1/29
Looks like no tags are added yet.
Tumakotelo
Koostuu tumakalvosta ja tumalevystä (lamina)
Tumakalvossa on kaksi kalvoa, joiden väliin jää perinukleaaritila
Mikä proteiini on kuljetusavustajana kuljetuksessa tumakalvon yli?
Karyoferiini
Lamina
Tumalevy
Muodostuu välikokoisiin säikeisiin kuuluvista lamiini-proteiineista.
Tehtävät:
Tukee tuman muotoa
Määrittää tuman elastisuutta
Osallistuu kromatiinin järjestäytymiseen, geenien aktiivisuuden säätelyyn, replikaatioon ja mitoosiin.
Solulimakalvosto
Endoplasmakalvosto
Tehtävät:
Erittyvien ja soluoranelleihin päätyvien proteiinien tuotanto
Uuden solukalvon synteesi
Ca2+ liikenne (lihassupistus)
Tumakotelo solun jakautuessa
Tumakotelon proteiinit fosforyloituvat mitoosin alussa, mikä johtaa rakenteen hajoamiseen.
Mitoosin lopussa defosforylaatio saa aikaan tumakotelon muodostumisen uudelleen.
Tumajyvänen
Nucleolus
Tihentymä, ei ympäröivää kalvoa
Kromosomien kohdat, jotka koodaavat ribosomaallista RNA:ta yhdistyvät tumajyväsessä.
Koosttu ribosomaallisesta RNA:sta sekä sadoista proteiineista, jotka muodostavat ribosomeja.
Kuljetus tumahuokosen läpi sytosoliin
Proteiinissa on viestisignaali (NES nuclear export signal), johon karyofereiini sitoutuu.
Ran-GTP sitoutuu karyoferiiniin ja muodostunut kompleksi kulkeutuu tumahuokosen läpi sytoplasmaan.
Ran-GTP hydrolysoituuRan-GDP:ksi, kompleksi hajoaa ja proteiini vapautuu sytoplasmaan.
Kuljetus tumahuokosen läpi tumaan
Proteiinien paikka solussa määräytyy lajittelusignaalin perusteella (NLS)
Tumankuljettaja reseptori karyoferiini sitoutuu kuljetettavaan proteiiniin ja kuljetus alkaa.
Tumakuljettaja ja lasti kulkee tumahuokosen läpi avustetun diffuusion avulla ja Ran-GTP korvaa sitoutuneen proteiinin.
Tumakuljettajaproteiini ja RAN-GTP liikkuu takaisin sytoplasmaan avustetun diffuusion avulla. Ran-GTP hydrolysoituu Ran-GDP:ksi, jolloin karyofereiini vapautuu.
Miten fosfolipidit liikkuvat solukalvolla
Fosfolipidit liikkuvat pääasiassa sivusuunnassa (lateraalisesti) saman kalvon fosfolipidikerroksen sisällä.
Ne voivat myös harvoin siirtyä kalvon toiselta puolelta toiselle (flip-flop), mutta tämä vaatii yleensä entsyymien (fippaasientsyymi) apua.
Millaisia proteiinityyppejä solukalvolla on?
Transmembraaninen: kalvon läpäisevä, proteiinin hydrofobinen osa solukalvon sisällä
Ankkuroitunut: Joko systolisella puolella tai ulkopinnalla
Periferaalinen: assosioitunut löyhästi toisen proteiinin välityksellä
Solukalvoproteiinien tehtävät
Transportterit ja kanavat (kuljettavat pienmolekyylejä solukalvon yli)
Ankkuriproteiinit (kiinnittävät solun ympäristöönsä)
Solukalvoreseptorit (tunnistavat ja välittävät viestejä solun ulkopuolelta sisäpuolelle)
Entsyymit (katallysoivat solussa tapahtuvia reaktioita)
Millaisia proteiineja osallistuu kalvokuljetukseen?
Kuljettavat proteiinit, eli transportterit: siirto konformaatiomuutoksen avulla, voi olla aktiivista tai passiivista
Kanavia muodostavat proteiinit: selektiivistä, kuljetun on passiivista
Millaisia erilaisia transporttereita (kuljettavia proteiineja) on?
Passiivisia kuljetusproteiineja esim. glucose transporters
Aktiivisia kuljetusproteiineja
Kytketty (coupled transporter): tietyn molekyylin passiivinen kuljetus gradientin mukaan antaa energiaa toisen molekyylin aktiiviselle kuljetukselle gradienttia vastaan, ei tarvitse ATP:tä toimiakseen
ATP:n avulla toimivat (ATP-driven pump): Siirtoon käytetään ulkopuolista energiaa (saadaan ATP:n hydrolyysistä)
Mitä tarkoittaa apikaalinen pinta?
Esim. epiteelisolujen vapaa/yläpinta, joka on yleensä kohti onteloa tai ulkoista ympäristöä.
Mitä tarkoittaa basaalinen pinta?
Esim. epiteelisolujen pohjapinta, joka on kohti tyvikalvoa ja sen alla olevaa kudosta.
Solun tukirangan tehtävät
Tukee solujen muotoa.
Antaa soluille mekaanista lujuutta.
Auttaa soluja kiinnittymään alustaansa ja liikkumaan.
Ohjaa organellien liikkumista ja paikantumista soluissa.
Säätelee solun jakautumista.
Solun tukiranka mitoosin aikana:
Mikrotubulukset ja aktiinifilamentit osallistuvat solun jakautumiseen mitoosissa:
Mikrotubulukset ohjaavat kromosomien liikettä (tumasukkula). Aktiinifilmentit kurovat tytärsolut erilleen sytokineesissä.
Välikokoiset filamentit (intermediate filaments)
Vahvoja ja köyden kaltaisia
Antavat solulle mekaanista lujuutta
Epiteelisoluissa filamentit jatkuvat solun sisällä soluliitoksesta toiseen (ei siis solusta toiseen)
Tumalamina koostuu välikokoisista filamenteista
Miten välikokoiset filamentit liittyvät toisiinsa
Plektiinit linkittävät ne toisiinsa ja yhdistää ne muihin tukirangan filamentteihin
Mikrotubulukset
Onttoja putkia, joiden halkaisija on 25 nm
Koostuvat tubuliini-proteiinin dimeereistä.
Jäykempiä kuin aktiinifilamentit.
Ne ovat polaarisia, ja niiden toinen pää on kiinni sentrosomissa eli keskusjyväsessä.
Mikrovillukset
Mikrovillukset ovat solukalvon pieniä ulokkeita, joiden sisällä on aktiinifilamentteja. Ne lisäävät solun pinta-alaa ja siten esim. imeytymistä. Eivät liiku aktiivisesti.
Värekarvat
Värekarvat (kilium/cilia) ovat solukalvon ulokkeita, joiden tukirankana on mikrotubuluksia. Pystyvät liikkumaan ja liikuttamaan esim. nestettä solun pinnalla.
Mikrotubulusten dynaaminen epästabiilisuus
Mikrotubulusten kyky kasvaa ja lyhentyä nopeasti
Mikrotubulukset vuorottelevat polymerisaation (kasvun) ja depolymerisaation (lyhenemisen) välillä.
GTP-tubuliinin liittyminen → kasvu
GTP:n hydrolyysi → mikrotubulus muuttuu epävakaammaksi
GTP-kärjen menetys→ nopea kutistuminen (catastrophe)
Kasvaa ja lyhenee plus-päästä
Organellien kuljetus mikrotubuluksia pitkin
Moottoriproteiinit kuljettavat organelleja mikrotubuluksia pitkin.
Kuljetus kuluttaa energiaa (ATP).
Mikrotubulukset ja moottoriproteiinit yhdessä määräävät organellien sijainnin solussa.
Dyneiinit kuljettavat organelleja kohti mikrotubulusten miinuspäitä.
Kinesiinit kuljettavat organelleja kohti mikrotubulusten pluspäitä.
Aktiinifilamenttien rakenne
Koostuvat aktiinista.
Ne ovat taipuvaisia ja halkaisijaltaan 8 nm.
Polaarisia
Solukalvon sisäpuolella on aktiinista muodostunut korteksi
Aktiiniin sitoutuvat proteiinit kontrolloivat aktiinifilamenttien ominaisuuksia.
Aktiinifilamenttien dynaamisuus
ATP:n hydrolyysi säätelee aktiinipolymeerin stabiilisuutta: tradmilling
Aktiinifilamentit kasvavat pluspäästä ja kutistuvat miinuspäästä
Aktiinifilamenttien tehtävät:
Välittää liikettä
Soljen liike alustaa pitkin
Organellien liike aktiinifilamentteja pitkin
Lihassupistukset
Fokaaliadheesio
Rakenne, jonka avulla liikkuvat solut kiinnittyvät alustaansa
Solun liike alustaa pitkin
Solukalvon alla sijaitsevan aktiinikorteksin aikaansaamat voimat auttavat solujen liikkumista alustaa pitkin.
Aktiinin treadmilling työntää lamellipodium-rakennetta eteenpäin.
Syntyvät fokaaliadheesiot kiinnittävät eteenpäin työntyneen lamellipodiumin alustaan.
Takapäässä fokaaliadheesio purkautuu ja takapää supistuu.
Missä tilanteissa solut liikkuvat organismeissa?
Yksilönkehityksen aikana
Haavan paranemisen aikana
Valkosolujen ja makrofaagien liike kudoksessa (synnynnäinen immunitteetti, fagosytoosi)
Syöpäsolujen etäpesäkkeiden muodostuminen