Tuma, solukalvot ja tukiranka

0.0(0)
Studied by 0 people
call kaiCall Kai
learnLearn
examPractice Test
spaced repetitionSpaced Repetition
heart puzzleMatch
flashcardsFlashcards
GameKnowt Play
Card Sorting

1/29

encourage image

There's no tags or description

Looks like no tags are added yet.

30 Terms

1
New cards

Tumakotelo

  • Koostuu tumakalvosta ja tumalevystä (lamina)

  • Tumakalvossa on kaksi kalvoa, joiden väliin jää perinukleaaritila


2
New cards

Mikä proteiini on kuljetusavustajana kuljetuksessa tumakalvon yli?

Karyoferiini

3
New cards

Lamina

  • Tumalevy

  • Muodostuu välikokoisiin säikeisiin kuuluvista lamiini-proteiineista.

  • Tehtävät:

    • Tukee tuman muotoa

    • Määrittää tuman elastisuutta

    • Osallistuu kromatiinin järjestäytymiseen, geenien aktiivisuuden säätelyyn, replikaatioon ja mitoosiin.


4
New cards

Solulimakalvosto

  • Endoplasmakalvosto

  • Tehtävät:

    • Erittyvien ja soluoranelleihin päätyvien proteiinien tuotanto

    • Uuden solukalvon synteesi

    • Ca2+ liikenne (lihassupistus)


5
New cards

Tumakotelo solun jakautuessa

  • Tumakotelon proteiinit fosforyloituvat mitoosin alussa, mikä johtaa rakenteen hajoamiseen.

  • Mitoosin lopussa defosforylaatio saa aikaan tumakotelon muodostumisen uudelleen.


6
New cards

Tumajyvänen

  • Nucleolus

  • Tihentymä, ei ympäröivää kalvoa

  • Kromosomien kohdat, jotka koodaavat ribosomaallista RNA:ta yhdistyvät tumajyväsessä.

  • Koosttu ribosomaallisesta RNA:sta sekä sadoista proteiineista, jotka muodostavat ribosomeja.


7
New cards

Kuljetus tumahuokosen läpi sytosoliin

  • Proteiinissa on viestisignaali (NES nuclear export signal), johon karyofereiini sitoutuu.

  • Ran-GTP sitoutuu karyoferiiniin ja muodostunut kompleksi kulkeutuu tumahuokosen läpi sytoplasmaan.

  • Ran-GTP hydrolysoituuRan-GDP:ksi, kompleksi hajoaa ja proteiini vapautuu sytoplasmaan.


8
New cards

Kuljetus tumahuokosen läpi tumaan

  • Proteiinien paikka solussa määräytyy lajittelusignaalin perusteella (NLS)

  • Tumankuljettaja reseptori karyoferiini sitoutuu kuljetettavaan proteiiniin ja kuljetus alkaa.

  • Tumakuljettaja ja lasti kulkee tumahuokosen läpi avustetun diffuusion avulla ja Ran-GTP korvaa sitoutuneen proteiinin.

  • Tumakuljettajaproteiini ja RAN-GTP liikkuu takaisin sytoplasmaan avustetun diffuusion avulla. Ran-GTP hydrolysoituu Ran-GDP:ksi, jolloin karyofereiini vapautuu.


9
New cards

Miten fosfolipidit liikkuvat solukalvolla

  • Fosfolipidit liikkuvat pääasiassa sivusuunnassa (lateraalisesti) saman kalvon fosfolipidikerroksen sisällä.

  • Ne voivat myös harvoin siirtyä kalvon toiselta puolelta toiselle (flip-flop), mutta tämä vaatii yleensä entsyymien (fippaasientsyymi) apua.


10
New cards

Millaisia proteiinityyppejä solukalvolla on?

  • Transmembraaninen: kalvon läpäisevä, proteiinin hydrofobinen osa solukalvon sisällä

  • Ankkuroitunut: Joko systolisella puolella tai ulkopinnalla

  • Periferaalinen: assosioitunut löyhästi toisen proteiinin välityksellä


11
New cards

Solukalvoproteiinien tehtävät

  • Transportterit ja kanavat (kuljettavat pienmolekyylejä solukalvon yli)

  • Ankkuriproteiinit (kiinnittävät solun ympäristöönsä)

  • Solukalvoreseptorit (tunnistavat ja välittävät viestejä solun ulkopuolelta sisäpuolelle)

  • Entsyymit (katallysoivat solussa tapahtuvia reaktioita)


12
New cards

Millaisia proteiineja osallistuu kalvokuljetukseen?

  • Kuljettavat proteiinit, eli transportterit: siirto konformaatiomuutoksen avulla, voi olla aktiivista tai passiivista

  • Kanavia muodostavat proteiinit: selektiivistä, kuljetun on passiivista


13
New cards

Millaisia erilaisia transporttereita (kuljettavia proteiineja) on?

  • Passiivisia kuljetusproteiineja esim. glucose transporters

  • Aktiivisia kuljetusproteiineja

    • Kytketty (coupled transporter): tietyn molekyylin passiivinen kuljetus gradientin mukaan antaa energiaa toisen molekyylin aktiiviselle kuljetukselle gradienttia vastaan, ei tarvitse ATP:tä toimiakseen

    • ATP:n avulla toimivat (ATP-driven pump): Siirtoon käytetään ulkopuolista energiaa (saadaan ATP:n hydrolyysistä)


14
New cards

Mitä tarkoittaa apikaalinen pinta?

Esim. epiteelisolujen vapaa/yläpinta, joka on yleensä kohti onteloa tai ulkoista ympäristöä.

15
New cards

Mitä tarkoittaa basaalinen pinta?

Esim. epiteelisolujen pohjapinta, joka on kohti tyvikalvoa ja sen alla olevaa kudosta.

16
New cards

Solun tukirangan tehtävät

  • Tukee solujen muotoa.

  • Antaa soluille mekaanista lujuutta.

  • Auttaa soluja kiinnittymään alustaansa ja liikkumaan.

  • Ohjaa organellien liikkumista ja paikantumista soluissa.

  • Säätelee solun jakautumista.


17
New cards

Solun tukiranka mitoosin aikana:

  • Mikrotubulukset ja aktiinifilamentit osallistuvat solun jakautumiseen mitoosissa:

    • Mikrotubulukset ohjaavat kromosomien liikettä (tumasukkula). Aktiinifilmentit kurovat tytärsolut erilleen sytokineesissä.


18
New cards

Välikokoiset filamentit (intermediate filaments)

  • Vahvoja ja köyden kaltaisia

  • Antavat solulle mekaanista lujuutta

  • Epiteelisoluissa filamentit jatkuvat solun sisällä soluliitoksesta toiseen (ei siis solusta toiseen)

  • Tumalamina koostuu välikokoisista filamenteista


19
New cards

Miten välikokoiset filamentit liittyvät toisiinsa

Plektiinit linkittävät ne toisiinsa ja yhdistää ne muihin tukirangan filamentteihin

20
New cards

Mikrotubulukset

  • Onttoja putkia, joiden halkaisija on 25 nm

  • Koostuvat tubuliini-proteiinin dimeereistä.

  • Jäykempiä kuin aktiinifilamentit.

  • Ne ovat polaarisia, ja niiden toinen pää on kiinni sentrosomissa eli keskusjyväsessä.


21
New cards

Mikrovillukset

Mikrovillukset ovat solukalvon pieniä ulokkeita, joiden sisällä on aktiinifilamentteja. Ne lisäävät solun pinta-alaa ja siten esim. imeytymistä. Eivät liiku aktiivisesti.


22
New cards

Värekarvat

  • Värekarvat (kilium/cilia) ovat solukalvon ulokkeita, joiden tukirankana on mikrotubuluksia. Pystyvät liikkumaan ja liikuttamaan esim. nestettä solun pinnalla.


23
New cards

Mikrotubulusten dynaaminen epästabiilisuus

  • Mikrotubulusten kyky kasvaa ja lyhentyä nopeasti

  • Mikrotubulukset vuorottelevat polymerisaation (kasvun) ja depolymerisaation (lyhenemisen) välillä.

    • GTP-tubuliinin liittyminen → kasvu

    • GTP:n hydrolyysi → mikrotubulus muuttuu epävakaammaksi

    • GTP-kärjen menetys→ nopea kutistuminen (catastrophe)

  • Kasvaa ja lyhenee plus-päästä


24
New cards

Organellien kuljetus mikrotubuluksia pitkin

  • Moottoriproteiinit kuljettavat organelleja mikrotubuluksia pitkin.

  • Kuljetus kuluttaa energiaa (ATP).

  • Mikrotubulukset ja moottoriproteiinit yhdessä määräävät organellien sijainnin solussa.

    • Dyneiinit kuljettavat organelleja kohti mikrotubulusten miinuspäitä.

    • Kinesiinit kuljettavat organelleja kohti mikrotubulusten pluspäitä.


25
New cards

Aktiinifilamenttien rakenne

  • Koostuvat aktiinista.

  • Ne ovat taipuvaisia ja halkaisijaltaan 8 nm.

  • Polaarisia

  • Solukalvon sisäpuolella on aktiinista muodostunut korteksi

  • Aktiiniin sitoutuvat proteiinit kontrolloivat aktiinifilamenttien ominaisuuksia.


26
New cards

Aktiinifilamenttien dynaamisuus

  • ATP:n hydrolyysi säätelee aktiinipolymeerin stabiilisuutta: tradmilling

  • Aktiinifilamentit kasvavat pluspäästä ja kutistuvat miinuspäästä


27
New cards

Aktiinifilamenttien tehtävät:

  • Välittää liikettä

    • Soljen liike alustaa pitkin

    • Organellien liike aktiinifilamentteja pitkin

    • Lihassupistukset


28
New cards

Fokaaliadheesio

Rakenne, jonka avulla liikkuvat solut kiinnittyvät alustaansa

29
New cards

Solun liike alustaa pitkin

  • Solukalvon alla sijaitsevan aktiinikorteksin aikaansaamat voimat auttavat solujen liikkumista alustaa pitkin.

  • Aktiinin treadmilling työntää lamellipodium-rakennetta eteenpäin.

  • Syntyvät fokaaliadheesiot kiinnittävät eteenpäin työntyneen lamellipodiumin alustaan.

  • Takapäässä fokaaliadheesio purkautuu ja takapää supistuu.


30
New cards

Missä tilanteissa solut liikkuvat organismeissa?

  • Yksilönkehityksen aikana

  • Haavan paranemisen aikana

  • Valkosolujen ja makrofaagien liike kudoksessa (synnynnäinen immunitteetti, fagosytoosi)

  • Syöpäsolujen etäpesäkkeiden muodostuminen