Maantieto 1

ekologinen kestävyys

Kestävän kehityksen näkökulma, jossa tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan turvaaminen. Sen mukaan luonnonvarojen käyttö ja ympäristön saastuminen eivät saa ylittää luonnon kantokykyä.

ihmismaantiede

Maantieteen ala, jossa tutkitaan ihmisen toimintaa ja vaikutusta ympäristöön.

kestävä elämäntapa

Elämäntapa, jossa pyritään elämään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

kulttuurinen kestävyys

Kestävän kehityksen näkökulma, jossa tavoitteena on kulttuurisen monimuotoisuuden turvaaminen.

luonnonmaantiede

Maantieteen ala, jossa tutkitaan luonnonilmiöitä ja niiden esiintymistä eri alueilla.

maantiede

Tieteenala, joka tutkii luontoa ja ihmisten toimintaa sekä niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Perinteisesti maantiede jaetaan aluemaantieteeseen ja yleismaantieteeseen.

minitieteinen

Tapa tehdä tutkimusta niin, että yhdistetään useiden eri alojen tietoja ja näkökulmia.

sosiaalinen kestävyys

Periaate, jonka mukaan pyritään toimimaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Maailmanlaajuisesti sosiaalinen kestävyys tarkoittaa ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien puolesta toimimista ja paikallisesti esimerkiksi työturvallisuudesta, terveydestä ja hyvästä ilmapiiristä huolehtimista.

taloudellinen kestävyys

Yksi kestävän kehityksen osa-alueista, jolla tarkoitetaan materiaalisen kulutuksen vähentämistä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

yleismaantiede

Maantieteen ala, jossa tutkimus kohdistuu johonkin luontoon tai ihmisen toimintaan liittyvään ilmiöön maapallolla.

geomedia

Karttojen, paikkatiedon, diagrammien, median, videoiden, kuvien, kirjallisten lähteiden, suullisten esitysten sekä muiden maantieteellisten tiedonhankinta- ja esitystapojen monipuolinen käyttö.

sijaintitieto

Tieto, joka kertoo, missä jokin kohde sijaitsee. Sijaintitieto ilmaistaan esimerkiksi maantieteellisten koordinaattien tai osoitteen avulla. Sijaintitieto voi olla myös paikan tai alueen nimi.

fyysinen kartta

Kartta, joka kuvaa maanpinnalla havaittavia asioita. Fyysisiä karttoja ovat esimerkiksi pinta-alaltaan pieniä alueita kuvaavat maastokartat ja laajoja alueita kuvaavat maanosakartat.

teemakartta

Kartta, joka havainnollistaa jonkin asian tai ilmiön esiintymistä alueella, esimerkiksi väestöntiheys- tai kasvillisuuskartta.

paikkatieto

Tietoa kohteesta, jonka sijainti Maan pinnalla tunnetaan. Paikkatieto on yhdistelmä sijaintitiedosta ja ominaisuustiedosta.

absoluuttinen sijainti

Kohteen sijainti, joka määritetään tarkasti maapallon asteverkkoon perustuvien koordinaattien avulla.

maantieteellinen koordinaatisto

Leveyspiireistä eli paralleeleista ja pituuspiireistä eli meridiaaneista koostuva asteverkko, jota käytetään absoluuttisen sijainnin määrittämiseen.

paikkatietojärjestelmä

Järjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa, tallentaa, hallita, analysoida ja esittää paikkatietoa. Se koostuu laitteistoista, ohjelmistoista, paikkatietoaineistoista ja käyttäjistä.

ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä

• Ihmiskunnan aiheuttaman kasvihuonekaasujen, kuten vesihöyryn, hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin eli ilokaasun, lisääntymisen voimistama luonnollinen kasvihuoneilmiö 

• Auringon säteilytehon muutokset

• Maapallon kiertoradan akselikulman muutokset

• Iso meteoriitti

• Tulivuorenpurkaukset

• Pienhiukkaset

• Palauteilmiöt

ihmiskunnan aiheuttamaan kasvihuonekaasujen lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä

• Fossiilisten polttoaineiden käyttö

• Turpeen polttaminen

• Sähkön- ja lämmöntuotanto

• Metsien polttaminen

• Maatalouden typpilannoitus

• Riisipellot

• Karjatalous

• Kaatopaikat

• Jätevedenpuhdistamot

ilmastonmuutoksen seurauksia

• Lämpötilan, sademäärän, pilvisyyden ja muiden ilmastotekijöiden muuttuminen

• Palauteilmiöt

ilmastonmuutoksen seurausten ennustaminen

• Ilmastomallit jäljittelevät eri tekijöiden vuorovaikutusta

• Ilmastoskenaariot esittävät vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä

• IPCC kokoaa tietoa

kasvihuoneilmiö

Ilmakehän lämpötilaa nostava ilmiö, joka johtuu siitä, että Auringosta tuleva lyhytaaltoinen lämpösäteily pääsee ilmakehän läpi maanpinnalle, mutta Maan lähettämä pitkäaaltoinen lämpösäteily imeytyy pääosin ilmakehän kaasuihin. Kasvihuoneilmiö on välttämätön elämälle maapallolla.

ilmasto

Säätekijöiden tila pitkällä ajanjaksolla. Ilmasto määritellään yleensä 30 vuoden säähavaintojen kuukausi- ja vuosikeskiarvojen perusteella.

sää

Lyhytaikainen säätekijöiden tila, joka voi vaihtua nopeastikin. Säätekijöitä ovat ilman lämpötila, ilmanpaine, pilvisyys, sademäärä, ilmankosteus, tuulen voimakkuus ja suunta sekä auringonsäteily.

ilmastonmuutos

Ilmastollisten olojen vaihtelu, jota tapahtuu eri aikaväleillä ja eri alueilla joko luonnollisten tekijöiden tai ihmiskunnan vaikutuksesta. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä.

interglasiaalikausi

Lämmin jakso miljoonia vuosia pitkän jäätiköitymiskauden sisällä. Jäätiköitymiskauden aikana interglasiaalikausi vuorottelee jäätiköitymisten kanssa.

pienhiukkaset

Kiinteät hiukkaset, jotka leijuvat ilmakehässä ja ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia.

musta hiili

Noki, joka syntyy polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa, kun osa polttoaineen sisältämästä hiilestä jää palamatta ja joutuu päästönä ympäristöön.

albedo

Heijastavuus eli kappaleesta heijastuneen säteilyn osuus (%) saapuvasta säteilystä. Mitä valkoisempi heijastava pinta on, sitä suurempi on sen albedo.

ilmastomalli

Ilmastoa kuvaava tietokonesimulaatio, joka perustuu ilmakehää sääteleviin fysiikan lakeihin. Ilmastomallien avulla jäljitellään eri ilmastotekijöiden, kuten kasvihuonekaasujen, lämpötilan, sademäärien ja tuulten vaikutuksia maapallon ilmakehään, meriin, jäätiköihin ja lumipeitteeseen.

ilmastoskenaario

Vaihtoehtoinen kehitysnäkymä tulevaisuuden ilmastosta.

IPCC

Hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli eli monitieteinen kansainvälisten huippututkijoiden verkosto, joka kokoaa tieteellistä tietoa ilmastopoliittista päätöksentekoa varten.

happamoituminen

Ekosysteemien pH:n lasku, joka aiheutuu pääasiassa ihmisen ilmakehään päästämistä rikki- ja typpiyhdisteistä sekä hiilidioksidista.

hulevesi

Taajama-alueen valumavesi, joka on peräisin sateesta tai lumen sulamisesta.

ikirouta

Ympäri vuoden jäässä oleva maaperä.

ilmastokriisi

Ilmastonmuutoksesta käytettävä termi silloin, kun halutaan kuvata ilmastonmuutoksen vakavia globaaleja haittavaikutuksia.

ilmastopakolainen

Ympäristöpakolainen, joka joutuu pakenemaan kotiseudultaan erityisesti ilmaston muuttumisen ja sen seurausten, kuten kuivuuden tai ruokapulan takia.

keli

Tien, hiihtoladun tai muun kulkuväylän kulkukelpoisuus, johon vaikuttaa esimerkiksi liukkaus.

kompensointi

Tasapainottaminen tai hyvittäminen, esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen hyvittäminen niin, että kuluttaja maksaa rahaa puiden istuttamiseen tai johonkin muuhun hiilidioksidipäästöjä sitovaan toimintaan.

konflikti

Vakava yhteenotto, ristiriita tai selkkaus, esimerkiksi terroriteko tai sota.

luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti

Biodiversiteetti eli elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa ekosysteemien monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta ja lajin sisäistä perinnöllistä muuntelua.

luontokato

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin väheneminen.

pouta

Sateeton säätila, joka voi olla selkeä tai pilvinen.

routa

Maan pintakerroksen jäätyminen talvella. Mikäli routa ei sula kesälläkään, kyseessä on ikirouta.

sään ääri-ilmiö

Säätilat, jotka poikkeavat alueen tavanomaisesta säästä, esimerkiksi myrskyt, rankkasateet, tulvat, helteet ja kuivuus.

veden lämpölaajeneminen

Veden tilavuuden kasvu, kun veden lämpötila muuttuu +4 asteesta. Veden tilavuus on pienimmillään +4 celsiusasteessa.

biokaasu

Kaasu, joka koostuu lähinnä metaanista. Biokaasua syntyy mikrobitoiminnan tuloksena, kun jätevedenpuhdistamoiden liete, karjan lanta tai kaatopaikkajätteen eloperäinen aines mätänee.

biomassa

Eloperäinen aines, joka sisältää fotosynteesissä sitoutunutta Auringon energiaa. Esimerkiksi puu, lanta ja peltokasvit ovat biomassaa.

ekokaupunki

Kaupunki, jonka aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään hyvällä kaupunkisuunnittelulla, ympäristöystävällisellä rakentamisella, tehokkaalla joukkoliikenteellä, hyvillä kevyen liikenteen mahdollisuuksilla ja uusiutuvan energian tuotannolla.

elinkaari

Tuotteen elinkaareen kuuluu sen raaka-aineiden hankinta, valmistus, kuljetukset, käyttö ja kierrätys tai hävittäminen.

hiilen lähde

Mekanismi tai toiminta, joka vapauttaa enemmän hiilidioksidia kuin sitoo sitä. Hiilinielun vastakohta.

hiilidioksidin talteenotto ja varastointi

Teknologia, jonka avulla otetaan talteen teollisuuden tai voimalaitosten toiminnassa syntyvä hiilidioksidi ja varastoidaan se joko maan tai merenpohjan sisään useiden kilometrien syvyyteen.

hiilijalanjälki

Ilmastovaikutus, jonka tuote, toiminta tai palvelu aiheuttaa. Se kertoo siis sen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja muodostuu tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana raaka-aineiden hankinnasta kierrätykseen tai loppusijoitukseen asti.

hiilineutraalisuus

Hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain sen verran, kuin niitä pystytään sitomaan. Hiilineutraalin yhteiskunnan, tuotteen tai toiminnon hiilijalanjälki on koko elinkaaren ajalta nolla.

hirmumyrsky

Tuuli, jonka nopeus 10 minuutin keskiarvona on yli 32 m/s.

hurrikaani

Trooppinen pyörremyrsky Amerikan Tyynenmeren tai Atlantin puoleisella rannikolla.

ilmamassa ukkonen

Ukkonen, jossa ukkospilven kehittyminen johtuu konvektiosta eli lämpimän ilman kohoamisesta ylös. Tällaisia korkeita, yläosastaan leveitä ukkospilviä kehittyy usein kosteilla alueilla ja niihin liittyy kuuro- ja raesateita sekä salamointia.

medikaani

Voimakas pyörremyrsky, joka esiintyy Välimeren alueella. Sen voimakkuus voi olla trooppisen hirmumyrskyn luokkaa.

mutavyöry

Rinteessä tapahtuva nopea massaliikunto, jossa veteen sekoittunutta maata vyöryy alaspäin. Se johtuu esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamasta maan vettymisestä ja vettyneen maan vyörymisestä alaspäin.

myrsky

Säätila, jossa tuulen nopeus on 10 minuutin keskiarvona yli 24,5 m/s, Suomessa raja-arvona on 21 m/s.

pyörremyrsky

Pyörteinen voimakas tuuli, joka syntyy, kun matalapaineen alueella ilma nousee voimakkaasti ylös ja alkaa pyöriä.

rae

Maahan putoava jääkide, joka on syntynyt useista jääkerroksista, kun vettä on jäätynyt kiteen pinnalle sen kierrellessä pilven eri osissa.

rintamaukkonen

Ukkonen, joka liittyy kylmään, lämpimään tai okluusiorintamaan. Tällöin muodostuu korkeita, yläosastaan leveitä pilviä, joihin liittyy kuurosateita ja salamointia.

salama

Sähköjännitteen purkautuminen pilven eri osien tai pilven ja maan välillä. Salama nähdään valonvälähdyksenä. Purkauksessa ukkosen jylinänä kuultu ääni aiheutuu kuumentuneen ilman äkillisestä laajenemisesta.

syöksyvirtaus

Ukkospilvestä alaspäin syöksyvä voimakas kylmä ilmavirtaus, joka maan- tai merenpinnan kohdatessaan kääntyy vaakasuoraksi ja aiheuttaa tuhoa tekevän ukkospuuskan.

sääsatelliitti

Maapalloa kiertävä satelliitti, joka mittaa näkyvää valoa ja infrapunasäteilyä. Mittauksista voidaan päätellä esimerkiksi pilvisyyden määrä ja lämpötila maapallolla.

taifuuni

Trooppinen pyörremyrsky Tyynenmeren rannikoilla Aasiassa.

tornado

Erittäin voimakas pienialainen pyörremyrsky, joka syntyy pilven ja maa- tai vesialustan välille. Tornadot ovat yleisiä Yhdysvaltojen keskiosissa.

tornadokuja

Yhdysvaltojen keskiosien alue, jossa tornadot ovat yleisiä.

trombi

Pienialainen ja lyhytaikainen pyörteinen myrskytuuli, joka esiintyy Suomessakin yleensä kesällä.

trooppinen pyörremyrsky

Hirmumyrsky, jossa tuuli on pyörivää ja erittäin voimakasta laajalla alueella. Trooppinen pyörremyrsky syntyy kostean ja lämpimän ilman kohotessa voimakkaasti ylöspäin. Kun ilmamassa kohotessaan jäähtyy, siinä oleva vesihöyry tiivistyy pilviksi ja syntyy voimakkaita sateita.

trooppinen sykloni

Trooppinen pyörremyrsky Intian valtamerellä ja eteläisellä pallonpuoliskolla.

tulva

Tilanne, jossa vedenpinta nousee yli normaalin tasonsa niin, että maa-alueita joutuu veden alle.

tykkylumi

Raskas lumikertymä, joka tarttuu lujasti kiinni esimerkiksi puihin. Tykky koostuu jäästä, jääkiteistä sekä lumesta ja sen synty vaatii suurta ilmankosteutta, sumua tai sumupilveä.

eroosio

Maanpinnan kuluminen virtaavan veden, liikkuvan jään, tuulen, aallokon ja painovoiman vaikutuksesta.

maankäyttö

Alueen käyttäminen tiettyyn tarkoitukseen, esimerkiksi asuin-, liikenne-, teollisuus-, maatalous- tai virkistysalueeksi.

monsuuni, monsuunituulet

Alueelliset vuodenaikaistuulet, joita esiintyy Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa Guineanlahden rannikolla sekä Meksikonlahden ympäristössä ja Australian pohjoisosissa. Ne johtuvat maan ja meren erilaisesta lämpenemisestä. Talvella vallitsee yleensä kuiva mantereelta puhaltava talvimonsuuni ja kesällä sateita mereltä tuova kesämonsuuni.

pintavalunta

Vesi, joka virtaa maan pinnalla, esimerkiksi puroissa ja joissa.

syöksytulva

Tulva, joka kehittyy nopeasti ja on sen takia vaarallinen.

tulvadirektiivi

Euroopan unionin toimintaohje tulvien haittojen pienentämiseksi ja ehkäisemiseksi.

tulvahuippu

Tulvaveden suurin korkeus tulvan aikana.

tulvariski

Vedenpinnan nousu siten, että se aiheuttaa ongelmia alueen luonnolle tai ihmisille.

tulvariskialue

Alue, jolla tulva aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä tuhoja, esimerkiksi siellä sijaitsevien tuotantolaitosten tai tiheän asutuksen takia.

aavikoituminen

Aavikoiden levittäytyminen uusille alueille.

aliravitsemus

Ravitsemustila, jossa ihminen kärsii ruuan puuttesta eli määrällisestä nälästä tai ruuan yksipuolisuudesta eli laadullisesta nälästä.

kaistaviljely

Maanviljelytyyppi, jossa pellolla vuorottelevat viljelykasvien ja tilapäisesti viljelemättömien alueiden kaistaleet.

kaskiviljely

Maanviljelytyyppi, jossa metsää hakataan ja poltetaan. Puiden tuhkasta saadaan maaperään ravinteita, joita viljelykasvit tarvitsevat.

keinokastelu

Kasteluveden johtaminen pelloille tai muille viljelyksille kastelukanavien tai putkistojen avulla.

kuivaviljely

Maanviljelytyyppi, jossa kasvit istutetaan harvaan ja niitä ei kastella, jolloin niiden juuret kasvavat syvälle maaperään.

laadullinen nälkä

Aliravitsemus, jossa henkilö kärsii ruuan yksipuolisuudesta ja heikosta laadusta, vaikka ruuan energiamäärä on riittävä.

määrällinen nälkä

Aliravitsemus, jossa henkilö kärsii ruuan puutteesta ja siitä, että ruuassa on liian vähän energiaa.

pintavesi

Maanpinnalla oleva vesi, kuten järvet, joet ja purot.

pohjavesi

Maa- ja kallioperään valunut vesi, joka täyttää kokonaan siellä olevat huokoset.

rahakasvi

Kasvi, jota viljellään vientiä varten. Rahakasveja ei yleensä käytetä ravintokasveina. Esimerkiksi nautintoaine- ja energiakasvit ovat rahakasveja.

sanitaatio

Toimenpiteet, jotka saavat aikaan terveellisen ympäristön. Niihin kuuluvat puhtaan juoksevan veden saatavuus, viemäröinti ja hygieeniset käymälät.

suolaantuminen

Ilmiö, jossa maan pintaan rikastuu mineraaleja runsaan haihtumisen takia.

täsmäkastelu

Vettä säästävä kastelumenetelmä, jossa ohjataan vettä suoraan kasvien juurille ohuiden putkien avulla.

absoluuttinen köyhyys

Tila, jossa ihmisellä ei ole varaa ravinnon, vaatetuksen ja asumisen tarpeiden tyydyttämiseen.

aidon kehityksen indikaattori, GPI

Kehityksen mittari, joka ottaa huomioon myös kestävän kehityksen.