Kulttuurien tutkimus 3-3.3 / ET3 Kulttuurit
Kulttuurintutkimus tuottaa meille tietoa, joka avartaa maailmankuvaamme, lisää yleissivistystämme ja auttaa meitä hahmottamaan yhteiskuntamme muuttuvia ilmiöitä
kulttuurien tutkimus on oma tieteenalansa, mutta siinä hyödynnetään esim. historiaa, sosiologiaa, uskontotiedettä ja filosofiaa
esim arkeologia, taidehistoria, folkloristiikka,
Geert Hofstede (1928–2020) jaotteli ja analysoi kulttuureja kuuden ulottuvuuden mukaan
Richard D. Lewis (s. 1930) luokittelee kulttuureja kolmen kategorian mukaan
lineaariset kulttuurit - aikakäsitys on täsmällinen, tehokkuutta arvostetaan (esim. länsimaat)
multiaktiiviset kulttuurit - ihmisläheisiä monitoimijoita (esim. Lähi-Itä ja Venäjä)
reaktiiviset kulttuurit - kuuntelevia ja kärsivällisiä (esim. Aasia)
kuvailee kulttuurien ja eri maiden välisiä eroja myös esimerkiksi niiden totuuskäsitysten avulla (joissakin kulttuureissa totuus on neuvoteltavissa, toisissa se pragmaattisesti hyväksytään)
semiotiikka tutkii kulttuurin kielellisiä merkityksiä
merkkioppi, tutkii kielen ja todellisuuden välistä merkitystä
Roland Barthes (1915–1980) jaotteli merkityksellistämisen (mikä merkitys sanalla on?) prosessin kahteen tasoon
detonaatio - sanan kaikkein ilmeisin ja selkein vastine
konnotaatio - sanaan liitetty lisämerkitys
Kulttuureita tutkitaan eri menetelmillä
kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, kuten havainnointi, kirjalliset lähteet
kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, tilastotieto
haastattelut ja kyselytutkimukset
voidaan saada selville esimerkiksi asenteisiin, arvoihin tai uskomuksiin liittyviä tietoja
aineisto kootaan usein tilastolliseen muotoon
kenttätutkimus
tutkija osallistuu ja havainnoi tutkimusryhmää
osallistuva havainnointi - emic, aktiivista havainnointia ryhmän sisällä
ulkopuolinen tarkkailu - etic, passiivista tarkkailua ryhmän ulkopuolella
tää kappale on lähinnä oman näkökulman avartamista ja eri kulttuureihin tutustumista; ei muistiinpanoja tästä!
Kulttuurintutkimus tuottaa meille tietoa, joka avartaa maailmankuvaamme, lisää yleissivistystämme ja auttaa meitä hahmottamaan yhteiskuntamme muuttuvia ilmiöitä
kulttuurien tutkimus on oma tieteenalansa, mutta siinä hyödynnetään esim. historiaa, sosiologiaa, uskontotiedettä ja filosofiaa
esim arkeologia, taidehistoria, folkloristiikka,
Geert Hofstede (1928–2020) jaotteli ja analysoi kulttuureja kuuden ulottuvuuden mukaan
Richard D. Lewis (s. 1930) luokittelee kulttuureja kolmen kategorian mukaan
lineaariset kulttuurit - aikakäsitys on täsmällinen, tehokkuutta arvostetaan (esim. länsimaat)
multiaktiiviset kulttuurit - ihmisläheisiä monitoimijoita (esim. Lähi-Itä ja Venäjä)
reaktiiviset kulttuurit - kuuntelevia ja kärsivällisiä (esim. Aasia)
kuvailee kulttuurien ja eri maiden välisiä eroja myös esimerkiksi niiden totuuskäsitysten avulla (joissakin kulttuureissa totuus on neuvoteltavissa, toisissa se pragmaattisesti hyväksytään)
semiotiikka tutkii kulttuurin kielellisiä merkityksiä
merkkioppi, tutkii kielen ja todellisuuden välistä merkitystä
Roland Barthes (1915–1980) jaotteli merkityksellistämisen (mikä merkitys sanalla on?) prosessin kahteen tasoon
detonaatio - sanan kaikkein ilmeisin ja selkein vastine
konnotaatio - sanaan liitetty lisämerkitys
Kulttuureita tutkitaan eri menetelmillä
kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät, kuten havainnointi, kirjalliset lähteet
kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, tilastotieto
haastattelut ja kyselytutkimukset
voidaan saada selville esimerkiksi asenteisiin, arvoihin tai uskomuksiin liittyviä tietoja
aineisto kootaan usein tilastolliseen muotoon
kenttätutkimus
tutkija osallistuu ja havainnoi tutkimusryhmää
osallistuva havainnointi - emic, aktiivista havainnointia ryhmän sisällä
ulkopuolinen tarkkailu - etic, passiivista tarkkailua ryhmän ulkopuolella
tää kappale on lähinnä oman näkökulman avartamista ja eri kulttuureihin tutustumista; ei muistiinpanoja tästä!