Fysiikka kpl 2,6-7

alkuaine (element) 25

Alkuaineella tarkoitetaan ainetta, joka koostuu vain protonimäärältään samanlaisista atomeista.

auringonpilkku (sunspot) 23

Auringonpilkut ovat Auringon pinnassa olevia tummia alueita. Ne aiheutuvat voimakkaista paikallisista magneettikentistä, jotka estävät kuuman aineen nousemisen Auringon pinnalle, jolloin Auringon pinta voi olla sillä kohtaa parikin tuhatta astetta kylmempi kuin muualla.

etävuorovaikutus (non-contact interaction) 19

Vuorovaikutukset voidaan luokitella kosketusvuorovaikutuksiin ja etävuorovaikutuksiin. Kappaleet ovat etävuorovaikutuksessa, jos ne vaikuttavat toisiinsa vaikka eivät koskettaisi toisiaan. Esimerkiksi gravitaatio on etävuorovaikutus.

gluoni (gluon) 24

Gluoni on vahvan vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen.

gravitaatio (gravitation) 21

Gravitaatio on yksi luonnon perusvuorovaikutuksista. Gravitaatiovuorovaikutus vaikuttaa kaikkiin kappaleisiin ja hiukkasiin, joilla on massa.

gravitoni (graviton) 21

Gravitoni on gravitaatiovuorovaikutuksen oletettu välittäjähiukkanen. Gravitonia ei ole vielä havaittu. Ks. gravitaatio.

heikko vuorovaikutus (weak interaction) 25

Heikko vuorovaikutus on yksi luonnon perusvuorovaikutuksista. Sen välittäjähiukkasia ovat välibosonit. Heikko vuorovaikutus ilmenee mm. beeta-aktiivisuudessa.

ionisoimaton säteily (non-ionizing radiation) 22

Ionisoimaton säteily tarkoittaa sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudeltaan pisimpiä lajeja ultraviolettisäteilystä alkaen.

ionisoiva säteily (ionizing radiation) 22

Ionisoiva säteily voi olla lyhytaaltoista sähkömagneettista säteilyä tai hiukkassäteilyä. Ionisoivalla säteilyllä on riittävästi energiaa, jotta se pystyy irrottamaan atomeista elektroneja tai rikkomaan aineen molekyylejä.

kenttä (field) 19

Etävuorovaikutuksen kuvaamiseen käytetään klassisessa fysiikassa kenttää. Kenttää kuvataan kenttäviivoilla, joiden suunta kuvaa vuorovaikutukseen liittyvän voiman suuntaa ja tiheys kentän voimakkuutta.

kosketusvuorovaikutus (contact interaction) 19

Vuorovaikutukset voidaan luokitella kosketusvuorovaikutuksiin ja etävuorovaikutuksiin. Kosketusvuorovaikutuksessa kappaleet koskettavat toisiaan. Kosketusvuorovaikutus on makromaailmaan liittyvä malli.

kvarkki (quark) 24, 28

Kvarkkeja on kuutta eri lajia: ylöskvarkki u, alaskvarkki d, outokvarkki s, lumokvarkki c, tosikvarkki (huippukvarkki) t ja kauniskvarkki (pohjakvarkki) b. Protonit ja neutronit koostuvat kvarkeista.

magneettinen vuorovaikutus (magnetic interaction) 19

Magneettinen vuorovaikutus on osa sähkömagneettista vuorovaikutusta. Se on etävuorovaikutus.

neutroni (neutron) 24

Neutroni on sähkövaraukseton, atomin ytimessä oleva hiukkanen.

paino (weight) 21

Kappaleeseen kohdistuva paino on gravitaatiovuorovaikutuksesta aiheutuva voima.

perusvuorovaikutukset (fundamental interactions) 21

Perusvuorovaikutukset ovat gravitaatiovuorovaikutus, sähkömagneettinen vuorovaikutus, vahva vuorovaikutus ja heikko vuorovaikutus.

protoni (proton) 24

Protoni on atomin ytimessä oleva positiivisesti varattu hiukkanen.

revontulet (aurora) 23

Revontulet ovat ilmakehän valoilmiöitä, jotka syntyvät Auringosta tulevien varattujen hiukkasten (aurinkotuuli) virittäessä ilmakehän molekyylejä. Kun viritystilat purkautuvat, molekyylit säteilevät valoa. Revontulia on eniten napa-alueiden läheisyydessä, jonne Maan magneettikenttä ohjaa aurinkotuulen hiukkasia.

suhteellisuusteoria (the theory of relativity) 21

Suhteellisuusteorialla tarkoitetaan kahta Albert Einsteinin kehittämää teoriaa, suppeaa ja yleistä suhteellisuusteoriaa, jotka muuttivat käsityksen ajan ja avaruuden luonteesta. Suppea suhteellisuusteoria kuvaa liikettä paremmin kuin Newtonin liikelait silloin, kun nopeus on lähellä valonnopeutta. Sen lähtökohta on oletus, että valolla on tyhjiössä aina sama nopeus riippumatta valonlähteen nopeudesta. Suhteellisuusteorian mukaan aikavälit ja välimatkat ovat suhteellisia eli riippuvat mittaajan nopeudesta. Yleinen suhteellisuusteoria on teoria gravitaatiolle. Sen mukaan gravitaatio johtuu avaruuden ja ajan sisäisistä ominaisuuksista, aika−paikka-avaruuden ”kaareutumisesta”, jonka esim. Auringon massa aiheuttaa ympärillään. Gravitaatioon ei tämän teorian mukaan liity voimaa, toisin kuin Newtonin gravitaatiolaissa.

sähkö (electricity) 20

Sähkövaraukseen ja sähkömagneettiseen vuorovaikutukseen liittyvä luonnonilmiö. Voidaan hyödyntää mm. energiansiirrossa.

sähkömagneettinen vuorovaikutus (electromagnetic interaction) 22

Sähkömagneettinen vuorovaikutus käsittää sekä sähköiset että magneettiset vuorovaikutukset. Sähkömagneettinen vuorovaikutus on yksi perusvuorovaikutuksista. Sähkömagneettisen vuorovaikutuksen välittäjähiukkanen on fotoni.

vahva vuorovaikutus (strong interaction) 18

Vahva vuorovaikutus on kvarkkien välinen vuorovaikutus, joka pitää kvarkit toisiinsa sitoutuneina. Ytimet koossa pitävä ydinvoima on vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama, protonin ja neutronin ulkopuolelle ulottuva jäännösvoima.

voima (force) 19

Kappaleen ja sen ympäristön väliset vuorovaikutukset ilmenevät kappaleeseen kohdistuvina voimina. Voima aiheuttaa kappaleen kiihtyvyyden.

vuorovaikutus (interaction) 18, 49

Vuorovaikutus on esimerkiksi kahden kappaleen tai hiukkasen vaikutussuhde, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Vuorovaikutus voi ilmetä kappaleiden liikkeen tai muodon muuttumisena. Kappale voi olla samanaikaisesti osallisena useassa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutukset voidaan jakaa kosketusvuorovaikutuksiin ja etävuorovaikutuksiin. Vuorovaikutus ilmenee kappaleeseen kohdistuvana voimana, myös hiukkasten muuttumisina toisiksi hiukkasiksi.

ydinvoima (nuclear force) 24

Ytimessä nukleonien välillä vallitsevaa voimaa nimitetään ydinvoimaksi. Se on vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama.

ekstrapolointi (extrapolation) 64

Ekstrapoloinnissa kuvaajaa jatketaan alueelle, josta mittaustuloksia ei ole.