3R-periaate, the 3Rs – Periaate, jonka mukaan eläinkokeiden määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, eläimille koituva haitta pyritään minimoimaan ja kokeita pyritään korvaamaan muilla menetelmillä.

adheesio, adhesion – Molelyylien kyky tarttua pintoihin kemiallisten vuorovaikutuksien ansiosta. Esimerkiksi vesi tarttuu adheesion avulla kasvin putkisolujen seinämiin. agrobakteeri, agrobacteria – Kasveja infektoiva bakteeri, joka pystyy siirtämään osan perimäänsä osaksi kasvin perimää. alkionsiirto, embryo transfer – Alkioiden keinotekoinen siirtäminen kehittyvän nisäkkään kohtuun. aluke, primer – Lyhyt DNA- tai RNA-jakso, joka mahdollistaa replikaation alkamisen. Replikaatiossa alukkeet ovat RNA:ta, PCR:ssä DNA:ta. alukkeiden kiinnittymisvaihe, annealing – PCR:n vaihe, jossa alukkeet kiinnittyvät yksijuosteiseen DNA:han. Lämpötila noin 55 °C. amylaasi, amylase – Tärkkelystä hajottavat entsyymit. aneuploidia, aneuploidy – Kromosomien määrä muuttuu yhdellä (tai muutamalla).

biologinen jäteveden puhdistus, biological treatment of waste water – Menetelmä, jossa jätevedestä poistetaan siihen liuenneita orgaanisia aineita mikrobeista muodostuvan aktiivilietteen avulla. ks. biologiset puhdistusmenetelmät. biomarkkeri, biomarker – Lääketieteessä tekijä tai muutos, jolla voi määritellä potilaan terveydentilaa. Biomarkkeri voi olla esim. entsyymi, geenin tuote, solu, hormoni tai muu molekyyli. biopankki, biobank – Kudos-, DNA- ja sekvenssiaineistoa säilövä instituutio. biopolttoaine, biofuel – Biomassasta (eloperäisestä aineesta) valmistettu polttoaine. bioremediaatio, bioremediation – Saastuneen maaperän, veden ja pohjavesialueiden kunnostus biologisin menetelmin, esimerkiksi mikrobien tai kasvien avulla. biotalous, biobased economy – Ruoan, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottaminen uusiutuvien luonnonvarojen avulla hyödyntäen erilaisia eliöiden tuotteita. bioteknologia, biotechnology – Soveltava tieteenala, joka tutkii eliöitä ja niiden hyödyntämistä tuotteissa, tuotantoprosesseissa ja palveluissa. Eliöiden elintoimintojen ja solujen sekä solujen osien, molekyylien tai entsyymien hyödyntämiseen perustuvaa teknologiaa.

CRISPR – Bakteereissa luonnollisesti esiintyvä puolustusjärjestelmä viruksia vastaan. Katkaisuentsyymiä koodaavan geenin lähistölle bakteerin perimään on kertynyt joukko bakteerien kohtaamia viruksen DNA:n pätkiä.

denaturaatio (PCR:ssä), denaturation – PCR:n vaihe, jossa DNA:n kaksoisjuosteet eroavat toisistaan. Lämpötila noin 95 °C. dideoksimenetelmä eli Sanger-sekvensointi, Sanger sequencing – Sekvensointimenetelmä, jossa hyödynnetään dideoksinukleotideja, jotka päättävät uuden juosteen valmistamisen tiettyyn DNA:n nukleotidiin. DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid – DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin. DNA-polymeraasi, DNA polymerase – DNA:ta kahdentava entsyymi. Monistaa solun DNA:n ennen mitoosia. DNA-polymeraasi, DNA polymerase – DNA:ta kahdentava entsyymi. Monistaa solun DNA:n ennen mitoosia. DNA-viivakoodi, barcode – Lajin oma perimään perustuva tieto, joka mahdollistaa näytteen lajitasoisen tunnistamisen.

elektroporaatio, electroporation – Menetelmä, jossa soluihin siirretään DNA:ta sähköpulssin avulla. emäsparisääntö, base pair rule – DNA:n kaksoisjuosteessa vastakkaisessa juosteessa adeniinia vastaa aina tymiini, ja guaniinia sytosiini. epiteeli(kudos) eli pintakudos, epithelium – Eläinten ulkopinnan solujen muodostamaa kudosta. Epiteeli erottaa elimistön ympäristöstä. Se myös suojaa ja eristää yksilöä. Esimerkiksi iho, suolen sisäpinta ja rauhaset ovat epiteeliä. eritesolukko, excretory and secretory tissues – Kasvista ulos tai sen pinnalle eritteitä tuottavat solut. Eritteitä ovat esimerkiksi mesi, pihka ja monet öljyt.

farmaseuttinen biologia eli farmakognosia, pharmacognosy – Tieteenala, jossa etsitään uusia lääkeaineita luonnonkasveista ja muista luonnontuotteista. fotosynteesi, photosynthesis – Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa. funktionaalinen elintarvike, functional food – Elintarvike, jolla on tieteellistä näyttöä terveysvaikutuksista. fylogenetiikka, phylogenetics – Biologian ala, joka tutkii lajien sukulaisuussuhteita käyttämällä molekyyliaineistoja tai esimerkiksi eliöiden rakenteen yksityiskohtia.

geelielektroforeesi, gel electrophoresis – Aineiden erottelumenetelmä, jossa sähköisesti varautuneita molekyylejä erotellaan sähkökentän ja geelimäisen väliaineen avulla. geenikirjasto eli genominen kirjasto, genomic library – Kirjasto, joka sisältää kaiken genomin sisältävän DNA:n. Käytännössä bakteeriviljelmään siirretty eliölajin monistettujen DNA-jaksojen kokoelma, josta geenit ovat eristettävissä ja monistettavissa. geenipaneeli, gene panel – Laboratoriotesti, jossa sekvensoidaan kerralla esim. potilaan kudosnäytteen lukuisia geenejä. Tarkoituksena on löytää esim. tiettyjä sairautta aiheuttavia mutaatioita. geenipyssy, gene gun – Laite, joka ampuu pieniä DNA:lla päällystettyjä kultahippuja kohdesoluihin. geenitekniikka, gene technology – Eliöiden geeniperimän keinotekoinen muokkaaminen geenitesti, gene test – Testi, jossa määritetään tiettyjen geenien alleelit. geneettinen biodiversiteetti, genetic diversity – Biodiversiteetin eli monimuotoisuuden yksi tarkastelutaso, jolla tarkoitetaan saman lajin yksilöiden välisiä perinnöllisiä (geneettisiä) eroja. genomi eli perimä, genome – Yksilön kaikki geenit. genomiikka, genomics – Genetiikan ala, jossa pyritään selvittämään geenien ja genomin toimintaa, järjestäytymistä ja kehittymistä. genomimuokkaus, genome editing – 2010-luvulla kehitettyjä menetelmiä, jotka perustuva siihen, että katkaisuentsyymit voidaan ohjelmoida tunnistamaan juuri tietty DNA:n emäsjärjestys ja katkaisemaan DNA-juoste halutusta kohdasta. genomitieto, genomic knowledge – Kaikki se tieto, mitä asioita yhden ihmisen perimästä voidaan päätellä. genomitieto, genomic knowledge – Kaikki se tieto, mitä asioita yhden ihmisen perimästä voidaan päätellä.

haihtumisimu, transpirational pull – Veden haihtuminen kasvin lehdistä saa aikaan paine-eron, joka vetää nestettä juurista lehtiin. haploidiajalostus, doubled haploidy – Menetelmä, jossa kasveista saadaan keinotekoisesti käsittelemällä haploidisia ja edelleen kolkisiinikäsittelyllä diploidisia. Nopeuttaa puhtaan linjan tuottamista. haplotyyppi, haplotype – Tietynlaisten geenien yhdistelmä esimerkiksi Y-kromosomissa ja mitokondriaalisessa DNA:ssa haulikkosekvensointi, shotgun approach – Genomin sekvensointitekniikka, jossa sekvensoidaan genomista pieniä paloja, jotka yhdistetään tietotekniikan avulla. hermokudos, nerve tissue – Eläimen rakenne, joka vastaa viestinnästä ja muun elimistön säätelystä. Koostuu varsinaisista hermosoluista eli neuroneista ja hermotukisoluista eli gliasoluista. heteroosi, heterosis – Risteytysjalostuksen seurauksena syntyvät heterotsygoottiset yksilöt voivat olla esimerkiksi kooltaan suurempia tai nopeakasvuisempia. Heteroosin vaikutus katoaa vähitellen, jos heterotsygoottisia yksilöitä risteytetään keskenään. hiljainen mutaatio, silent mutation – Mutaatio, jossa DNA:n emäs vaihtuu, mutta aminohappojärjestys pysyy samana. huulisolu, guard cell – Kasvin lehdellä pintasolukosta muodostuneita erikoistuneita soluja, jotka säätelevät ilmarakojen avautumista. Ilmarakojen kautta lehden kaasut vaihtuvat.

ihmisen genomiprojekti, human genome project – Kansainvälinen yhteistyöprojekti, jossa määritettiin koko ihmisen perimän emäsjärjestys

johtosolukko, vascular tissue – Kasvin solukoita, jotka kuljettavat aineita kasvissa. Puu(solukko) eli ksyleemi kuljettaa vettä lehtiin ja nila eli floeemi yhteyttämistuotteita. juuripaine, root pressure – Kun kasvin juurisolut ottavat sisäänsä ravinteita maaperästä, niistä siirtyy vettä osmoosin avulla kasvin johtosolukkoon. Ilmenee esimerkiksi pisarointina.

kantasolu, stem cell – Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi. karsinogeeni, carcinogen – Syöpää aiheuttava tekijä (kemikaali, säteily). katkaisuentsyymi eli restriktioentsyymi, restriction enzyme – Entsyymi, joka katkaisee DNA:ta tietyn emässekvenssin kohdalta keinosiemennys, artificial insemination – Keinotekoinen eliöiden hedelmöittäminen. kiertotalous, circular economy – Tarkoittaa talouden mallia, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. kloonaaminen, cloning – 1) Kopioiden tuottaminen samasta eliöstä. 2) Geenien monistaminen mikrobiviljelmissä tai PCR:llä. koe-eläin, lab animal – Eläin, jolle tuotetaan vähintään neulanpistoa vastaava haittaa. Myös muuntogeeniset eläimet lasketaan koe-eläimiksi. koheesio, cohesion – Molekyylien kyky tarttua toisiinsa kemiallisten vuorovaikutusten välillä. Esimerkiksi veden koheesio auttaa sen nousua kasvin versossa. kolkisiini, colchicine – Liljoista saatava myrkky, joka aiheuttaa sukkularihmaston toimintahäiriöitä. Voidaan käyttää polyploidisten yksilöiden tuottamisessa. kromatiini, chromatin – DNA:n ja proteiinien muodostama rakenne. Kromosomit muodostuvat kromatiinista. kromosomi, chromosome – DNA:ta ja proteiineja sisältäviä rakenteita, joissa sijaitsevat geenit eli perintötekijät. kromosomikarttatekniikka, chromosomal mapping – Genomin sekvensointitekniikka, jossa genomista tallennetaan paloja bakteereihin, ja sekvensoidaan niissä oleva DNA. kromosomimutaatio, chromosome mutation – Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien rakenne muuttuu. kromosomistomutaatio, genome mutation – Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien lukumäärä muuttuu. Aneuploidiassa kromosomien määrä muuttuu yhdellä (tai muutamalla). Poluploidiassa kromosomien määrä moninkertaistuu. kudos, tissue – Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen muodostama kokonaisuus. Esimerkiksi lihaskudos.

ligaasi eli liittäjäentsyymi, ligase – Entsyymi, joka liittää DNA-juosteen päät kiinni toisiinsa. ligniini, lignin – Puuaineksessa oleva haaroittuva verkostomainen polymeeri, joka koostuu erilaisista yksiköistä, muun muassa koniferyylialkoholista. lihaskudos, muscle tissue – Lihaskudos saa aikaan eläimen liikkeet. Se koostuu supistumiskykyisistä lihassoluista, jotka ovat tiiviinä kimppuina. Jaetaan luustolihaskudokseen, sydänlihaskudokseen ja sileään lihaskudokseen lipaasi, lipase – Rasvoja pilkkova entsyymi.

mallieliö, model organism – Hyvin tunnettuja eliöitä, joita käytetään etenkin tutkimuksessa. Esimerkiksi hiiri, banaanikärpänen ja kolibakteeri. merkkigeeni, marker gene – Geeni, jonka avulla voidaan tunnistaa vieraan DNA:n siirtyminen soluun. metaviivakoodaus, meta-barcoding – Mentelmä, jossa voidaan tuottaa sekvenssitietoa kohdistetusti suuresta yksilöjoukosta, koska rinnakkaissekvensoinnissa DNA:n monistus ja lukeminen tapahtuvat samanaikaisesti ja yhtä aikaa voidaan lukea miljoonia DNA-fragmentteja. mikrosatelliitti, microsatellite – Geenien ulkopuolisia DNA-jaksoja, jossa sama DNA-sekvenssi toistuu useita kertoja peräkkäin. minimieliö, minimal genome organism – Eliö, jonka genomista on poistettu biotehtaissa tarpeettomat osat. missense-mutaatio, missense mutation – Mutaatio, josta aiheutuvalla aminohapon muuttumisella on suuri merkitys proteiinin toiminnan kannalta. mitokondriaalinen DNA, mitochondrial DNA – Mitokondrioissa olevaa DNA:ta. monitekijäinen, multifactorial – Ominaisuus tai sairaus, jonka ilmenemiseen vaikuttavat monien geenien ja ympäristön vuorovaikutus. mutaatio, mutation – Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa. mutaatiojalostus, mutation breeding – Jalostustapa, jossa eliöille tuotetaan satunnaisesti mutaatioita ja valitaan jatkojalostukseen hyödyllisiä ominaisuuksia kantavat yksilöt. mutageeni, mutagen – Mutaatioita aiheuttava tekijä. Esimerkiksi UV-säteily. mutualismi, mutualism – Kahden lajin välinen hyötysuhde, josta molemmat lajit hyötyvät toisistaan kasvaen paremmin tai tuottaen enemmän jälkeläisiä kuin erikseen eläessään. Mutualismia pidetään symbioosia löyhempänä suhteena. muuntogeeninen, genetically modified – Eliö, jonka perimää on muokattu. mykoritsa eli sienijuuri, mycorrhiza – Kasvin ja sienen mutualistinen sakenne, jossa kasvi antaa sienelle yhteyttämistuotteita ja sieni kasville ravinteita ja vettä.

nanoselluloosa, nanocellulose – Selluloosapolymeerejä, jotka ovat leveydeltään vain muutamia nanometrejä, mutta pituudeltaan mikrometrejä. nonsense-mutaatio, nonsense mutation – Mutaatio, joka saa aikaan ennenaikaisen lopetuskodonin. nukleoidi, nucleoid – Esitumaisen solulimaan pakattu DNA. nukleosomi, nucleosome – DNA kiertyy histoniproteiinien ympärille ja muodostaa nukleosomirakenteita.

Okazakin fragmentti, Okazaki fragments – DNA:n replikaatiossa toinen DNA-juoste rakentuu paloina, joita kutsutaan Okazakin fragmenteiksi. osmoosi, osmosis – Veden diffuusiota. Vesi liikkuu puoliläpäisevän kalvon lävitse siihen suuntaan, jossa sitä on vähemmän. Esimerkiksi solukalvolla vesi liikkuu laimeammasta liuoksesta väkevämpään.

perus- eli tylppysolukko, parenchyma – Kasvien solukoita, jotka eivät jakaudu. Vaihtelevan muotoisia. Muodostavat suurimman osan kasvin kudoksista. Esimerkiksi yhteyttävä perussolukko ja varastosolukko. pidentymisvaihe, extension – PCR:n vaihe, jossa DNA-polymeraasin tuottaa uutta DNA-juostetta aloittaen alukkeista. Lämpötila noin 72°C. pinta- eli rajoitussolukko, dermal tissue – Solukoita, jotka suojaavat ja rajoittavat kasvia ympäristöstä. Esimerkiksi lehden pintasolukko. pistemutaatio, point mutation – Yhden tai muutaman emäsparin muuttuminen DNA:n sekvenssissä. plasmidi, plasmid – Pieni, rengasmainen DNA-molekyyli, joka voi sisältää muutamia geenejä. plasmidi, plasmid – Pieni, rengasmainen DNA-molekyyli, joka voi sisältää muutamia geenejä. plasmodesmi, plasmodesm – Kasvisolujen välillä olevia pieniä aukkoja, joita pitkin pääsevät kulkeutumaan esim. erilaiset viestiaineet. poistogeeninen, knockout – Eliö, jonka perimästä tietyn geenin toiminta on estetty tai geeni on poistettu. polyploidinen, polyploid – Eliö, jolla on moninkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia enemmän kuin kaksi kappaletta. Esim. monet kasvit, kuten vehnä. poolisuus, polarity – Molekyylin ominaisuus, jolla viitataan siihen, että elektronit eivät ole tasaisesti jakautuneet molekyylin atomien kesken. Esimerkiksi vesimolekyylissä happiatomi vetää puoleensa elektroneita tehokkaammin kuin vety ja sen vuoksi hapen puoli vesimolekyylistä on negatiivisesti varautunut. proteaasi, protease – Proteiineja hajottavat entsyymit. protoplasti, protoplast – Kasvisolu, josta soluseinä on poistettu entsyymikäsittelyllä puhdas linja, pure line – Puhdas linja on tietty populaatio, jossa ei enää esiinny muuntelua tietyn ominaisuuden suhteen. pullonkaulailmiö, bottleneck effect – Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen populaation alun. putkilokasvit, vascular plants – Kasvit, joilla on aineiden kuljetukseen erikoistuneet johtosolukot. Putkilokasveja ovat sanikkaiset ja siemenkasvit.

replikaatio, replication – Perintöaineksen eli DNA:n kahdentuminen risteytysjalostus, cross breeding – Kahden eri lajikkeen tai rodun risteyttäminen keskenään, jolloin saadaan uusia (hyödyllisiä) ominaisuusyhdistelmiä.

sekovartinen, thallophyte – Sekovartisissa kasveissa ei voi erottaa kasvin peruselimiä eli lehtiä, vartta ja juurta. Sekovarsi on ominainen levillä ja sammalilla. sekvensointi, sequencing – DNA:n emäsjärjestyksen määrittäminen. sellulaasi, cellulase – Selluloosaa hajottavat entsyymit. semikonservatiivinen replikaatio, semiconservative replication – Uusi DNA-juoste muodostuu siten, että toinen juoste on peräisin vanhasta DNA-molekyylistä. side- ja tukikudos, connective tissue – Eläinsolujen muodostama kudos, joka tukee elimistöä ja liittää elimiä toisiinsa. Esimerkiksi luu, rusto, veri ja rasva. siirtogeeninen, transgenic – Eliö, jonka perimään on siirretty toisen eliön DNA:ta. SNP, single nucleotide polymorphism – Yhden emäksen nukleotidimuutos. solukko, tissue – Samanlaisten kasvisolujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi perus- ja johtosolukko. solukkoviljely, tissue culture – Tekniikka, jossa tuotetaan uusia kasviyksilöitä yksittäisistä kasvisoluista. soluristeytys, somatic fusion – Kahden eri kasvilajin risteyttäminen yhdistämällä soluseinättömät kasvisolut eli protoplastit. soluviljelmä, cell culture – Eläin)solujen ja -kudosten viljely puhtaissa olosuhteissa kasvatusliuoksessa.

T-DNA – Agrobakteerien Ti-plasmidissa olevia emässekvenssejä, joiden välissä olevan DNA-jakson ne siirtävät kasvin perimään. telomeeri, telomere – Kromosomin pää, joka koostuu lyhyistä, toistuvista dna-jaksoista. Ti-plasmidi, Ti plasmid – Agrobakteereilla oleva plasmidi, jossa oleva T-DNA mahdollistaa perimän siirtämisen osaksi kasvin perimää. toistojakso, repetitive elements – Geenien ulkopuolisia DNA-jaksoja, jossa sama DNA-sekvenssi toistuu useita kertoja peräkkäin. trypsiini, trypsin – Proteiineja pilkkova entsyymi. tukisolukko, supporting tissue – Tukisolukko tukee kasvin rakennetta. Jaetaan ohuempiseinäiseen kollenkyymiin ja paksuseinäisempään sklerenkyymiin. Esimerkiksi puusyyt.

valintageeni, selectable marker – Geeni, jonka avulla voidaan estää muiden kuin siirtogeenisten eliöiden lisääntyminen. Esimerkiksi antibioottiresistenssigeeni. valintajalostus, selective breeding – Eliöiden jalostaminen valmitsemalla haluttuja ominaisuuksia kantavat yksilöt ja lisäännyttämällä niitä keskenään. vektori eli kuljetin, vector – Väline, jonka avulla geeni siirretään perimään. viskoosi, rayon – Selluloosakuidusta valmistettu muuntokuitu, jota käytetään kankaiden valmistuksessa.

yhdistelmä-DNA, recombinant DNA – DNA-molekyyli, johon on yhdistetty kahden eri eliön DNA:ta.