KE03

Liuosten valmistamisen vaiheet (7)

1. Punnitse kiinteä aine ja liuota pieneen määrään vettä

2. Sekoita kuunes kaikki liuennut

3. Siirrä liuos mittapulloon

4. Huuhtele liuotukseen käytetyt välineet, ja lisää tämä vesi myös mittapulloon

5. Täytä mittapullo merkkiin asti vedellä

6. Sekoita kääntämällä ylösalaisin

7. Tee tarvittavat merkinnät

Liuoksen laimentamisen vaiheet (4)

1. Mittaa täyspipetillä tarvittava tilavuus väkevämpää liuosta

2. Siirrä pipetoitu liuos tyhjään mittapulloon

3. Lisää mittapulloon tislattua vettä ja täytä merkkiin asti

4. Sekoita kääntämällä ylösalaisin

liuennut aine

liuoksen komponentti, jota on vähemmän kuin liuotinta

liuos

homogeeninen seos, joka koostuu liuottimesta ja lienneesta aineesta

liuotin

liuoksen komponentti. jota on liuoksessa eniten. Tähän siis liuotus tehdään (yleensä vesi)

Laimennossarja

Määritettävästä aineesta valmistetut eri väkevyiset liuokset, joiden pitoisuus tiedetään.

reagenssi

analyysimenetelmässä tai kemiallisessa reaktiossa tarvittava aine / LÄHTÖAINE

standardiliuos

määritettävän aineen pitoisuus tunnetaan tarkasti

standardikuvaaja

graafinen esitys, jolta näkyy mitattu suure määritettävän aineen pitoisuuden funktiona. Käytetään aineen pitoisuuden määrittämiseen.

ainemäärä

SI-järjestelmän suure joka ilmoittaa tarkasteltavien hiukkasten lukumäärän

suhdekaava

yksinkertaisin orgaaniselle yhdisteelle esitettävä kaava josta näkyy yhdisteen alkuaineatomien pienin kokonaislukusuhde

empiirinen kaava

toinen nimitys suhdekaavalle

molekyylikaava

ilmoittaa atomien todellisen lukumäåärän yhdessä molekyylissä

moolimassa

ilmoittaa massan, joka sisältää yhden moolin verran ainetta

suhdekaavan muodostaminen (4)

1. Ratkaise eri alkuaineatomien ainemäärät n=M/m

2. Jaa kukin ainemäärä edellisen kohdan pienimmällä ainemäärällä

3. Muodosta ainemääristä pienin kokonaislukusuhde

4. Merkitse kokonaisluvut alkuaineiden kemiallisten merkkien alaindekseiksi

rakennekaava

kaava josta nähdään kuinka atomit ovat sitoutuneet toisiinsa. Sen avulla voidaan päätellä, mistä orgaanisesta yhdisteestä on kyse ja antaa yhdisteelle täsmällinen nimi

elektronikonfiguraatio

kuvaa, miten elektronit sijoittuvat alkuaaineatomin eri orbitaaleille

Hundin sääntö

elektronit sijoittuvat samalla kuorela oleville samantyyppisille orbitaaleille siten, että kullekin orbitaalille sijoittuu ensin yksi elektroni.

ionisaatioenergia

pienin energia, jolla atomsita tai molekyylistä saadaan irrotettua yksi elektroni

kvanttimekaaninen atomimalli

kuvaa parhaiten nykykäsitystä atomin rakenteesta

minimienergiaperiaate

alhaisemmalla energiatasolla olevat orbitaalit täyttyvät ennen korkeammalla energiatasolla olevia orbitaaleja (vino nuoli juttu)

Orbitaali

ytimen ympärillä oleva alue, jolle elektronitiheys levittäytyy

Paulin kieltosääntö

Samalla orbitaalilla on enintään 2 elektronia joiden spinit ovat erisuuntaiset

perustila

atomin elektronit ovat alhaisimmalla mahdollisella energiatasolla

pääkvanttiluku

ilmaisee orbitaalin koon ja etiäsyyden atomin ytimestä. (Määrittää suoraan elektronikuoren)

sivukvanttiluku

jokaisella orbitaalilla on kaksi elektronia joilla on eri spinkvanttiluku (nuolet eri suuntiin)

elektronien delokalisaatio

Elektronien levittäytyminen usean atomin välille

hybridiorbitaali

syntyy, kun eri orbitaalit sulautuvat yhteen samanenergisiksi orbitaaleiksi

piisidos

muodostuu kun on orbitaali jää hybridisoitumatta. (kaksinkertaisessa sidoksessa toinen on pii ja toinen on sigma)

sigmasidos

yksinkertainen sidos

sp-hybridisaatio

hiiliatomin 2s-orbitaali ja yksi 2p-orbitaali muodostavat kaksi samanenergistä hybridiorbitaalia ELI: jos on yksöissidos ja kolmoissidos tai kaksi kaksoissidosta

sp^2-hybridisaatio

hiiliatomin 2s-orbitaali ja kaksi 2p-orbitaalia muodostavat kolme samanenergistä hybridiorbitaalia ELI: jos on kaksoissidos

sp^3-hybridisaatio

hiiliatomin 2s-orbitaali ja kolme 2p-orbitaalia muodostavat neljä samanenergistä hybridiorbitaalia ELI: jos on yksinkertainen sidos

alkaani

avoketjuiset hiilivedyt joissa kaikki sidokset ovat yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia

alkeeni

avoketjuiset hiilivedyt joiden ainoana funktionaalisena ryhmänä on yksi hiiliatomien välinen kaksoissidos

alkyyni

avoketjuiset hiilivedyt joiden ainoana funktionaalisena ryhmänä on yksi hiiliatomien välinen kolmoisissidos

aromaattinen yhdiste

sisältää tasomaisen renkaan, jossa renkaan muodostamat atomit ovat sp^2-hybridisoituneita

bentseeni

orgaaninen yhdiste, jossa kuusi sp^2 hybridisoitunutta hiiliatomia muodostavat renkaan

primäärinen alkoholi

hydroksiryhmää sitovaan hiiliatomiin on liittynyt yksi hiilivetyketju

sekundäärinen alkoholi

hydroksiryhmää sitovaan hiiliatomiin on liittynyt kaksi hiilivetyketjua

tertiäärinen alkoholi

hydroksiryhmää sitovaan hiiliatomiin on liittynyt kolme hiilivetyketjua

alkoholi

orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on hydroksidiryhmä (-OH).

fenoli

orgaaninen yhdiste, jonka hydroksiryhmä on sitoutunut suoraan bentseenirenkaaseen

eetteri

orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on eetteriryhmä

amiini

orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on aminoryhmä

aldehyli

orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on aldehydiryhmä

ketoni

orgaanien yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on ketoryhmä

karboksyyllihappo

orgaanien yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on karboksyyliryhmä

esteri

orgaaninen yhdiste jonka funktionaalinen ryhmä on esteriryhmä

amidi

orgaaninen yhdiste, jossa karbonyyliryhmään on liittynyt aminoryhmä

hydroksidiryhmä

alkoholien ja fenolien funktionaalinen ryhmä

moniarvoinen yhdiste

molekyylejä joissa samanlaisia funktionaalisia ryhmiä on useampi kuin yksi

yksiarvoinen yhdiste

Orgaaninen yhdiste, jonka rakennekaavassa jokainen erityyppinen funktionaalinen ryhmä esiintyy vain kerran.

syklinen yhdiste

sisältää vähintään yhden hiiliatomien muodostaman renkaan

funktionaalinen ryhmä

atomi tai atomiryhmä, joka reagoi samoin eri yhdisteissä

yhdisteryhmä

sisältää kaikki yhdisteet, joilla on sama funktionaalinen ryhmä

karbonyyliryhmä

(C=O)

primäärinen amiini

amiini jossa kaksi vetyä ja yksi hiili

sekundäärinen amiini

amiini jossa yksi vety ja kaksi hiiltä

tertiäärinen amiini

amiini jossa kolme hiiltä

substituentti

hiilivetyrungossa vetyatomin korvannut atomi, atomiryhmä tai sivuketju

aminohappo

orgaaninen yhdiste, jossa on sekä aminoryhmä että karboksyyliryhmä

dimeeri

molekyyli, joka syntyy jos kaksi karboksyylihappomolekyyliä sitoutuu toisiinsa vetysidoksilla

hapetin

aine joka hapettaa toisen aineen

hapettuminen

tapahtuma, jossa molekyylin vetyatomien määrä vähenee, tai molekyyliin tulee lisää happiatomia (tai elektronien luovuttaminen)

pelkistin

aine joka pelkistää toisen aineen

pelkistyminen

hapettumiselle vastakkainen reaktio: tapahtuma, jossa molekyylin vetyatomien määrä kasvaa tai happiatomien määrä pienenee (tai elektronien vastaanottamien)

funktioisomeria

rakenneisomeria laji, jossa isomeereillä eri funktionaalinen ryhmä

isomeria

ilmiö, jolloin usealla yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakennekaava

paikkaisomeria

rakenneisomerian laji, jossa molekyyleillä on sama funktionaalinen ryhmä, mutta se sijaitsee eri kohdassa hiilivetyketjua

rakenneisomeria

isomerian alalaji, jossa samaa molekyylikaavaa vastaavien yhdisteiden atomien keskinäinen sitoitumisjärjetys on erilainen

runkoisomeria

rakenneisomerian laji, jossa hiiliketju on joko suora, eri tavoin haarautunut tai syklinen

konfiguraatioisomeria

stereoisomeria alalaji. Voivat muuttua toisikseen vain, jos kovalenttisia sidoksia katkeaa ja sidokset muodostuvat uudestaan

konformaatio

molekyylin kolmiulotteinen muoto, kun kiertyminen yksinkertaisten sidosten ympäri on pysähtynyt

konformaatioisomeria

stereoisomerian alalaji, joka aiheutuu yksinkertaisten sidosten kiertymisestä sidosakselin ympäri

stereoisomeeri

isomeerit, joissa atomien sitoutumisjärjestys on sama, mutta sidosten avaruudellinen suuntautuminen eroaa

stereoisomeria

isomerian alalaji, joissa atomien sitoutumisjärjestys on sama, mutta sidosten avaruudellinen suuntautuminen on erilainen

asymmetriakeskus

atomi (yleensä hiili) johon on sitoutunut neljä erilaista atomia tai atomiryhmää

cis-trans-isomeria

stereoisomerian alalaji, jossa atomit tai atomiryhmät voivat sijaita renkaan tai kaksoissidoksen tason samalla tai eri puolella. Cis = samalla, Trans = eri

enantiomeeri

stereoisomeeri, jolla on peilikuva

enantiomeeripari

muodostuu stereoisomeereistä, jotka ovat peilikuvat toisilleen

enantiomeria

stereisomerian alalaji, jossa yhdisteellä on kaksi isomeeriä siten, että ne ovat peilikuvat toisilleen

E/Z merkintä

ilmaisee C=C sidokseen liittyvien atomien tai atomiryhmien avaruudellisen suuntautuneisuuden. Voidaan käyttää aina, toisin kuin cis/trans jota voidaan käyttää vain jos on jotkin sama atomi tai atomiryhmä

kiraalinen molekyyli

kiraalisella molekyylillä on peilikuva eli enantiomeeri

kiraliakeskus

sama kuin asymmetriakeskus

konfiguraatio

samat sidokset, mutta eri järjestyksessä

peilikuvaisomeeri

sama kuin enantiomeeri

enantiopuhdas yhdiste

yhdiste, joka koostuu vain yhdestä enantiomeeristä, eli joukussa ei ole yhdisteen toista enantiomeeriä

optinen aktiivisuus

yhdisteen kyky kiertää tasopolaroidun valon värähtelytasoa myötä- tai vastapäivään

polarimetri

laite, jolla voidaan mitata optisesti aktiivisen yhdisteen kykyä kiertää tasopolaroidun valon värähtelytasoa

rasemaatti

seos, joka sisältää yhtä paljon kiraalisen yhdisteen enantiomeerejä

reseptori

proteiini, johon tietty molekyyli sitoutuu

tasopolatoiru valo

valoa, jossa sähkömagneettinen säteily värähtelee vain yhdessä tasossa

asyklinen

avoketjuinen

syklinen

rengasrakenteinen

tyydyttynyt yhdiste

hiilten väliset sidokset ovat yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia

tyydyttymätön yhdiste

oltava vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos hiilten välillä

polyaromaattinen yhdiste

koostuu kahdesta tai usemammasta bentseenirenkaasta