Proosa

Kertomus = fiktiivinen tai tosi tapahtumasarja, jossa on juoni ja syy-seuraussuhteita (periaatteessa mikä tahansa tarina)

Myytti = kertomus jumalista, sankareista, maailman ja kulttuurien synnystä, hyvästä ja pahasta (yliluonnollinen, moraalit, vastaukset vaikeisiin kysymyksiin)

Legenda = kertomus pyhimyksistä ja heidän ihmeteoistaan (esim Robin Hood)

• Myytin ja legendan ero = legenda keskittyy ihmetekoihin, myyteissä voi olla paljon muutakin

Arkkityyppi = Hahmotyypit, jotka toistuu usein ja edustaa jotain inhimillistä ominaisuutta (esim viisaus on kaikki mentorit, kuten dumbledore ja gandalf)

• Sankari on arkkityyppi ja samassa hahmossa voi olla monen arkkityypin piirteitä

Kerronta ja proosan kertojat

Proosa = kertovaa suorasanaista (ei säkeitä, runomittaa tai säännöllistä rytmiä) kirjallisuutta

• Proosa on yksi kaunokirjallisuuden kolmesta päälajista (proosa, draama, lyriikka)

Tarina = tapahtumasarja, josta kerrotaan

• kuuluu henkilöhahmot, tapahtumat ja maailma

• alkaa ensimmäisestä tapahtumasta ja loppuu viimeiseen

Juoni = miten tapahtumat kerrotaan

Proosan kerronta = proosalle tyypillisiä tapoja kertoa tarinoita ja punoa juonta

• millainen kertoja, millaista kieltä se käyttää, miten kerrotaan (kertova teksti, kuvaus, dialogi), mitä tapahtuu, kronologisesti vai ei, kerronnan tempo (nopeutuksia, hidastuksia tai toistoa)

Kerronnan aikajärjestys

• kronologinen

• takaumat

• ennakointi (tapahtuman kertominen etukäteen)

Kerronnan tempo

• perustempo = teoksessa vallitseva tapa kertoa tapahtumista ja kuvata niitä (dialogi nopeuttaa, kuvailu hidastaa)

• toisto = tapahtuma kerrotaan useaan kertaan, yleensä koska tärkeä teemalle

• nopeutus = ei niin tärkeä asia sivuutetaan tai kerrotaan nopeasti

• hidastus = kuvaillaan jotain asiaa yksityiskohtaiseksi

• aukko = jotain olennaista jätetään kertomatta ja lukijan pitää itse päätellä se

Kehyskertomus = kokoava kertomus, jonka sisällä on toisia kertomuksia, sitoo lyhyet kertomukst kokonaisuudeksi tuomalla eri kertojat yhteen tilanteeseen tai paikkaan

• esim tarinan hahmot kertoo toisilleen tarinoita

Sisäkertomus = lyhyt kertomus, joka on upotettu varsinaisen kertomuksen sisään

• tehtävä tärkeä teoksen teemojen tai rakenteen kannalta

Kertoja = ääni, joka kertoo tarinan (ei kirjailija)

• kertojalla tärkeä rooli siinä, mitä lukija tietää teoksen maailmasta

• kertojan tiedot voivat olla myös epäluotettavia

• kertoja voi olla tarinan maailmassa sisällä tai ulkopuolinen

• kertojia voi olla monia esim. eri luvuissa (näkökulmatekniikka)

• kaikkitietävä kertoja = tietää kaiken tarinan tapahtumista ja hahmojen ajatukset yms

Fokalisaatio = kerronnan näkökulma, kenen näkökulmasta tapahtumat kerrotaan (fokalisoija minäkertoja esim. tai joku muu hahmo jos ulkopuolinen kertoja)

Kertojan luotettavuus

• yleensä kertoja on luotettava jos ei ole mitään todisteita, että ei olisi

Kertojan epäluotettavuuteen voi esim vaikuttaa

• tietämyksen rajoittuneisuus, esim. jos kertoja on lapsi tai jos kertojalla on muistisairaus

• kertojan asianosaisuus (eli, että kertoja kertoo asioista omaksi edukseen tai valehtelee)

• kertojalla on ongelmallinen arvomaailma ja moraalit

Proosan käsitteitä

Hahmot

• päähenkilö = kerronnan keskiössä, kertomus rakentuu ympärille

• sivuhenkilö = keskeinen rooli tarinan kulun kannalta

• kollektiivinen henkilöhahmo = hahmojoukko, joka osallistuu samaan tapahtumaan tai suorittaa yhteistä tehtävää, kukaan ei ole muita tärkeämpi

Miljöö = tapahtumapaikka ja -aika

• miljöön kuvaus luo tunnelmaa ja hidastaa tempoa

• konkreettinen miljöö = tapahtumapaikka

• ajallinen miljöö = tapahtumaika

• sosiaalinen miljöö = yhteiskunnan tilanne

• sisäinen miljöö = millä tavalla hahmo kokee miljöön

Aihe = asia tai ilmiö, jota teos konkreettisesti käsittelee (esim sota tai rakkaus romanssissa)

Teema = perusajatus, jota teos käsittelee

• teemaa voidaan tutkia tulkinnoilla

• esim minkälaisia hahmojen väliset suhteet on? Miten hahmot muuttuvat ja kehittyvät? Onko motiiveja?

Tietokirjallisuus

Lajeja

• yleinen tietokirjallisuus = helposti ymmärrettävää, tavoitteena luotettavan tiedon esittäminen kiinnostavasti, kuka tahansa voi lukea

• funktionaalinen tietokirjallisuus = rajatulle kohderyhmälle selkeää käyttötarkoitusta varten (esim matkaoppaat)

• mielipidekirjallisuus = ottaa kantaa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun

• tutkimuskirjallisuus = teoreettisia tietokijroja, jotka pohjautuu tieteenalalla tehtyyn tutkimukseen, periaatteessa vaikeammin ymmärrettävää yleistä

kertomuksellisuus = tietokirjoihin tehdään kertomuksellisempiä, jotta olisi viihdyttävämpi (esim inhimillistetään eläin)

popularisointi = yleistajuistaminen eli helposti ymmärrettäväksi tekeminen

Draama

eli näytelmäkirjallisuus

• alun perin näytelmiä, nykyään myös elokuvat ja sarjat

Draaman ja proosan ero

• draamassa ei kertojaa

• tarkoitettu esitettäväksi

Repliikit eli vuorosanat = joko dialogia tai monologia, eli mitä hahmot sanoo

• käytetään hahmon ajatusten kertomiseen, koska niistä ei voi vain lukea, kuten kirjassa

• repliikit paljastaa tietoa hahmon luonteesta, taustasta ja pyrkimyksistä

Parenteesit = näyttämöohjeet (parenthesis, koska suluissa yleensä)

• ohjeistaa näyttelijöitä, kertoo mitä näyttämöllä kuuluu tapahtua ja mitä esim lavasteita lavalla on

Draaman rakenne

näytökset = yleensä 1-5, pidempi ajanjakso

kohtaus = lyhyempi, näytös koostuu kohtauksista, kun kohtaus vaihtuu niin tapahtumapaikka ja -aika voi vaihtua (myös näytöksen vaihtuessa voi vaihtua)

• perinteisessä teatterissa pitää siirtää lavasteita, jotta voi siirtää tavaroita, joten tehdään kohtausten välissä

Draamassa myös suurin osa proosan käsitteistä (esim päähenkilö, juoni yms)

Draaman päälajit

• komedia

  • alalajeja esim musta komedia, tilanteellinen komedia (sitcom), romanttinen komedia

• tragedia

  • toinen perinteinen antiikin draaman päälaji

  • yleensä sankari hyvä ihminen, joka tekee virheen ja sen takia hänellä on epäoikeudenmukainen kohtalo

  • tarkoitus on saada katsoja tuntemaan surua ja tuskaa, jota seuraa vapauttava katharsis

  • yleensä hillitty ja vakava

• ei ole aina selvää kumpi on, esim tragikomediassa kummankin päälajin piirteet sekoittuu

Nykyteatterissa on myös esim immersiivistä teatteria, jossa katsojat ei välttämättä esim istu vaan katsomossa

dramatisointi = draamatekstin muuttaminen esitykseksi

Elokuvien ja sarjojen ja teatterin ero on videokerronta

Audiovisuaaliset kertomukset koostuu otoksista, jotka yhdistetään toisiinsa leikkauksella

• äänet ja äänitehosteet myös osa kerrontaa

Elokuvan genrejä sekoittaessa niistä tulee genrehybridejä

Lyriikka

• runoissa kielen musikaalisuus ja visuaalisuus (soinnillisuus, kuvallisuus, symboliikka) korostuvat

• leikkii kielellä ja ei noudata sen sääntöjä

• yleensä tiheitä (ei kauhean pitkiä vaan merkitys sanotaan mahdollisimman lyhyesti)

Runojen pääkäsitteitä

• puhuja ja puhuteltava

  • runossa kuvaillaan usein puhujan tunteita ja ajatuksia

  • runo voi olla yksinpuhelua tai sillä voi olla puhuteltava

  • rooliruno = puhuja esittää runonsa jossain roolissa

  • puhetilanne = tilanne, jossa puhuja ilmaisee itseään (esim kenelle puhuu tai mikä puhujan tunnetila on)

    • asennonvaihto = puhetilanne, puhujan mielentila, suhtautumistapa tai ilmaisutapa muuttuu kesken runon

• koostuu säkeistä ja säkeistöistä (paitsi proosaruno)

• runomitta

• runokuva tiivistää puhujan ajatuksen, kokemuksen tai tunnelman (esim. kielikuvat)

  • kielikuvien lisäksi konkreettisia käsitteitä (eli ei mitään salaista merkitystä)

Kielikuvat

vertaus = kaksi asiaa samaistetaan kuin sanalla

metafora = vertaus ilman kuin

• kuvattava asia ja kuva ei välttämättä liity toisiinsa erityisesti (kuvattava asia on mikä ja kuva kuin mikä asia on)

symboli = vakiintunut merkitys (esim. kyyhkynen on rauha)

• runoudessa symbolit voi kuitenkin olla myös ei-vakiintuneita (mutta silloin yleensä yhdellä kirjailijalla toistuva oma symbolimerkitys)

allegoria = vertauksellinen esitystapa tai kertomus

personifikaatio = ei-ihminen kuvataan ihmismäisenä

synestesia = eri aistien kokemuksia sekoitetaan toisiinsa

metonymi= varsinaisen asian korvaa sen osa tai siihen läheisesti liittyvä seikka

• esim. “kruunun palveluksessa”

• toimii vain läheisesti liittyvillä asioilla

loppusointu = riimi, sama äänne sanojen lopussa

puolisointu = melkein riimi, yleensä vaan vokaalit samat jos edes ne, esim koulua ja housuja

säkeenylitys = lause jatkuu seuraavaan säkeeseen eli seuraavalla riville

Runojen rytmejä 3 tyyppisiä:

• mitallinen = runomitta (esim nelipolvinen trokee tai haiku) ja yleensä loppusointu

• vapaamittainen = ei runomittaa, mutta on muita mitallisuuden piirteitä (esim loppusointuja)

• vapaarytminen = ei runomittaa (eikä loppusointuja yms?), proosaruno