LTKY1102 VÄLITENTTI 2

mitä tarkoitetaan liikunnan sosialisaatiolla?

oppimisprosessi, jossa ihminen hankkii sopivia tietynlaisia käyttäytymistapoja, joilla voi toimia, tulla jäseneksi ja osallistua tiettyyn urheilulajiin

miten liikunnan sosialisaatio on kansallista?

sosialisaatioinstituutioiden sisältö ja rooli, näkyy esim kansallislajeissa ja liikkumistottumuksissa

miten ihminen liittyy osaksi urheilua?

yhteisö, sosiaalinen ympäristö, omaksuu jonkin roolin

mikä vaikuttaa sosialisaatioon?

arvot, asenteet, uskomukset, tietyn käytöksen hankkiminen

miksi liikuntaan sosiaalistuminen on tärkeää?

• liikunnan vaikutukset: fyysinen terveys ja mielenterveys

• mielen hyvinvointi, kun kokemus on myönteinen ja omaehtoinen (stressinhallinta, vireys, nukkuminen)

• liikkumattomuuden kustannukset (terveydenhoito, tuottavuuden aleeneminen, tuloverojen menetys, sosiaalituet)

minkä avulla sosialisaatio toimii?

• instituutiot (vanhemmat, kaverit, koulu, harrastukset, media)

• ihmisen ympäröivä maailma ja vuorovaikutus (sosiaalinen identiteetti, oppiminen,)

• tunteet (niihinkin sosiaalistutaan, mitä tunnetaan ja odotetaan tuntevan, tunteet liikuntakontekstissa)

voiko sosialisaatio olla haitallista?

• varjopuolet mahdollisia (esim. kilpaurheilun jotkut piirteet, arvot)

• ongelmalliseen käytökseen sosiaalistumista muissakin valmennuskulttuureissa, katsomoväkivalta, kaukaloväkivalta

• useammin vaikeneminen kuin puhuminen vaikeista asioista

• yhteinen ongelma, ratkaistava (ei pohjimmiltaan yksilön ongelma vaan ygteisössä toimivien ihmisten, organisaatiorakenteiden ja lajikulttuurien)

miten sosialisaatio on sukupuolittunut?

• tytöt saavuttavat liikkumissuositukset harvemmin

• pojilla enemmän rasittavaa liikuntaa

• tyttöjen liikkumisen väheneminen alkaa nuorempana

• tyttöjen mielenterveysongelmat poikia yleisempiä

• tyttöjen tyytyväisyys elämään kasvanut

• seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla liikkuminen harvinaisempaa

mitä tarkoittaa intersektionaalisuus?

eri erot kasaantuvat ja vaikuttavat, ongelmalliseen asemaan joutuminen

bronfenbrennerin (bio)ekologinen systeemiteoria

selittää kuinka ihmisen kasvu, kehitys ja sosialisaatio tapahtuvat vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteisön ja eri elinympäristöjen kanssa

1. mikrosysteemi

2. mesosysteemi

3. ekosysteemi

4. makrosysteemi

5. kronosysteemi

mikrosysteemi

lähin ja välitön ympäristö, jossa ihminen elää ja toimii arjessaan, kuten koti, perhe, päiväkoti, koulu tai työpaikka

mesosysteemi

eri mikrosysteemien välinen vuorovaikutus ja yhteydet. esim. kodin ja koulun välinen yhteistyö tai vanhempien ja opettajien välinen kanssakäyminen

ekosysteemi

ympäristö, johon yksilö ei itse suoraan osallistu, mutta joka vaikuttaa silti hänen elämäänsä välillisesti. esim. vanhemman työpaikka, kunnan päättämät palvelut tai vanhempien taloudellinen tilanne

makrosysteemi

laajin kulttuurinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen konteksti. pitää sisällään yhteiskunnan arvot, lait, normit ja talousjärjestelmät, jotka ohjaavat alempia systeemejä

kronosysteemi

ajan kulku, historiallinen konteksti sekä elämän aikana tapahtuvat muutokset ja siirtymät

miten move testien tulokset vaihtelevat alueellisesti?

• kaupunki - testitulokset parempia

• maaseutu - testitulokset heikompia, vaikuttaa seuratoiminnan ja harrastustoiminnan vähäisempi määrä ja välimatkojen pituus

kenelle liikuntaan sosiaalistaminen on työtä?

itse liikuntaan sosiaalistuneille toimijoille

• liikunnanopettajat

• valmentajat

• liikuntaneuvojat

• vaikutukset liikuntakäyttäytymisen muuttumiseen ja liikunnan kokemiseen

pierre bourdieun käsitteitä

sporting habitus

sporting capital, sosiaalinen pääoma

sporting taste, liikuntamaku

pasi kosken liikuntasuhdeteoria

1. aktiivit

2. seuraajat

3. tuottajat

4. kuluttajat

liikuntaan sosiaalistumisessa muodostuu liikuntasuhde, voi olla yksi, monta, ei yhtään näistä suhteista

liikuntaan sosiaalistumisen esteitä

• ulkoiset esteet, kodin lähellä ei ohjausta tai paikkoja, kallista, ei innosta, liian kilpailukeskeistä, kaveripiiri ei liiku

• henkilökohtaiset esteet, ei aikaa, ei viitsi lähteä, ei ole liikunnallinen tyyppi, terveys rajoittaa, huono liikkumaan

• liikunnan arvon kieltävät esteet, kaveripiiri ei arvosta, pitää liikuntaa tarpeettomana, ei ole hyötyä

liikuntaan sosiaalistumisen esteet aikuisilla

ajan puute, pysyvä vamma tai toimintakyvyn rajoite, kiinnostuksen puute, taloudelliset tekijät

ilmastonmuutos

• planetaariset rajat (7/9 ylitetty)

• ilmakehän CO2 -pitoisuudet kasvavat

• keskilämpötilat nousevat

• seuraukset järisyttäviä (ilmaston ääriolosuhteet)

• ilmastonmuutos ja luontokato yhteiskunnallisia muutoksia

miten ammattilaisurheilu vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

kiihdyttää (matkustamisen hiilidioksidipäästöt, maankäyttö)

miten ilmastonmuutos vaikuttaa ammattilaisurheiluun?

pyörtymiset ja talvilajien kato

minkä tulisi muuttua suurten urheilutapahtumien järjestämisessä?

• neutraali / puolueeton / demokraattinen järjestäjätaho

• tapahtumien kierrättäminen paikoissa, joissa infrastruktuuri valmiina

• matkustamisen vähentäminen sarjajärjestelmiä uudistamalla

• matkustus maata pitkin

• katsojien määrän vähentäminen

• ympäristövastuulliset tahot sponsoreiksi

• läpinäkyvä ympäristövaikutusten arviointi

ympäristöystävälliset liikkumisen suositukset

• suosi liikkumisessa paikallista, kauden mukaista, vähän varusteita vaativaa

• käytä aktiivista kulkutapaa aina kun mahdollista

terveyden tarkastelun käsitteet

yksilö, väestö, holistinen

väestö (terveyden tarkastelu)

kansanterveys, kansainvälinen terveys, globaali terveys, yhteisöt, toiset maat, maapalllon väestö

holistinen (terveyden tarkastelu)

• ekoterveys, yhteinen terveys, planetaarinen terveys, planetaarinen hyvinvointi

• ihmisen terveyden tarkastelu ekosysteeminäkökulmasta

• ihmisen terveyden riippuminen luonnonjärjestelmien tasapainosta

• inhimillisen ja ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin riippuvuus maapallon elämää ylläpitävien prosessien vahingoittumattomuudesta

mitä tarkoittaa tämänhetkinen elinajanodote?

se vuosien määrä, jonka tämään syntyvät ihmiset keskimäärin elävät, jos kuolleisuus säilyisi nykyisellään kaikissa ikäryhmissä

miten ikääntyneet ovat kasvava väestönosa?

elävät pidempään kuin ennen, lapsikuolleisuus laskenut, kaikista vanhimmat ikäluokat kasvavat, maksimaalinen saavutettavissa oleva elinikä 120

pitkäaikainen yhteiskunta

yhteiskunta muuttuu, kun ikääntyneiden määrä kasvaa, miten voidaan tukea yksilöä ja yhteiskuntaa, pitkän ja toimintakykyisen iän salaisuus

miten ilmastonmuutos vaikuttaa ikääntyneisiin?

lämmönsäätelyn heikkeneminen, sään ääri-ilmiöt vaikuttavat iäkkäiden ihmisten liikkumiseen erityisesti kaupunkiympäristössä

iäkkäiden lämmönsäätelyn heikkeneminen

hikoilu vähenee, verenkierto heikkenee, sydän rasittuu

sään ääri-ilmiöt kaupunkiympäristössä

lämpö sitoutuu kivirakenteisiin, vähäinen määrä viherkasveja ja luonnollista maaperää joihin kuumuus sitoutuisi, ympäristö suunnittelu ja viheralueiden lisääminen

miten käsitys ikääntyneistä muuttuu?

stereotypiat, sosiaaliset normit (mikä sallittua/kiellettyä), ikääntyneiden näkyminen mediassa vaikuttaa positiivisesti

miten nykypäivän iäkkäät ihmiset ovat erilaisia kuin ennen?

suurin osa elää täysin normaalia aikuisen ihmisen elämää (paremmassa kunnossa kuin vastaavat 30v. sitten), eroja esim, puristusvoimassa, polven ojennusvoimassa, masennusoireiden vähenemisessä, kävelynopeudessa, kognitiivisissa kyvyissä (tiedon prosessointi ja sanasujuvuus)

iäkkäiden ihmisten liikkumisen esteitä

• huoli fyysisestä kunnosta

• kiinnostuksen puute

• kaatumisen pelko

• ympäristön esteet

• tiedon puute

• joku kieltää (lapset/lapsenlapset)

iäkkäiden ihmisten liikkumisen edistäjiä

• perheeltä/ystäviltä saatu tuki

• sosiaalinen vuorovaikutus

• henkilökohtaiset hyödyt (terveys, parempi kunto)

• ympäristön tarjoamat mahdollisuudet

• näyttäytyminen “treenaajana“

aktiivisena vanheneminen

aktiivisena vanheneminen on yksilön pyrkimys aktiivisuuteen omien tavoitteidensa, kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan, taustalla ajatus, että yksilö oman toimijuutensa avulla pyrkii edistämään omaa hyvinvointiaan

aktiiviseen vanhenemiseen vaikuttaa

• tavoitteet (halu toimintaan)

• toimintakyky (kyky toimintaan)

• autonomia (mahdollisuus haluttuun toimintaan)

• aktiivisuus (toiminnan useus ja määrä)

aktiivisuuteen ja osallistumismahdollisuuksiin vaikuttaa

• ikääntymismuutokset

• sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö

• fyysinen ympäristö (yksilö ja ympäristö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja näiden tasapaino määrittelee hyvinvoinnin ja optimaalisen toiminnan)

ikääntymisessä tapahtuvia muutoksia

• lihasvoima heikkenee

• muistiongelmat lisääntyy

• näkö heikkenee

• kuulo heikkenee

• tasapaino heikkenee

ikäystävällinrn yhteiskunta

maailmanlaajuinen poliittinen tavoite, jolla pyritään edistämään iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia toimintakyvyn ylläpitämiseen ja aktiiviseen elämään

ikäystävällinen ympäristö suomessa

• ikäinstituutti ja ympäristöministeriö julkaissut suomalaisen oppaan muisti- ja ikäystävällisen asumisen ja asuinympäristön kehittämiseksi

• tarkoitettu tukemaan uusien asuinalueiden ja asuinrakennusten suunnittelua ja olemassa olevien asuinalueiden ja asuntokohteiden kehittämistä varten

liikkumiskyky

fyysisesti pystyy liikkumaan, voi olla rajoittunut ja henkilö silti aktiivinen liikkumaan. henkilöt joilla rajoitteita hyötyy liikkumisaktiivisuudesta

liikkumisaktiivisuus

oikeasti liikkuu

ympäristön esteitä liikkumiselle

• lumi

• jää

• pitkät etäisyydet

• ei levähdyspaikkoja

• mäkinen maasto

• huonokuntoiset jalankulkualueet

• pyöräilijät jalankulkualueella

• liikenteen melu ja vilkkaus

• asuinrakennus (ovi, kynnys, portaat)

sosiaalisen ympäristön vaikutuksia

ihmissuhteet, yhteisöllisyys, vuorovaikutus, kohtaamispaikat, naapuruston sosioekonominen taso, asenneympäristö

biofilia

luontoyhteys ihmisen sisäsyntyisenä tarpeena

luontoympäristössä liikkuminen

laskee sykettä ja verenpainetta, vährntää stressihormonin eritystä ja lihasjännitystä, parantaa keskittymiskykyä ja lyhytkestoista muistia

tarkkaavuuden elpymisen teoria

ympäristö vaatii aktiivista, suoraa huomiota tai herättää epäsuoraa passiivista huomiota'

• kaupunkiympäristö aktiivista, kognitiivinen kuormitus

• luontoympäristö passiivinen huomio, ei merkittävää kognitiivista kuormitusta

mitä liikuntamuotojen suosio voi kertoa?

millaista ihmisyyttä, elämäntapaa ja yhteiskuntaa pidetään tavoiteltavana, liikuntakulttuuri heijastaa yhteiskunnan arvoja ja niiden muutoksia (liikunta aina kulttuurinen ja sosiaalinen käytäntö)

liikuntakulttuuri

• liikunnan ja urheilun yhteinen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kenttä

• osa ihmisyhteisön yleistä kulttuuria

• muutoksia ajassa ja paikassa → yhteydessä elämäntapaan ja yhteiskunnan kehitysasteseen

• yhdistää harrastavat, seuraavat ja sille merkityksiä antavat ihmiset

mitä liikuntakulttuuri sisältää

ruumiilliset käytännöt, niihin liittyvät merkitykset sekä liikuntaa ja urheilua ohjaavat sosiaaliset rakenteet, arvot ja instituutiot

mitä liikuntakulttuuriseen tarkasteluun kuuluu

• miten liikutaan?

• miksi liikutaan?

• eri ihmisryhmien liikkumisen ominaispiirteet, rajoitukset jne

• liikunta taidemuotona/itseilmaisun välineenä

• liikunta tutkimuskohteena

• liikunnan/urheilun seuraaminen

liikunnan kulttuurihistoria

• kytköksissä kulttuurihistoriaan

• tutkitaan yhteiskuntien yleistä kulttuurihistoriaa

erilaisia liikkumisen muotoja

elinkeinopohjainen (metsästys, kalastus, keräily) kulttiliikunta (uskonnolliset ja henkiset rituaalit, tanssi) leikki, urheilu soturi/sotilasurheilu (monen nykyaikaisen urheilulajin taustalla, nopeus, kestävyys, juoksu) arki/hyötyliikunta

egypti (3000-1000eaa)

• työnjakoon perustunut luokkayhteiskunta (liikkuminen kytköksissä luokka-asemaan)

• yläluokalla laajimmat liikkumismahdollisuudet

• liikkuminen liittyi yläluokan vapaa-aikaan ja riitteihin

• keskiluokalla ja käsityöläisillä ei vapaa-aikaa

• orjille ei lainkaan liikkumismahdollisuuksia (väestöstä noin 70%)

egyptiläisten liikkumismuotoja

• kulttiliikunta (rituaalit, tanssi, uskonnolliset menot)

• metsästys ja soturiurheilu (aseiden käyttö, sotavaunuilla ajo, painit, juoksu)

• vesiliikunta (uinti, soutu, melonta)

• leikit ja pelit (pallopelit, lasten leikit)

• akrobatia ja voimistelu (akrobaattiset tanssit, notkeusvoimistelu, voltit, liittyi aluksi riitteihin myöhemmin viihdettä)

antiikin kreikka (700-300 eaa)

• koostui kaupunkivaltioista, jotka sotaisia keskenään

• luokkayhteiskunta (vapaat kansalaiset, ei-kansalaiset, orjat)

• antiikin vauraus rakentui orjuuden varaan

• vapailla kansalaisilla vapaa-aikaa, mahdollisuus keskittyä mm. ruumiinkulttuuriin

• uskonto ja sankaritarut korostivat yksilöllisyyttä ja yksilön mahdollisuuksia

• filosofeista platon ja aristotelet korostivat hengen ja ruumiin yhteyttä (katsomus jossa hengen täydellusyys ei ollut mahdollista ilman ruumiin täydellisyyttä)

kreikan urheilukulttuuri

• jokainen vapaa kansalainen harjoitti urheilua, pyrittiin yhdistämään kreikkalaisia

• naisilta urheilu kielletty, poikkeuksena spartan kaupunki (paini, voimistelu, taustelu, ihanteena vahva ja vankka keho (uskottiin että vahvat naiset saavat vahvoja lapsia))

• esteettisenä ihanteena atleettinen (mies)vartalo

kilpaileminen kreikassa

• suurimmilla kisoilla tuhansia katsojia

• olympialaiset ja muut urheilukilpailut saivat alkunsa jumalten palvonnasta

• yleiskreikkalaiset eli panhelleeniset palkintokisat

• palkintona seppele, sankarin maine, aineelliset edut

• antiikin kreikan urheilijat vertautuivat ammattilaisurheilijoihin

• vain voittoa arvostettiin

rooman urheilukulttuuri (400 eaa)

• yksivaltainen, orjuuteen perustuva luokkayhteiskunta

• fyysinen kunto tärkeää → sotilaskoulutus ja terveys

• urheilusta massaviihdettä, kilpa-ajot. gladiaattorien ja villieläinten kamppailut

• kansalle tarjottiin “leipää ja sirkushuveja“

• vedonlyönti kukoisti → rahoitti näytösten kustannuksia

• näytökset olivat liiketoimintaa ja politiikkaa

keskiajan liikuntakulttuuri (200-1600 l.)

• vapaa-aika harvojen etuoikeus

• kristinusko ei suosinut liikuntaa, silti ylhäisaateli ja kansalaiset liikkuivat

• sotakuntoisuuden harjoittaminen tärkeä tehtävä

• ritarilaitoksen synty → ritariurheilu

• myöhemmin englantilainen yläluokka ja olympialiike ammensivat aineksia ritariurheilusta

renesanssin vaikutus myöhäiskeskiajalla

• liikuntaa harjoitti rikas ylhäisö ja kauppaporvaristo

• hoveissa alettin jäljitellä antiikin esikuvia

• tieteen, taiteen ja ruumiinkulttuurin ykseys

• ensimmäiset ohjekirjaset liikunnasta ilmestyivät

• liikunta osaksi ylimpien luokkien kasvatusta

renesanssin ohjekirjaset terveysliikunnan esimuotona

• ruumiin ja hengen vuorovaikutus

• oppilaitoksiin päivittäiset ruumiinharjoitukset

• professori hieronymus mercurialis laati oppaan “ars gymnastika“ jossa liitti liikunnan kasvatukseen ja terveyteen (1606)

• mercurialis kiinnitti lääkärinä huomiota liikunnan terveydelliseen vaikutukseen, esitteli esim sopivat liikuntamuodot sairaille ja vanhuksille

• terveysliikunnan käsite syntyi

valistuksen kasvatusfilosofia

• rousseaun kehitysromaani 1762

• modernin liikuntakasvatuksen lähtölaukaus

• kasvatus perustui lapsen kehitysvaiheisiin

• kasvatus keskitettävä kehitysvaiheiden vaatimuksiin

• päämääränä “ihmiseksi“ kasvaminen

• ruumiin täytyy olla voimakas totellakseen sielua eli hengen tahtoa

• (poika)lapsella tuli olla tyädellinen liikuntavapaus

• tyttöjen kasvatusideaali oli passiivisuus ja heikkous

modernin urheilun lähtökohdat

• kansanomainen kisailukulttuuri

• näytös- ja sirkusurheilu

• ammattilais- ja amatööriurheilu rinnakkain (taitotaso sittemmin raha)

• jokainen luokka määrittää suhteensa urheiluun omista lähtökohdistaan

• ylä- ja alaluokan liikuntakulttuurit syntyvät

englanti edelläkävijänä

• yläluokan herrasmies- ja koululaisurheilu, juoksu ja ratsastus

• myöhemmin mukaan muita lajeja

• jaottelu yläluokan amatööri- ja rahvaan ammattilaisurheiluun

• yläluokka siirsi oman amatööriperustaisen urheilukulttuurinsa oppilaitoksiin

• urheilulla haluttiin kasvattaa pojista miehiä

jalkapallo englannissa

• teollistuminen, kaupungistuminen, vapaa-ajan lisääntyminen, kilpailutoiminta ja kiinnostunut yleisö

• jalkapallosta muodostui 1800-luvulla englannin suurin urheilulaji

• yläluokka paheksui jalkapallon ammattilaishaaraa brutaalina urheiluna

• jalkapalloyleisön kritisointi huonosta käytöksestä

modernin urheilun synty suomessa

• läpimurto keski-eurooppaa myöhemmin 1800 ja 1900 lukujen taitteessa

• ensimmäiset lajit säätyläistön purjehdus, metsästys ja hevosurheilu

• 1870 luvun alusta suomessa järjestetty jonkin tyyppisiä urheilukilpailuja

• urheilu kansanjuhlien ohjelmiin

• vahvoja vaikutteita kansanomaisesta kisailukulttuurista

• hiihto ja ammunta ensimmäisiä kilpalajeja

yhteiskunnallisen murroksen vaikutus

• liikuntakulttuurin kehitys yhteydessä yhteiskunnan nykyaikaistumiseen 1900 luvulla

• yhteiskunnan muuton antoi tilaa uhreilulle

• kaupungistuminen ja teollistuminen ja kansalaisyhteiskunnan kehitys

• vapaa-aika, 8h työpäivä, kuusipäiväinen työviikko

• urheilu mukaan nuorisoseurojen, raittiusyhdistysten ja työväenliilkkeen toiminnassa

• sekä ruumiillisten että henkisten ominaisuuksien kehittäminen tärkeää

mitä tarkoittaa sosiaalinen kontrolli

yhteisöjen keinoja, joilla ihmisiä ohjataan ja pidetään sitoutuneina vallitseviin normeihin ja sääntöihin, muotoja ja keinoja mm. lainsäädäntö, säännöt, eri sosialisaation välineet kuten kasvatus

sosiaalisen kontrollin tavoitteet

• ohjata väestön käytöstä haluttuun suuntaan

• estää ei toivottua toimintaa, käytöstä, elämäntapoja

• valvoa normien noudattamista

• erottaa normaali toiminta poikkeavasta

sosiaalisen kontrollin muodot

• suora kontrolli (palkinnot, rangaistukset, perhe, koulu)

• epäsuora kontrolli (perinteet, käytöksen rationalisointi, julkinen mielipide)

• sisäinen tai sisäistetty kontrolli (omatunto, häpeä, syyllisyyden tunto)

focault 1980 ja kuri

• siirtymä suorista rangaistuksista “itsekurinpitoyhteiskuntaan“

• normittaminen → valistus → itsekontrolli

• tavoitteena kurin tai kontrollin sisäistäminen

• tällöin ei tarvita kurittajaa vaan valvomme itse itseämme välttääksemme sosiaaliset rangaistukset → tottelevaiset ruumiit (docile bodies)

• kuri siirtyy ulkopuolelta sisäpuolelle → henkilökohtaisen kontrollin ja kurinpidon kysymys

biopolitiikka

• viittaa “elämän“ populaatiotason hallintaan ja säätelyyn (syntyvyyden säätely, rokotusohjelmat, terveyden edistäminen, liikuntavalistus)

• terveyden tieteellinen määrittelu ja tiedon sisäistäminen → “normaalius“ “optimit“

biovalta

viittaa esim terveyden, hyvinvoinnin, seksuaalisuuden ja lisääntymisen säätelyyn, vallalla ja säätelyllä siis selvä ruumiillinen kohde (kohdistuu yksilöihin)

liikunta ja urheilu sosiaalisen kontrollin väline ja ilmentäjä

• nationalismi

• kansallinen yhtenäisyys

• ideologinen sosiaalinen kontrolli

• biopolitiikka

nationalismi

me ja muut, urheilu politiikan/sodan metaforana

kansallinen yhtenäisyys

arvostus, kansallinen itsetunto

ideologinen sosiaalinen kontrolli

perinteiset arvot, sukupuoliroolit, “maan tapa”

biopolitiikka

turvallisuus, kansanterveyden edistäminen, liikkumattomuuden vastustaminen

urheilun kansallinen tehtävä suomessa

• 1918 kaksiajakautunut suomi → yhtenäisen kansakunnan rakentamisen tavoite

• urheilulla tärkeä vertauskuvallinen tehtävä yhtenäisyyden tuojana

• suojeluskunnat → voimistelun, urheilun, kansalaiskunnon edistäminen

• lotta svärd järjestö → naisurheilun edistäjä

liikunnan ja urheilun sukupuoli suomessa 1900l. alussa

• naisille sopivana fyysisenä aktiviteettina pidettiin toimintaa joka tähtää terveyden ja kauneuden edistämiseen

• esteettiset lajit ja kevyet välineet (voimistelu, uimahyppy, golf)

• perusteluina naisten oletettu fyysinen heikkous

• kilpaurheilua ei pidetty sopivana

• suoritusten arviointia binäärisen sukupuolen mukaan on arvosteltu

naisten urheilun vastustaminen

• naisruumiin kontrollia

• osa olympialajeista avoimia naisille 1900l. alussa

• 1928 naiset pääsivät olympialaisten yleisurheilulajeihin

• ennen tätä kiivas julkinen keskustelu

liikunta/urheilu sosiaalisena kontrollina yksilön/ruumiillisella tasolla

• biovalta - kohdistuu kaikkiin

• yksilö alkaa säädellä itseään yhteiskunnan normien, ihanteiden, asiantuntijatiedon perusteella ilman ulkoista pakkoa

• biobalta ei toimi käskyinä tai kieltoina vaan ohjaa ihmisiä “vapaaehtoisesti“ toimimaan tietyillä tavoilla

• normin mukaisen käytöksen ja terveyden tavoittelu

• normin mukainen ulkomuoto tärkeää

• syntyy halu toimia yhteisön odotusten mukaisesti

miten biovalta ilmenee yksilön käytöksessä

• oman kehon hallinta ja itsensä tarkkailu

• liikunnan harrastaminen terveydellisistä syistä

• askelten, sykkeen, unen seuraaminen älylaitteilla

• painonhallinta ja ruokavalion tarkkailu

• yksilö sisäistää ajatuksen siitä, että kunnon kansalainen huolehtii terveydestään ja suorituskyvystään

ruumiin sosiaalista hyväksyttävyyttä määrittää

ulkomuoto, sukupuoli, toimintakyky, terveydentila (moraalinen kompetenssi), aktiivisuuden jatkuva performoiminen

miten ruumiin kokoon liittyvät normiodotukset on sukupuolittuneita

• naisilla ulkonäkö esteettisenä vaatimuksena

• miesten kohdalla tärkeitä voima ja fyysinen suortiuskyky

• terveys koskee kaikkia

• naisten kohdalla terveys ja konventionaaliset käsitykset kauneudesta yhtenevät

1960-1970 terveysaatteen nousu

• terveystietoisuus yleistyi etenkin vauraan keskiluokan parissa

• healthismi = terveysaatteellisuus

• muotilajeina voimaharjoittelu, voimistelu, hölkkä

• samaan aikaan myös ensimmäiset suuren kaupalliset dieettiyritykset ja ravinnelisä, vitamiinien käyttö kasvoi

1980 kehokulttuuri

• taloudellinen nousukausi, elintaso, liikuntapaikat, salit, vapaa-aika

• yksilökeskeisyys, ruumis henkilökohtaisena projektina

• lihaksien ja atleettisuuden arvostus

• kehonrakennusbuumi

• naisten ryhmäliikunnan uusi nousu

2000l ruumiskulttuurin ilmiöitä

• lihavuusepidemiadiskurssi

• kuntosali ja fitness

• juoksutrendi

• vaihtoehtoiset ruokavaliot

• laihdutusklubit ja personal trainerit

• kansalliset laihdutuskampanjat

• tosi tv

• wellness kulttuuri

uusliberaalin yhteiskunnan ihanteet

• liikuntakulttuuri heijastaa ja uudelleen tuottaa yhteiskunnan arvoja ja ihanteita

• terveys ja liikuntakulttuurissa ulkomuoto ja terveys kytketään yhä tiiviimmin toisiinsa

• terveyden normatiivinen performointi tärkeämpää kuin itse terveys

• ulkomuodosta luetaan yhä enemmän henkilön persoonasta ja ominaisuuksista

• yksilön vastuuttaminen → tuottava, tehokas, kustannustehokas yksilö