HI03 käsitteet (Forum III)

agraarinen

maatalousvaltainen

Ahvenanmaan kysymys

Suomen ja Ruotsin välinen kiista Ahvenanmaan omistuksesta Suomen sisällissodan jälkeen; Kansainliitto päätti vuonna 1921, että Ahvenanmaan kuuluu Suomelle; alueelle annettiin itsehallinto ja se määrättiin demilitarisoiduksi alueeksi

ajopuuteoria

teoria jatkosodan synnystä; sen mukaan Suomi joutui sotaan suurvaltojen pelinappulana tahtomattaan; jatkosota nähtiin talvisodan jatkeena; Suomi oli ollut kuin tukki virran pyörteissä, ja ajautunut sinne minne virta vei eli siis sotaan; teoria syntyi jo 1940--luvulla; ks. koskiveneteoria

Akateeminen Karjala-Seura (AKS)

1922 perustettu kansallismielinen ylioppilasyhdistys; ajoi Suur-Suomea ja kaikkien suomalaisheimojen yhteistä valtiota; lakkautettiin "fasistisena järjestönä" välirauhansopimuksessa 1944

aktivistit

ryhmä, joka oli valmis käyttämään väkivaltaa ja jopa aseellista toimintaa vastustaessaan venäläistämistoimia; oli myöhemmin luomassa jääkäriliikettä

alkutuotanto

elinkeinorakenteen ryhmä, johon kuuluu maa- ja metsätalous sekä kalastus ja kaivostoiminta; muut elinkeinorakenteen ryhmät teollisuus ja palvelu

asekätkentäjuttu

laaja aseidenkätkentäoperaatio, joka toteutettiin joukkojen kotiuttamisen yhteydessä syksyllä 1944; jatkosodan päättymisen jälkeen Suomessa pelättiin, että Neuvostoliitto yrittäisi miehittää maan; eri puolille maata varastoitiin aseita ja sotatarvikkeita sissisotaa varten; toiminta oli rauhansopimuksen vastaista; lähes 1500 henkilöä tuomittiin asekätkennästä vankeusrangaistuksiin vuosina 1947-50

autonomia

sisäinen itsehallinto; Suomi oli autonominen osa Venäjää vuosina 1809-1917

Berliinin kriisi

suurvaltojen kiista Berliinin asemasta 1960-luvun alussa; taustalla kiihtynyt muuttoliike DDR:stä Länsi-Berliinin kautta länteen; kriisi päättyi Berliinin muurin rakentamiseen 1961

demilitarisointi

alueen tyhjentäminen sotilaista ja sotilaallisista varusteista; esimerkiksi Ahvenanmaa demilitarisoitiin Kansainliiton päätöksellä 1920-luvulla

eduskuntauudistus

säätyvaltiopäivien muuttaminen yksikamariseksi eduskunnaksi vuonna 1906; 200 kansanedustajaa valitaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla

EEC (European Economic Community)

vuonna 1957 perustettu Euroopan talousyhteisö, jonka tavoitteena lisätä ja parantaa taloudellista yhteistyötä Euroopassa; pidetään yhtenä EU:n perustamissopimuksista; vapaakauppasopimus Suomen kanssa 1973

Efta (European Free Trade Organisation)

Euroopan vapaakauppaliitto, jonka perustivat EEC:n ulkopuolelle jääneet valtiot vuonna 1960; Suomi solmi Eftan kanssa liitännäissopimuksen 1961 (Finn-Efta)

eheytyspolitiikka

politiikka, jonka tarkoituksena yhtenäistää kansa vuoden 1918 sisällissodan jälkeen; tarkoituksena luoda mm. lainsäädännöllä työväelle olosuhteet, jotka poistavat tyytymättömyyttä ja vähentävät radikalismia

elinkeinorakenteen muutos

Suomessa toisen maailmansodan jälkeinen ilmiö; Suomen muuttuminen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi

elinkeinovapaus

kansalaisilla oikeus harjoittaa vapaasti kauppaa tai ammattia; tuli voimaan Suomessa vuonna 1879

erillissota

näkemys, jonka mukaan Suomi kävi jatkosodassa omaa sotaansa riippumatta Saksan sotilaallisista toimista

Etsivä Keskuspoliisi (EK)

vuosien 1919-37 Suomen salainen poliisi; sisäministeriön alainen; tehtävänä ennaltaehkäistä ja torjua valtion itsenäisyyttä tai yhteiskuntarauhaa vaarantavat hankkeet; keskittyi erityisesti kommunistien toiminnan estämiseen; ks. valtiollinen poliisi

etupiirijako

Saksan ja Neuvostoliiton väliseen hyökkäämättömyyssopimukseen eli Molotovin-Ribbentropin sopimukseen (23.8.1939) sisältynyt salainen lisäpöytäkirja, jossa oli määritelty etupiirijako Saksan ja Neuvostoliiton välillä; etupiirijaossa Suomi kuului Neuvostoliitolle; ks. salainen lisäpöytäkirja, Molotovin-Ribbentropin sopimus

Etyk

1970-luvulla alkanut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi, jonka ensimmäinen seurantakokous pidettiin Helsingissä 1975; Etyk muuttui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöksi (Etyj) vuonna 1995

Euroopan hullu vuosi 1848

vuosi, jolloin Euroopassa oli useita liberaalien ja nationalistien kapinoita; vaadittiin lisää vapauksia kansalle; alkoi Ranskassa helmikuussa, jossa lopulta kuningas joutui luopumaan kruunusta ja maasta tuli tasavalta; Marx ja Engels julkaisivat kommunistisen manifestin samana vuonna

feminismi

aate, joka pyrkii naisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseen

fennomaanit

suomenmieliset, jotka vaativat suomen kielen aseman parantamista; nimitys syntyi kielitaistelun aikana 1800-luvun jälkipuoliskolla

funktionalismi (funkkis)

erityisesti rakennustaiteen ja huonekalumuotoilun suuntaus, jossa muotoilu korosti rakennuksen käyttötarkoitusta

heimopataljoona

Suomen puolella jatkosodan aikana taistelleen esim. inkeriläisistä ja virolaisista koostuneiden vapaaehtoisten joukko-osasto

helmikuun manifesti

keisari Nikolai II:n vuonna 1899 antama julistus, jonka merkittävin asia oli niin sanottu yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö; sen mukaan laki, jolla oli merkitystä koko Venäjän kannalta, säädettiin Venäjällä

helmikuun vallankumous

vallankumouksellinen liikehdintä Venäjällä vuoden 1917 helmikuussa; seurauksena tsaarin valta kukistui

Helsingin romantiikka

Helsingin yliopiston piirissä syntynyt liike; taustalla Turun romantiikka; korosti suomalaisen kulttuurin edistämistä; edustajia muun muassa J. L. Runeberg ja J. V. Snellman

hipsteri

2000-luvulla yleistynyt sana, joka kuvaa uutta elämäntapaa ja kaupunkikulttuuria; hipsteriyteen kuuluu ainutlaatuisuuden korostaminen pukeutumisella ja kulutusvalinnoilla

historiapolitiikka

menneisyyden tapahtumien hyväksikäyttämistä politiikassa

hyvinvointivaltio

yleensä demokraattinen valtio, joka turvaa kansalaisilleen kohtuullisen toimeentulon ja palveluja verovaroin kustannettuna

imeväiskuolleisuus

alle 1-vuotiaina kuolleiden lasten määrä; laski jyrkästi länsimaissa 1800-luvulla parantuneen terveydenhuollon ja elintason kohoamisen seurauksena

isoviha

vuosien 1713-21 venäläismiehityksen aika Suomessa; Suuren Pohjan sodan (1700-1721) aikana Venäjä valloitti Suomen ja käytti ankaria keinoja suomalaisia kohtaan miehityksen aikana; pikkuvihan (1740-43) venäläismiehitys ei ollut niin ankaraa

Isänmaallinen Kansanliike (IKL)

lapuanliikkeen lopettamisen jälkeen vuonna 1932 perustettu oikeistoradikaalinen puolue; vaikutteita Euroopan fasisteilta ja kansallissosialisteilta; sai eduskunnassa vähäistä kannatusta, kunnes lakkautettiin "fasistisena järjestönä" välirauhansopimuksessa 1944

järjestysvaltatyhjiö

tilanne, jossa kenelläkään ei ole yhteiskunnassa selkeää järjestysvaltaa; syntyi Suomeen vähitellen vuoden 1917 aikana, kun Venäjän ote Suomesta hellitti; Suomella ei ollut omaa armeijaa eikä poliisivoimia

jääkäriliike / jääkärit

itsenäisyysliike, joka pyrki irrottamaan Suomen Venäjästä; noin 2 000 jääkäriä hankki vuosina 1915-18 koulutuksen Saksassa, suurin osa osallistui sisällissodassa valkoisten puolelle; muodostivat itsenäisen Suomen armeijan rungon ja toimivat johtotehtävissä vuosien 1939-45 sodissa

kansalaissota

Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; saman maan kansalaiset lähtivät aseelliseen taisteluun toisiaan vastaan

kansalaisyhteiskunta

yhteiskunta, jossa kansalaiset voivat ja haluavat osallistua päätöksentekoon ja vaikuttavat aktiivisesti asioihin esim. järjestöjen ja puolueiden kautta

kansallisromantiikka

kulttuuri- ja taidesuuntaus, joka korosti oman maan historiaa; syntyi Suomessa 1800-luvun alkupuolella kirjailijoiden keskuudessa; kukoisti kuvataiteissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

kansandemokratia

Itä-Euroopassa harjoitettu demokratian muoto, joka käytännössä tarkoitti kommunistisen puolueen diktatuuria

kansanhuoltoministeriö

perustettiin syksyllä 1939; sai laajat valtuudet puuttua taloudelliseen toimintaan Suomessa, esimerkiksi säännöstely aloitettiin lokakuussa 1939

kansanvaltuuskunta

punaisia vuoden 1918 sodassa johtanut vallankumoushallitus, puheenjohtajana Kullervo Manner

kapina

Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; punaiset nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaan

kauttakulkusopimus

Suomen ja Saksan välillä syksyllä 1940 solmittu sopimus, joka mahdollisti saksalaisten joukkojen kulkemisen Suomen läpi Pohjois-Norjaan

kenraalikuvernööri

ylin viranomainen autonomian aikana Suomessa; keisarin edustaja Suomessa; senaatin puheenjohtaja; ensimmäinen kenraalikuvernööri oli suomalainen G. M. Sprengtporten, mutta hänen jälkeen kenraalikuvernöörit olivat venäläisiä

kieliasetus (manifesti) 1863

J. V. Snellmanin aloitteesta 1863 säädetty asetus, jonka mukaan suomen kielestä tehtävä 20 vuodessa virallinen kieli ruotsin rinnalle

kieliasetus (manifesti) 1900

venäläistämiskauden laki, jossa venäjän kieli määrättiin eräitten virastojen virkakieleksi

kielitaistelu

taistelu suomen kielen aseman parantamiseksi; alkoi 1870-luvulla

kieltolaki

vuonna 1919 säädetty alkoholijuomien täydellinen valmistus- ja myyntikielto, kumottiin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen 1932

kollektiivinen turvajärjestelmä

turvallisuuden muoto, joka syntyy, kun suuri joukko valtioita liittyy samaan järjestöön ja sitoutuu olemaan hyökkäämättä toistensa kimppuun; tällaisia järjestöjä ovat olleet esimerkiksi pyhä allianssi, Kansainliitto ja YK

kolmen kannaksen linja

suomalaisten tavoite jatkosodan alkaessa; linja kulki Suomenlahdesta Laatokkaan, sieltä Ääniseen ja päättyi Vienanmereen; tavoitteena oli saada Suomelle mahdollisimman turvallinen ja helposti puolustettava raja

kommunistilait

lokakuussa 1930 uuden eduskunnan hyväksymät lait, jotka kielsivät kommunistien vaalikelpoisuuden; kommunistien toiminta oli kielletty vuoden 1944 välirauhansopimukseen asti

konsultaatio

neuvottelu

korttitalous

toisen maailmansodan aikana Suomessa säännösteltiin elintarvikkeita ja muita hyödykkeitä; eri tuotteita varten oli omat ostokortit ja kortteja vastaan sai ostaa esimerkiksi tietyn määrän lihaa viikossa; ks. säännöstely, kansanhuoltoministeriö

koskiveneteoria

teoria jatkosodan synnystä; 1960-luvulla ulkomaalaisten tutkijoiden luoma teoria, jonka mukaan Suomi joutui jatkosotaan omasta tahdostaan; maailmanpoliittinen tilanne kehittyi kohti sotaa; Suomen hallitus teki sellaisia poliittisia päätöksiä, jotka sitoivat Suomen Saksan rinnalle sotaan Neuvostoliittoa vastaan; ks. ajopuuteoria

kotihoidontuki

rahallinen avustus perheille, jotka hoitavat lapsia kotona eivätkä vie lapsia päivähoitoon

kotiryssä-järjestelmä

suomettumisen ajan ilmiö, jossa suomalaiset poliitikot ja virkamiehet pitivät tiiviitä yhteyksiä NL:n edustajiin; suomalaisilla oli läheinen neuvostoliittolainen "ystävä" eli kotiryssä; NL:n edustajat pyrkivät saamaan luottamuksellisia tietoja ja suomalaiset luottamusta NL:n silmissä; ks. Moskovan kortti

Kuusisen hallitus

ks. Terijoen hallitus

lapuanliike

kommunismin vastainen liike 1929-32; pyrki kitkemään kommunismin mm. väkivallalla sekä hallitusta ja eduskuntaa painostamalla; kiellettiin Mäntsälän kapinan jälkeen; järjestäytyi 1932 Isänmaallinen Kansanliike-puolueeksi

lex Kallio

maatalousministeri Kyösti Kallion mukaan nimetty maanhankintalaki vuodelta 1922; antoi tilattomille oikeuden lunastaa itselleen maata, pakkolunastuksiin ei juuri ryhdytty, koska tarvittava maa saatiin lähes kokonaan valtion alueista

liikepankki

osakeyhtiömuotoinen pankki, jonka tehtävänä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille

loiset

1800-luvulla maaseudun väestöryhmä: jolla ei ollut omaa asuntoa; elelivät muiden nurkissa ja saunoissa; tekivät tilapäistöitä, joilla pyrkivät elättämään itsensä

lokakuun vallankumous

Venäjän bolševikkien vallankaappaus (loka-)marraskuussa 1917, joka johti Neuvosto-Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton syntyyn

Lotta Svärd -järjestö

1921 perustettu naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö; koulutti naisia lukuisiin sodanaikaisiin tehtäviin; vuosien 1939-44 sotien aikana yli 200 000 jäsentä; lakkautettiin "fasistisena järjestönä" välirauhansopimuksessa 1944

luokkasota

Suomen vuoden 1918 sodasta käytetty nimitys; punaiset pitivät sotaa luokkasotana, jossa työväenluokka nousi varakkaampaa porvariluokkaa vastaan

luokkayhteiskunta

yhteiskunta, jonka rakenne perustuu jakoon omistavan luokan (porvaristo) ja työntekijäluokan välillä

Mainilan laukaukset

Neuvostoliiton provokaatio; käytettiin tekosyynä talvisodan aloittamiselle; Neuvostoliitto väitti 26.11.1939, että suomalainen tykistö olisi tulittanut Mainilan kylän kohdalla Neuvostoliiton aluetta; Neuvostoliitto vaati suomalaisia vetämään joukkonsa pois rajalta

malli Cajander

pilkkanimitys suomalaissotilaiden heikosta varustuksesta talvisodan alussa; osa joukoista joutui käyttämään siviilivaatteita yhdessä armeijan varusteiden kanssa; nimitys tulee sotaa edeltäneen ajan pääministeristä, koska katsottiin, että hänen aikanaan ei ollut tarpeeksi sijoitettu rahaa maanpuolustukseen

Mannerheim-linja

Suomen pääpuolustuslinja talvisodan aikana Karjalankannaksella

mannermaasulkemus

Napoleonin julistama kauppasaarto, jonka avulla Ranska pyrki kukistamaan Ison-Britannian

marraskuun manifesti

Nikolai II:n antama säädös, jolla Venäjä vuonna 1905 keskeytti helmikuun manifestin soveltamisen ja poisti kenraalikuvernöörin diktaattorin valtuudet

marraskuun yleislakko

vuoden 1917 yleislakko, jonka taustalla lokakuun vallankumous Venäjällä ja Suomen työväen Me vaadimme -ohjelma; jännittynyt tilanne sai porvarillisen senaatin julistamaan itsensä korkeimman vallan käyttäjäksi ja suostumaan osaan työväen vaatimuksista

menneisyyden hallinta

yritys tulla toimeen epämieluisan historian kanssa ja näin tavallaan hallita sitä; vaikeita asioita käsitellään avoimesti ja myönnetään historiassa tehdyt virheet

miekantuppipäiväkäsky

Mannerheimin päiväkäsky jatkosodan alussa, jossa hän lupaa, ettei lepää ennen kuin Karjala, Aunus ja muut alueet on vapautettu; aiheutti poliittisen skandaalin, koska se tulkittiin suunnitelmaksi luoda Suur-Suomi

Molotovin-Ribbentropin sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton 23.8.1939 solmima hyökkäämättömyyssopimus, johon sisältyi salainen etupiirijako; ks. etupiirijako, salainen lisäpöytäkirja

monarkistit

yleisnimitys niistä pääosin porvarillisista henkilöistä, jotka halusivat Suomeen kuninkaan eli monarkistisen hallitusmuodon sisällissodan jälkeen 1918; ryhmittyivät Kansallinen Kokoomus-puolueeksi vuoden 1919 eduskuntavaaleissa

Moskovan kortti

suomettumisen ajan ilmiö, jossa osa suomalaispoliitikoista pyrki käyttämään hyväkseen hyviä suhteitaan NL:oon edistääkseen omia tavoitteitaan; ks. kotiryssä-järjestelmä

Moskovan rauha

talvisodan päättänyt rauha, joka solmittiin Moskovassa 12.3.1940; astui voimaan 13.3.1940; Suomi menetti esimerkiksi Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan

Moskovan välirauha

jatkosodan päättänyt rauha, joka solmittiin 19.9.1944; rauhanehdot olivat kovat ja aluemenetysten lisäksi Suomi joutui esimerkiksi maksamaan sotakorvauksia; nimityksen takana liittoutuneiden sopimus, jonka mukaan kaikkien Saksan liittolaisten kanssa tehtäisiin lopulliset rauhansopimukset sodan päätyttyä; lopullinen rauha solmittiin Pariisissa 1947; ks. Pariisin rauha

mottitaktiikka

suomalaisten talvisodassa käyttämä taktiikka, jossa hyökkäävät neuvostojoukot saarrettiin ja paloiteltiin pienempiin ryhmiin, joita sitten pyrittiin tuhomaan omia voimia keskittämällä

myllykirje

julkisuuteen tarkoitettu kirje, jolla moititaan tai ojennetaan poliittisia toimijoita; etenkin presidentti Kekkonen ojensi poliitikkoja tai toimittajia kirjeillä

Münchenin kokous / Münchenin sopimus

Saksan, Italian, Ison-Britannian ja Ranskan Münchenissä 29.9.1938 tekemä sopimus, jossa Tšekkoslovakian sudeettialueet annettiin Saksalle

myöntyväiset

vanhasuomalaisten keino vastustaa venäläistoimia; heidän mielestään oli parempi antaa vahvemmalle Venäjälle myöten joissain asioissa, ettei vastustaminen heikentäisi Suomen asemaa

myöntyväisyyspolitiikka

Ison-Britannian ja Ranskan Hitlerin Saksaa kohtaan harjoittama politiikka ennen toista maailmansotaa; Iso-Britannia ja Ranska eivät puuttuneet Hitlerin tekemiin Versaillesin rauhansopimuksen rikkomisiin

mäkitupalaiset

tilattoman väestön ryhmä; asuivat pienessä tuvassa tilallisten mailla; työskentelivät pääosin muiden palveluksessa

Mäntsälän kapina

lapuanliikkeen helmikuussa 1932 organisoima kapina; tavoitteena painostaa hallitusta eroamaan; kireä tilanne päättyi verettömästi presidentti Svinhufvudin radiopuheeseen; johti lapuanliikkeen päättymiseen

nootti

kysymys tai tiedonanto toiselle valtiolle; ilmaisee usein tyytymättömyyden toisen maan esimerkiksi poliittisiin tai sotilaallisiin toimiin

noottikriisi

Suomen ja NL:n ulkopoliittinen kriisi 1961, jossa NL ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia konsultaatioita eli neuvotteluita; nootin motiivit epäselvät; liitetty sekä kylmään sotaan että Suomen sisäpolitiikkaan; kriisi laukesi maiden johtajien henkilökohtaisilla neuvotteluilla

nukkehallitus

hallitus, joka ei toimi oman tahtonsa mukaan; nimitys tulee marionettinukeista, joita ohjataan langoilla; ks. Terijoen hallitus

nuorisoseuraliike

järjestöt, joiden tavoitteena on sivistää nuoria ja lisätä nuorten yhteisöllisyyttä; juuret Pohjanmaalla 1880-luvulla alkaneessa nuorisoseuratoiminnassa

nuorsuomalaiset

Suomalaisesta puolueesta 1880-luvulla eronnut ryhmä; vuonna 1894 virallisesti Nuorsuomalainen puolue; halusi vastustaa venäläistämistoimia ns. passiivisella vastarinnalla; ks. passiivinen vastarinta, perustuslailliset

operaatio Barbarossa

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941; Hitler julisti muiden valtioiden, kuten Suomen, hyökkäävän mukana

oppikoulu

Suomen koulujärjestelmä ennen peruskoulua; oppikoulu poistui 1970-luvulla

Paasikiven linja

Suomen ulkopolitiikka toisen maailmansodan jälkeen; tavoitteena pitää hyvät suhteet NL:oon ja Suomi suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella, jatkui Kekkosen presidenttikaudella ns. Paasikiven-Kekkosen linjana

Paasikiven-Kekkosen linja

Suomen ulkopolitiikka Kekkosen presidenttikaudella (1956-81); tavoitteena pitää hyvät suhteet NL:oon ja Suomi suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella

palvelusektori

palvelualojen muodostama kokonaisuus, johon kuuluu sekä yksityisiä että julkisia palveluyksiköitä; esim. pankki- ja liikennepalvelut sekä koulutus ja terveydenhoito

pankkikriisi

1990-luvun alkuvuosiin liittynyt pankkien taloudellinen kriisi; taustalla lama; valtio lupasi kattaa pankkien luottotappiot maksamalla ns. pankkitukea, jota maksettiin lopulta yhteensä yli 8 miljardia euroa

panslavismi

1800-luvulla syntynyt venäläinen aatesuunta; pyrki slaavilaisten kansojen poliittiseen, uskonnolliseen ja kulttuuriseen yhteenliittämiseen

Pariisin rauha

vuonna 1947 solmittu lopullinen rauhansopimus Suomen ja liittoutuneiden välillä; sopimuksessa Suomen rauhanehdot tarkentuivat ja esimerkiksi puolustusvoimien kokoa rajoitettiin

parlamentti

kansanedustuslaitos