.

Hyytymistekijä, coagulate factor

Veren hyytymiseen osallistuva proteiini. Sen valmistuksessa tarvitaan K-vitamiinia.

Imuneste, lymph

Imusuonissa virtaavaa nestettä, jota siirtyy imusuoniin kudosnesteestä.

Iso verenkierto, systemic circulation

Verenkierron osa, joka kuljettaa verta sydämen vasemmasta puoliskosta aorttaan ja sieltä valtimoiden, hiussuonten ja laskimoiden kautta sydämen oikeaan eteiseen.

Keuhkoverenkierto, pieni verenkierto, pulmonary circulation

Verenkierron osa, joka kuljettaa verta sydämen oikeasta puoliskosta keuhkovaltimoiden kautta keuhkoihin ja sieltä keuhkolaskimoiden kautta sydämen vasempaan eteiseen.

Kudosneste, tissue fluid

Eläinsolujen välissä oleva neste, jonka välityksellä veren kaasut, ravintoaineet ja muut aineet siirtyvät verestä soluihin ja päinvastoin.

Minuuttitilavuus, cardiac output

Sydämen läpi minuutissa kulkeva verimäärä.

Sepelvaltimo, coronary artery

Aortasta haaroittuva valtimo, joka kuljettaa sydänlihakselle happea ja ravintoa.

Sinussolmuke, sinoatrial node

Oikean eteisen seinämässä oleva soluryhmä, jonka tuottamat impulssit pitävät yllä sydämen normaalia rytmiä.

Syke, pulse rate

Sydämen supistumisvaiheen, sykäyksen, aiheyttama paineaalto valtimoissa.

Systole, systole

Sydämen supistumisvaihe, jolloin kammiot supistuvat ja veri työntyy aorttaan ja keuhkovaltimoon. Supistusvaiheen aikaista valtimoverenpainetta kutsutaan systoliseksi verenpaineeksi.

Verenpaine, blood pressure

Verisuonistossa vallitseva paine, joka valtimoissa vaihtelee sydämen lepo- ja supistusvaiheen mukaan.

Diffuusio, diffusion

Aineiden sekoittumista, joka johtuu molekyylien lämpöliikkeestä. Aineiden pitoisuuserot pyrkivät tasoittumaan. Hiilidioksidi ja happi siirtyvät solukalvon läpi diffuusion avulla.

Hengitys, respiration

Elintoiminta, jossa elimistö ottaa happea ja luovuttaa hiilidioksidia.

Hengityskeskus, respiratory centre

Ydinjatkeessa sijaitseva keuhkotuuletusta säätelevä anatominen rakenne, joka mittaa keuhkojen venytystilaa ja veren hiilifioksidipitoisuutta.

Hengitystiet, airway

Hengityselimistön rakenteet, joita pitkin virtaa ilmaa. Niihin kuuluvat nenäontelot sivuonteloineen, nielu, kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket.

Henkitorvi, trachea

Rustosta muodostunut putki, joka alkaa nielusta ja jakautuu alaosastaan kahdeksi keuhkoputkeksi.

Keuhkorakkula, pulmonary alveolus

Keuhkoissa sijaitsevia ohutseinämäisiä rakkuloita, joiden seinämien läpi siirtyy diffuusion avulla happea vereen ja hiilidioksidia keuhkorakkuloihin.

Keuhkotuuletus, pulmonary ventilation

Ilman siirtymistä keuhkoihin ja takaisin ulkoilmaan.

Pallea, diaphragm

Sisäänhengityslihas, joka sijaitsee keuhkojen alapuolella.

Sisäänhengityslihakset, inhalation muscles

Pallea ja ulommat kylkivälilihakset.

Soluhengitys, cell respiration

Reaktiosarja, jossa ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnäollessa ja sitoutuu ATP-molekyyleihin ja siten solujen käyttöön. Kolme vaihetta: anaerobinen glykolyysi, sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju.

Uloshengityslihakset, exhalation muscles

Lihaksia, jotka supistuvat, kun ulos hengittäminen on voimakasta. Sisemmät kylkivälilihakset ja vatsalihakset.

Ruuansulatusrauhanen, digestive gland

Avoeritteiset rauhaset, jotka tuottavat ruuansulatusentsyymejä. Esim. sylkirauhaset.

Ruuansulatuskanava, digestive tract

Suusta ruokatorven, mahan ja ohutsuolen kautta paksusuoleen ja sieltä peräaukkoon päättyvä kanava.

Sappi, sappineste, bile acid

Maksan erittämä ruuansulatusneste, joka sisältää mm. sappisuoloja. Sappisuolat muuttavat rasvoja niin, että haiman ja suolinesteen entsyymit pystyvät pilkkomaan ne.

Nukkalisäke, villus

Solukalvon erilaistunut, sormimainen lisäke, joita on esim. ohutsuolen seinämässä ja munuaistiehyissä. Ne moninkertaistavat imeytymispinta-alan.

Mikrovillus, microvillae

Ohutsuolen pintakerroksen solujen sormimaisia, mikroskooppisen pieniä lisäkkeitä, jotka lisäävät ohutsuolen imeytymispinta-alaa.

Osteoblasti, osteoblast

Luusolutyyppi, jotka synnyttävät luukudokseen uutta väliainetta.

Osteosyytti, luusolu, osteocyte

Luukudoksen solu, jonka ympärillä on runsaasti väliainetta. Osteosyytit ovat yhteydessä toisiinsa pitkien haarakkeiden välityksellä.

Osteoklasti, osteoclast

Luusolutyyppi, joka hajottaa luukudoksen väliainetta.

Kalsitoniini, calcitonin

Kilpirauhasen solujen erittämä hormoni, joka säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa.

Aktiini, actin

Lihassolujen lihassäikeissä oleva proteiini, joka osallistuu lihassolujen supistumiseen.

Lihas, muscle

Lihaskudoksesta ja sidekudoksesta muodostunut supistumiskykyinen elin. Jaetaan kolmeen ryhmään: poikkijuovaiset lihakset, sileät lihakset ja sydänlihas.

Poikkijuovainen lihaskudos, luustolihaskudos, skeletal muscle tissue

Lihaskudostyyppi, jota on tahdonalaisissa lihaksissa eli luurankolihaksissa. Solut ovat pitkiä ja monitumaisia, ja aktiini- ja myosiiniproteiinisäikeet erottuvat juovaisena rakenteena.

Laktaatti, lactate

Anaerobisen glukoosin hajottamisen lopputuote.

Hitaan tyypin lihassolu, slow muscle cell

Luustolihassoluja, jotka saavat energiansa aerobisesti. Ne väsyvät hitaammin kuin nopean tyypin lihassolut.

Alkuvirtsa, glomelural filtration

Munuaiskeräsen koteloon suodattunut neste, jota muodostuu runsaasti. Se sisältää monia elimistölle tarpeellisia aineita, jotka imeytyvät munuaistiehyistä takaisin vereen.

HDL-lipoproteiini, high density lipoprotein

Lipoproteiini, joka kuljettaa kolesterolia. HDL on ns. hyvä lipoproteiini, joka ei tartu verisuonten seinämiin ja joka pystyy poistamaan ns. pahaa lipoproteiinia verisuonten seinämistä.

Kolesteroli, cholesterol

Lipideihin kuuluva steroidialkoholi, jota on eläinsolujen kalvorakenteissa ja eritteissä, esim. maidossa ja sapessa. Valmistuu maksassa.

LDL-lipoproteiini, low density lipoprotein

Lipoproteiini, jonka tehtävänä on kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin. Jos sitä on veressä paljon, sitä tarttuu verisuonten seinämiin, jolloin verisuonet kovettuvat.

Nefroni, nephron

Munuaisten rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö. Nefroniin kuuluu munuaiskeränen (keräsen kotelo ja kotelon sisällä oleva hiussuonikeränen) ja munuaistiehyt.

Nestetasapaino, water balance

Elimistön sisään otetun ja sieltä poistetun veden välinen tasapaino, jonka säätely on tärkeä osa elimistön sisäisen tasapainon, homeostasian, säätelyä.

Takaisinimeytyminen, reabsorption

Munuaistiehyissä tapahtuva elimistölle tarpeellisten aineiden takaisinotto.

Virtsa-aine, urea

Aminohappojen hajoamistuotteista muodostunut typpipitoinen yhdiste, joka syntyy maksassa ja kulkeutuu verenkierron mukana munuaisiin, joista poistuu virtsan mukana.

Virtsaamisrefleksi, urination reflex

Refleksi, joka laukaisee virtsaamisen, jolloin virtsarakko tyhjenee.

Virtsatiet, urinary tract

Virtsanerityselimistön rakenteet, joita pitkin virtsa kulkee munuaisista virtarakkoon ja edelleen ulos elimistöstä. Virtsateihin kuuluvat munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki.

Adaptaatio, sensory adaptation

Aistireseptorien mukautuminen vallitseviin olosuhteisiin. Reseptorista tulevat ärsykkeet vähenevät adaptaation aikana, vaikka ärsyke pysyy samana.

Akkomodaatio, accommodation

Silmän mukautuminen katsomaan eri etäisyyksille.

Aistinsolu, sensory receptor

Aistimen solu, joka on erilaistunut vastaanottamaan ärsykkeitä.

Sauvasolut, rods

Silmän verkkokalvon aistinsolut, jotka mahdollistavat hämäränäön, mutta antavat vain mustavalkoisen kuvan.

Näköpigmentti, photopsin

Proteiini, joka muuttuu valon vaikutuksesta ja aiheuttaa muutoksen näköreseptorissa. Muutos puolestaan aiheuttaa hermoimpulssin reseptoriin kytköksessä olevassa hermosolussa.

Simpukka, cochlea

Muodoltaan kierteinen sisäkorvan osa, jossa sijaitsevat kuulemiseen tarvittavat aistinsolut.

Välikorva, middle ear

Ulkokorvan ja sisäkorvan välissä oleva korvan osa, jossa sijaitsevat kuuloluut.

Kaarikäytävät, semicircular canals

Sisäkorvaan kuuluvat ohimoluussa olevat kaarenmuotoiset käytävät, joiden avulla aistitaan pään liikkeitä.

Hajuepiteeli, olfactory epithelium

Nenäontelon limakalvoon kuuluva osa, jossa hajuaistinsolut sijaitsevat.

Kipuaistimus, pain feeling

Erilaisten voimakkaiden ärsykkeiden aiheuttama aistihavainto.

Hikirauhanen, sweat gland

Ihon rauhanen, joka erittää hikeä. Eritteessä on veden lisäksi mm. suoloja ja ureaa. Hikirauhasten toiminta liittyy elimistön lämmönsäätelyyn.

Ihonalaiskerros, subcutis, subcutaneous tissue

Side- ja rasvakerroksesta koostuva kudoskerros, joka yhdistää ihoa ja sen alla olevia muita kudoksia.

Kuume, fever

Tila, jossa elimistön lämpötila kohoaa yli normaalin lämpötilan. Kuume on usein merkki bakteeri- tai virusinfektiosta, minkä seurauksena immuunijärjestelmä on aktivoitunut.

Lämmönsäätely, thermoregulation

Aivojen hypotalamuksen ja autonomisen hermoston ohjaama mekanismi joka ylläpitää normaalia lämpötilaa.

Marraskesi, sarveiskerros, stratum corneum

Ihon orvaskeden uloin kerros, joka koostuu kuolleista, sarveistuneista soluista.

Melaniini, melanin

Ihossa ja silmän värikalvossa oleva tumma väriaine, joka suojaa auringon UV-säteilyltä.

Orvaskesi, epidermis

Ihon pintakerros.

Talirauhanen, sebaceous gland

Ihon rauhanen, jonka erittämä tali tekee ihosta vettä hylkivän ja notkean ja sisältää haitallisten bakteerien kasvua estäviä aineita.

Verinahka, corium

Ihossa orvaskeden alla oleva kerros, joka sisältää runsaasti verisuonia.

Aktiivinen immunisaatio, active immunisation

Rokotus. Immuuniksi tekeminen tuomalla elimistöön tapettuja tai heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden osia.

Antigeeni, antigen

Elimistölle vieras molekyyli, yleensä proteiini tai polysakkaridi, joka käynnistää immuunijärjestelmän toiminnan. Esim. bakteerien ja virusten pintaproteiinit toimivat antigeeneinä.

Autoimmuunisairaus, autoimmune disease

Sairaus, jossa immunologinen puolustusjärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia.

Dendriittisolu, dendritic cell

Valkosoluihin kuuluva solu, esittelee antigeenejä B- ja T-imusoluille ja syöjäsoluille.

Histamiini, histamine

Tulehdusten ja allergisten reaktioiden yhteydessä syöttösoluista vapautuva aine, joka aiheuttaa mm. turvotusta, kihelmöintiä, punoitusta ja kutinaa.