1/29
Looks like no tags are added yet.
Kokonaisreaktion reaktioyhtälö
on perättäisten reaktioiden reaktiosarjasta muodostettu reaktioyhtälö
Reaktiosarja
on useammasta yksittäisestä reaktiosta muodostuva perättäisten reaktioiden sarja
Hapetin
on aine, joka vastaanottaa elektroneja hapettuvalta aineelta. Samalla itse pelkistyy
Hapettumis-pelkistymisreaktio
on elektroninsiirtoreaktio, jossa elektronit siirtyvät hapettuvalta aineelta pelkistyvälle aineelle.
Hapettuminen
on tapahtuma, jossa atomi tai ioni luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja pelkistyvälle aineelle
Hapetusaste
laskennallisesti yhtä suuri kuin varaus, joka atomilla on, kun se on luovuttanut tai vastaanottanut elektroneja (ioniyhdisteet), tai kun sidoselektronit (molekyyliyhdisteet) lasketaan kuuluvaksi sidoksen elektronegatiivisemmalle atomille
osa- eli puolireaktiot
kuvaa erikseen hapettumista ja pelkistymistä eli elektronien vastaanottamista
Pelkistin
on aine, joka luovuttaa elektroneja. Samalla se itse hapettuu
Pelkistyminen
tapahtuma, jossa atomi tai ioni vastaanottaa yhden tai useampia elektroneja uloimmalle elektronikuorelleen
Antioksidantti
on aine, joka estää toisten aineiden hapettumista, eli se itse hapettuu helpommin
Epäjalo metalli
on metalli, joka hapettuu helposti. Se on metallien jännitesarjassa ennen vetyä
Jalometalli
on metalli, joka ei hapetu helposti. Näiden metallien ioneilla on taipumus pelkistyä metalliatomeiksi. Jalometallit ovat metallien jännitesarjassa vedyn jälkeen
Korroosio
on ulkoisista tekijöistä johtuvaa metallin hapettumista. Korroosioksi katsotaan myös muiden materiaalien ympäristön vaikutuksesta tapahtuvat palautumattomat reaktiot, jotka johtavat materiaalin kulumiseen
Metallien jännitesarja
sarja, jossa metallit on järjestetty pienenevän hapettumiskykynsä mukaiseen järjestykseen
Standardipotentiaaliarvo
on standardioloissa mitattu tutkittavan elektrodin ja standardivetyelektrodin välinen jännite
Standardivetyelektrodi
on metallien jännitesarjan ja standardipotentiaalien mittauksessa käytetty vertailuelektrodi, jolla vety voi joko hapettua tai pelkistyä. Elektrodin standardipotentiaaliksi on sovittu 0,00V
Akku
on sekundäärinen virtalähde, eli sitä voidaan ladata useita kertoja
Anodi
on galvaanisen kennon tai elektrolyysikennon elektrodi/kohtio, jolla tapahtuu hapettuminen
Elektrodi
on galvaanisen kennon tai elektrolyysikennon kohtio, jolla tapahtuu joko hapettuminen (anodi) tai pelkistyminen (katodi).
Elektrolyytti
on sulate tai vesiliuos, joka johtaa sähköä
Katodi
galvaanisen kennon tai elektrolyysikennon kohtio/elektrodi, jolla tapahtuu pelkistyminen
Kennokaavio
tiivistetty malli galvaanisen kennon rakenteesta, jossa vasemmalle merkitään anodi eli se kohtio, jolla tapahtuu hapettuminen
Lähdejännite
on sähkökemiallisen parin elektrodien välinen jännite, kun laitteesta ei oteta virtaa (maksimijännite)
Suolasilta
on galvaanisen kennon osa, joka yhdistää kohtiot virtapiiriksi ja pitää yllä elektrolyytin sähkötasapainoa (ionitasapainoa)
Sähkökemiallinen pari (galvaaninen kenno)
on jännitelähde, josta saadaan sähkövirtaa spontaanin hapettumis-pelkistymisreaktion avulla
Aktiivinen eletrodi
on usein metallista valmistettu elektrodi, joka hapettuu elektrolyysikennon anodilla. Käytetään metallien puhdistuksessa ja pinnoituksessa
Elektrolyysi
tapahtuma, joka hyödyntää sähkövirtaa pakotetun hapettumis-pelkistymisreaktion aikaansaamiseksi
Passiivinen elektrodi (inertti elektrodi)
elektrolyysikennon elektrodi, joka ei hapetu tai pelkisty elektrolyysin aikana. Esimerkiksi grafiitti tai hyvin jalot metallit ovat tälläisia
Sähkökemia
tutkii ja hyödyntää hapettumis-pelkistymisreaktioita, joiden avulla syntyy tai kuluu sähkövirtaa
Faradayn vakio
luonnonvakio, joka kertoo yhden elektronimoolin sähkövarauksen (95 485 As/mol)