KE01 // Sidos 1 käsitteitä

globaalit haasteet (global challenges)

maailmanlaajuisia uhkatekijöitä, kuten ilmastonmuutos, jäteongelmat tai pandemiat.

hypoteesi (hypothesis)

ennen tutkimusta esitetty perusteltu olettamus kokeen tuloksesta.

synteesi (synthesis)

aineen valmistusta laboratoriossa.

malli (model)

jonkin luonnossa esiintyvän asian tai ilmiön yksinkertaistaminen visuaaliseen tai tekstilliseen muotoon.

kokeellisuus (experimentality)

Tiede on tätä, jos se omaa kokeellisia piirteitä, esim. hypoteesien testattavuus, tiedon soveltaminen ja syventäminen, koejärjestelyiden toistettavuus sekä tutkimustulosten raportoiminen.

ADI-arvo (acceptable daily intake)

arvo, joka ilmoittaa aineelle sen päivittäisen enimmäissaantimäärän (mg/kg/vrk), josta ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia.

kemikaali (chemical)

aine, jonka rakenne tunnetaan ja joka on nimetty rakenteensa mukaan.

LD50-arvo (lethal dose, 50%)

arvo, joka kuvaa aineen tappavaa annosta puolelle koe-eläimistä tietyllä antotavalla.

Käyttöturvallisuustiedote (Safety Data Sheet, SDS)

ohje, joka selittää tietyn aineen ominaisuuksia, kuten reaktioherkkyyttä, syttyvyyttä sekä turvallista käsittelyä, säilytystä, ensiapua ja jätehuoltoa.

härmistyminen (deposition)

olomuodonmuutos, jossa aine muuttuu kaasusta suoraan kiinteäksi.

makroskooppinen (macroscopic)

Asia tai ilmiö on tällainen, jos sen voi havaita paljaalla silmällä.

mikroskooppinen (microscopic)

Asia tai ilmiö on tällainen, jos sitä ei voi havaita paljaalla silmällä.

molekyylikaava (molecular formula)

kuvaa, mitä alkuaineita yhdiste sisältää, mutta ei sitä, miten atomit ovat sitoutuneet toisiinsa.

rakennekaava (structural formula)

kuvaa alkuaineatomien lukumäärän lisäksi sen, miten ne ovat sitoutuneet toisiinsa.

rakenneosa (particle)

pienin yksikkö, joka määrittää aineen rakenteen ja ominaisuudet. Rakenneosat voivat olla atomeja, ioneja tai molekyylejä.

reaktioyhtälö (chemical equation)

malli, jolla kuvataan kemiallista reaktiota kemiallisin kaavoin.

sublimoituminen (sublimation)

olomuodonmuutos, jossa aine muuttuu kiinteästä suoraan kaasuksi.

viivakaava (skeletal formula)

rakennekaava, jossa hiiliatomit ja niihin sitoutuneet vetyatomit jätetään merkitsemättä.

alkalimetallit (alkali metals)

jaksollisen järjestelmän ryhmän 1 metalleja.

alkuaine (element)

Kun atomeilla on sama määrä protoneja atomiytimessä eli sama järjestysluku Z, niin ne ovat näitä.

atomimassayksikkö (atomic mass unit)

yksi kahdestoistaosa vapaan 12C-atomin massasta.

elektronipilvi (electron cloud)

atomiytimen ympärillä oleva negatiivisesti varautunut alue, jossa elektronit liikkuvat.

epämetalli (nonmetal)

alkuaineita, jotka johtavat huonosti sähköä ja poikkeavat ominaisuuksiltaan metalleista.

halogeenit (halogens)

jaksollisen järjestelmän ryhmän 17 alkuaineita.

isotooppi (isotope)

saman alkuaineen atomeja, joilla on sama määrä protoneja mutta eri määrä neutroneja.

jakso (period)

jaksollisen järjestelmän vaakarivi, jonka numero kertoo elektronikuorten määrän.

jaksollinen järjestelmä (periodic table)

taulukko, johon alkuaineet on järjestetty järjestysluvun Z mukaiseen järjestykseen.

jalokaasut (noble gases)

jaksollisen järjestelmän ryhmän 18 alkuaineita.

järjestysluku Z (atomic number)

kertoo alkuaineen protonien lukumäärän atomiytimessä.

maa-alkalimetallit (alkaline earth metals)

jaksollisen järjestelmän ryhmän 2 metalleja.

massaluku A (mass number)

protonien ja neutronien lukumäärän summa.

metalli (metal)

alkuaine, joka johtaa sähköä absoluuttisessa nollapisteessä.

puolimetalli (metalloid)

alkuaineita, joilla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia.

pääryhmä (main group)

jaksollisen järjestelmän ryhmiä 1, 2 ja 13–18.

ryhmä (group)

jaksollisen järjestelmän sarake (pystyrivi).

suhteellinen atomimassa (relative atomic mass)

painotettu keskiarvo alkuaineen pysyvien isotooppien massoista.

ulkoelektroni (valence electron)

atomin uloimman kuoren elektroneja.

ydin (nucleus)

atomin positiivisesti varautunut osa, joka koostuu protoneista ja neutroneista.

ainemäärä (amount of substance)SI-järjestelmän perussuure, joka kertoo rakenneosien lukumäärän. Sen tunnus on n.

Avogadron vakio NA (Avogadro's constant)

ilmoittaa yhdessä moolissa olevien rakenneosien lukumäärän.

mooli, mol (mole)

ainemäärän yksikkö. Yhdessä moolissa on 6,02214076 × 10^23 rakenneosaa.

moolimassa M (molar mass)

ilmoittaa yhden moolin massan. Sen tunnus on M ja yksikkö g/mol.

faasi (phase)

tarkkarajainen ja yhtenäinen olomuotoalue, jossa on joka kohdassa sama koostumus ja samat ominaisuudet.

heterogeeninen seos (heterogeneous mixture)

sekakoosteisen seoksen koostumus ei ole joka kohdassa samanlainen. Sen eri aineosat voidaan havaita paljaalla silmällä tai mikroskoopilla, ja siinä on useita faaseja.

homogeeninen seos (homogeneous mixture)

tasakoosteisen seoksen koostumus on joka kohdassa samanlainen, eikä siinä ole havaittavissa eri aineosia. Homogeenisessa seoksessa on vain yksi faasi.

kolloidi (colloid)

yleensä samea seos, jonka aineosat eivät erotu toisistaan seisottamalla. Kolloidissa hiukkaskoko on alle 1 µm.

kylläinen liuos (saturated solution)

liuosta, johon ei tietyssä lämpötilassa liukene enempää liuotettavaa ainetta.

lejeerinki (alloy)

eli metalliseoksessa metallin joukkoon on sekoitettu jotain toista alkuainetta. Lejeeringillä on metalliset ominaisuudet.

liuos (solution)

nestemäistä homogeenista seosta.

liuotin (solvent)

liuoksen nestemäinen aineosa, jota on liuoksessa eniten.

puhdas aine (pure substance)

koostuu keskenään samanlaisista rakenneosista. Puhtaita aineita ovat alkuaineet ja yhdisteet.

seos (mixture)

Aine, joka sisältää vähintään kahta erilaista puhdasta ainetta.

suspensio (suspension)

samea heterogeeninen seos, jonka aineosat erottuvat hitaasti toisistaan, jos suspensiota ei sekoiteta. Suspensiossa hiukkaskoko on yli 1 µm.

yhdiste (compound)

puhdas aine, joka koostuu kahden tai useamman eri alkuaineen atomeista tai ioneista tietyssä ainemääräsuhteessa.

konsentraatio c (concentration)

ilmoittaa, kuinka suuri ainemäärä tiettyä ainetta on liuennut tilavuusyksikköä kohden.

massaprosentti m-% (mass percentage)

ilmoittaa, mikä on tietyn aineosan massan suhde koko seoksen massaan.

ppm (parts per million)

pitoisuusyksikkö, joka ilmoittaa miljoonasosina tietyn aineosan määrän suhteen koko seoksen määrään.

promille(‰) (permille)

pitoisuusyksikkö, joka ilmoittaa tuhannesosina tietyn aineosan määrän suhteen koko seoksen määrään.

tilavuusprosentti V-% (volume percentage)

ilmoittaa, mikä on tietyn aineosan tilavuuden suhde koko seoksen tilavuuteen.

kromatografia (chromatography)

erotusmenetelmä, jossa aineet erottuvat sen mukaan, miten nopeasti ne liikkuvat alustalla tai huokoisen aineen läpi.

suodatus (filtration)

erotusmenetelmä, joka perustuu erotettavien aineiden erilaiseen hiukkaskokoon. Suodatuksella erotetaan yleensä kiinteät aineet nesteistä tai kaasuista.

tislaus (distillation)

erotusmenetelmä, jolla voidaan erottaa toisistaan höyrystyviä aineita, joilla on eri kiehumispisteet.

uudelleenkiteytys (recrystallization)

erotusmenetelmä, jolla puhdistetaan kiteisestä aineesta epäpuhtauksia. Puhdistettava aine kiteytyy ja epäpuhtaudet jäävät liuottimeen.

uutto (extraction)

erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen liukoisuuteen eri liuottimiin.