A

alakulttuuri, ryhmä, jolla on valtakulttuurista erottuva elämäntapa tai identiteetti

anarkismi, poliittinen suuntaus, joka kieltää valtion vallan oikeutuksen ja tarpeellisuuden

antisemitismi, juutalaisvastaisuus

aristokratia, ylimystön tai parhaimmiston valta

arkaainen kausi, antiikin kulttuurin aikakausi noin 700–480 eaa.

B

barokki, 1600-luvun mahtipontinen tyylisuunta

D

dandyismi, mieskulttuurin ilmiö, joka korosti pukeutumisen ja käytöksen merkitystä identiteetin ja yksilöllisyyden rakentajana

darvinismi; evoluutioteoria, Charles Darwinin kehittämä oppi, jonka mukaan eläinlajit kehittyvät luonnonvalinnan tuloksena

demokratia, kansanvalta

diaspora, jonkun ryhmän, esimerkiksi juutalaisten, hajaannus

E

eepos, laaja kertova runoteos

ekspressionismi, 1800–1900-luvun vaihteen taidesuuntaus, joka korosti tunteiden ilmaisua

empiirinen tutkimus, havaintoihin perustuva, kokemusperäinen tutkimus

empiristit, kokemusperäisen tiedon kannattajat

F

feminismi, sukupuolten tasa-arvoa ajava liike

feodaalinen, sopimuksiin ja hierarkiaan perustuva järjestelmä, esim. maanomistus keskiajalla

filosofia, oppiala, joka pohtii kaiken tiedon ja elämänarvojen perusteita

futurismi, erityisesti 1900-luvun alun Italiassa vaikuttanut taiteen tyylisuunta, jonka edustajat ihailivat uutta teknologiaa

G

geosentrinen, maakeskinen maailmankuva; käsitys, jonka mukaan maapallo on maailmankaikkeuden keskipiste

globalisaatio, maapalloistuminen, ilmiöiden muuttuminen maailmanlaajuisiksi

H

heliosentrismi, aurinkokeskinen maailmankuva; käsitys, jonka mukaan aurinkokuntamme planeetat kiertävät aurinkoa

hellenistinen kausi, Aleksanteri Suuren kuolemasta 323 eaa. keisari Augustukseen valtaannousuun 27 eaa. ulottunut antiikin ajanjakso

hellenistinen tyyli, antiikin taiteessa ja arkkitehtuurissa kreikkalaisia ja itämaisia piirteitä yhdistänyt tyyli

herätysliikkeet, 1700-luvulta lähtien syntyneitä kristillisiä uudistusliikkeitä, jotka korostivat henkilökohtaisen uskonnollisen kokemuksen merkitystä

hippiliike, Yhdysvalloissa 1960-luvulla syntynyt nuorisoliike, jossa keskeistä oli edellisen sukupolven valinnoista poikkeavan vaihtoehtoisen elämäntavan etsiminen

humanismi, 1300-luvulla kehittynyt antiikin perintöön ja ihmisyyteen, sittemmin yleisinhimillisyyteen keskittyvä sivistysihanne

humanistit, antiikin perinnön ja inhimillisen (ei esim. jumalallisen) tiedon tutkijat ja opettajat myöhäiskeskiajalla, myöhemmin yleisinhimillisyyden kannattajat

I

impressionismi, 1800-luvun lopun maalaustaiteen tyyli, jossa pyrittiin kuvaamaan tietyn hetken välitön vaikutelma eli impressio

informaatioteknologia, tiedon automaattisen käsittelyn, muokkaamisen, siirtämisen ja tallentamisen muodostama kokonaisuus, joka kattaa myös tietokoneet, tietoliikennelaitteet, sovellukset ja tietojärjestelmät

inkvisitio, katolisen kirkon elin, joka toimi harhaoppisuutta vastaan

internet, maailmanlaajuinen tietoverkko, jonka käyttö yleistyi 1990-luvulla

intersektionaalisuus, tapa kuvata yksilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttavia moninaisia tekijöitä: esim. sukupuolta, etnisyyttä, seksuaalista suuntautumista ja yhteiskuntaluokkaa

itsevaltius, rajoittamaton hallitsijan valta, yksinvaltius

K

kansankokous, antiikin kaupunkivaltioissa keskeinen laeista sekä sodasta ja rauhasta päättävä poliittinen elin, jonka toimintaan saivat osallistua mieskansalaiset

kapitalismi, yksityisomistukseen, kilpailuun ja markkinoihin perustuva talousjärjestelmä

katedraalikoulu, tuomiokirkon yhteyteen perustettu, pappeja kouluttava koulu keskiajalla

katolinen reformaatio, katolisen kirkon sisäiset uudistukset 1500-luvulla

kaupunkikoulu, kaupunkiporvareiden koulu keskiajalla

kaupunkivaltio, antiikin Kreikassa: polis (kr.), poliittinen kokonaisuus, johon kuului linnoitettu kaupunkikeskus sekä sitä ympäröivä maaseutu; keskiajalla: jonkin kaupungin hallitsema tasavalta tai ruhtinaskunta, tyypillisiä nyk. Italian ja Saksan alueilla

kerettiläinen, harhaoppinen

keskiluokka, yhteiskunnan ryhmä, joka ei kuulu varakkaaseen yläluokkaan eikä köyhään alaluokkaan

koloniaalinen kulttuuri, siirtomaiden hyväksikäyttöön, kolonialismiin, nojautuva elämäntapa

kommunismi,  sosialistista vallankumousta tavoitteleva poliittinen suuntaus ja sosialistisen vallankumouksen lopullinen päämäärä, eli yltäkylläinen yhteiskunta, jossa jokainen antaa kykynsä ja saa tarpeensa mukaan 

konservatismi, perinteitä ja vallitsevia oloja säilyttämään pyrkivä poliittinen suuntaus, joka syntyi 1800-luvulla

korkeakulttuuri, yhteiskunnan ylempien kerrostumien, eliitin, kulttuuri vastakohtana kansankulttuurille tai populaarikulttuurille, termiä käytetään myös viitatessa ns. “vanhoihin korkeakulttuureihin”, kuten Mesopotamiaan tai Egyptiin

klassinen kausi, antiikin Kreikan kulttuurin kultakausi 400–300-luvulla eaa.

kubismi, 1900-luvulla taiteen tyyli, joka luopui perspektiivistä ja kuvasi kohteitaan geometristen muotojen avulla (kr. kybos, lat. cubus, kuutio)

kulttuuri, hengen viljely, itsensä kehittäminen (lat. colere, viljellä); aineelliset ja aineettomat asiat ja tavat, jotka vaikuttavat elämäämme ja ympäristöömme ja jotka olemme perineet edeltäviltä sukupolvilta ja joita muokkaamme ja tuotamme tulevaisuutta varten

kulttuuriperintö, edeltäviltä sukupolvilta periytyneet aineettomat ja aineelliset asiat, jotka heijastelevat ihmisten arvoja, uskomuksia ja maailmankuvaa

L

liberalismi, alkuvaiheessa 1600–1700-luvulla vastusti yksinvaltiutta, puolusti ihmisten luonnollisia oikeuksia sekä elinkeino- ja uskonnonvapautta

luddismi, 1800-luvun alun kapinaliike, joka vastusti teollistumista ja koneiden kasvavaa merkitystä

luonnonfilosofia, varhainen kreikkalainen filosofian suuntaus, jossa pyrittiin esittämään luonnonilmiöille järkeen eikä mytologiaan perustuvia selityksiä

luostarikoulu, luostarin yhteydessä toimiva koulu keskiajalla

M

maailmankuva, käsitys maailman kokonaisuudesta, sisältää niin tietoon kuin uskomuksiinkin perustuvat näkemykset maailmasta ja sen rakenteista

markkinatalous, talousjärjestelmä, jota säätelee vapaa kysyntä ja tarjonta

massakulttuuri, suurelle yleisölle teollisesti tuotettu viihde

merkantilismi, itsevaltiuden ajan kauppapolitiikka, joka rajoitti kilpailua monopolein, tullein ja kauppakielloin oman maan hyväksi

metoikit, antiikin Ateenassa muualta muuttaneet vapaat ihmiset, joilla ei ollut Ateenan kansalaisoikeuksia

moderni (elämäntapa), uusi ja nykyaikainen vastakohtana perinteiselle, moderni elämä tarkoitti 1900-luvun alussa sellaisia uusia ilmiöitä, jotka muuttivat länsimaista elämänmuotoa, esimerkiksi muotia, musiikkia ja sukupuolirooleja

moderni taide, 1800-luvun puolivälin jälkeen syntynyt länsimainen taide, joka korosti oman ajan ilmiöiden kuvausta ja rikkoi tietoisesti aiemman taiteen sääntöjä ja periaatteita

monarkia, kuninkaanvalta

mysteerikultti, antiikissa uskonnollinen yhteisö, jonka menoista osa oli salaisia ja vain niihin erikseen vihityille tarkoitettuja

mytologia, suullisena perinteenä syntynyt tarusto tai uskomusten kokonaisuus, joka on myöhemmin siirtynyt kirjalliseen muotoon, esim. antiikin jumaltarusto

myytti, jumaltaru; voi tarkoittaa myös kuviteltua tai tosiasioita liioittelevaa tai vääristelevää kertomusta

N

nationalismi, kansallisuusaate

nostalgia, menneen ikävöinti, kaiho menneeseen, vanhoihin hyviin aikoihin (kr. nostos, kotiinpaluu, algos, tuska)

nykytaide, oman aikamme taide, viittaa yleensä 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon ja 2000-luvun taiteeseen

O

oikeusvaltio, julkinen valta kunnioittaa lainsäädäntöä, demokratiaa ja perusoikeuksia sekä on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa

oligarkia, harvainvalta

opillinen kulttuuri, keskiajan opetuksesta ja kirjallisuudesta käytetty nimitys

opiskelijaliike, opiskelijoiden 1960-luvulla muodostama yhteiskunnallinen liike, joka halusi vaikuttaa sekä yliopistojen hallintoon että yhteiskuntaan laajasti

P

pasifismi, rauhanaate, sodanvastaisuus

patriisit, varhaisessa ja tasavallan ajan Roomassa maataomistava, etuoikeutettu ylimystö

plebeijit, varhaisessa ja tasavallan ajan Roomassa vapaasyntyisen väestön enemmistö, köyhempi väki, rahvas

politiikka, valtiollisten asioiden hoito ja päätöksenteko

polyteistinen uskonto, monijumalainen uskonto

populaarikulttuuri, kansanomainen suurelle yleisölle suunnattu viihde, mutta kattaa myös monia ala- ja vastakulttuureja, vrt. massakulttuuri

puhdasoppisuuden aika, erityisesti 1600-luvulla vallinnut tiukka luterilaisuuden tulkinta Pohjoismaissa

pyhiinvaellus, hengellinen matka pyhänä pidettyyn paikkaan, esim. Mekkaan, Jerusalemiin tai Roomaan

pyhimys, pyhänä pidetty henkilö, usein katolisen kirkon viralliseksi pyhimykseksi julistama, vrt. ortodoksikirkon ”pyhät”

pyhäinjäännös; reliikki, uskonnollisesti merkittävä esine, esimerkiksi pyhimyksen ruumiinosa tai tälle kuulunut esine, joilla uskotaan olevan ihmeitä tekeviä voimia

R

rasismi, rotusyrjintä ja -sorto, etninen syrjintä

rationalistit, 1600-luvulla kehittyneen, järkeä korostaneen tutkimussuuntauksen edustajia

realismi, taiteen tyyli, joka pyrkii kuvaamaan todellisuutta kaunistelematta ja muuntelematta; myös filosofinen suuntaus, jonka mukaan on olemassa objektiivinen todellisuus

reformaatio, katolisen kirkon sisältä lähtenyt uudistusliike, jonka pohjalta syntyi protestantismi 1500-luvulla

renessanssi, antiikista inspiroitunut taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallinen murros 1300–1500-lukujen Euroopassa

ristiretket, paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja valloitusretkiä keskiajan Euroopassa ja “Pyhällä Maalla”

romantiikka, 1700-luvulla syntynyt taiteellinen ja kirjallinen suuntaus, joka painotti tunteita, sankariutta ja luontoa

roomalainen oikeus, antiikin Roomassa kehittynyt oikeusjärjestelmä, jonka pohjalta on kehittynyt länsimainen oikeusajattelu

Rooman keisarikausi; keisariaika, Rooman historian ajanjakso Augustuksen valtaannoususta 27 eaa. Länsi-Rooman hajoamiseen saakka 476 jaa.

S

sensuuri, valtion tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus tai julkaisemisen estäminen

sivistys, kasvatuksen ja koulutuksen kautta saatu tieto sekä henkinen valmius ottaa vastaan uusia ilmiöitä ja niiden kautta lisätä omaa ymmärrystä

skolastiikka, teologiaa ja filosofiaa yhdistänyt opillinen suuntaus keskiajalla

sofistit, antiikin Kreikassa 400-luvullla eaa. vaikuttaneita kiertäviä opettajia ja filosofeja, “viisauden opettajia”

sosiaalidarvinismi, yhteiskunnallinen ja poliittinen suuntaus, jonka mukaan luonnonvalinta toimii myös ihmisyhteisössä

sosialismi, yhteisomistukseen perustuva talousjärjestelmä tai sitä kannattava poliittinen suuntaus

sosialistinen realismi, sosialismin saavutuksia ylistävä taidesuunta

spiritismi, hengellinen liike, joka pyrkii kontaktiin tuonpuoleisen, esimerkiksi kuolleiden henkilöiden, kanssa

säätykierto, siirtyminen säädystä toiseen

T

tasavallan aika, antiikin Rooman historiassa kuninkaiden karkotuksesta Augustuksen valtaannousuun kestänyt ajanjakso, 509–27 eaa.

totalitarismi, poliittinen järjestelmä, jossa yksilö on alistettu valtiolle

tyrannia, yksinvaltainen hallinto, jossa yksinvaltius ei perustu kansan eikä ylimystön suostumukseen; mielivalta, sortovalta

U

urbanisaatio, kaupungistuminen

uskonsodat, uskonnollisesti motivoituneita sotia, esim. katolisten ja protestanttien aseelliset yhteenotot Euroopassa 1545–1648

utopistisosialistit, ihanneyhteiskuntia suunnitelleet tai perustaneet sosialistit

uusi aalto, eri taiteenlajeissa esiintynyt aikakausi tai tyyli; elokuvassa 1950-luvun lopulla syntynyt ranskalainen uusi aalto korosti ajankohtaisia aiheita ja studiotuotannosta poikkeavaa tyyliä

V

valistunut itsevaltius, valistuksen periaatteita noudattamaan pyrkivä hallinto, jonka johdossa on itsevaltias hallitsija

valistus, 1700-luvun Euroopassa syntynyt aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä

vallan kolmijako-oppi, Montesquieun 1700-luvulla kehittämä valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille

vapaakaupungit, kaupunkeja, joilla itsehallinnollisia oikeuksia tai vero- ja tullivapauksia, esim. Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa Köln ja Worms keskiajalla

vegetarismi, kasvissyönti

visuaalinen kulttuuri, kuviin ja katsomiseen liittyvä kulttuuri, kuvallinen kulttuuri

Y

yhteiskuntasopimus, 1600-luvulla syntynyt käsitys, jonka mukaan yhteiskunnan normit (lait, moraali) perustuvat sen jäsenten väliseen sopimukseen vakauden takaamiseksi

yhteiskuntatieteet, yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä tutkivien tieteiden kokonaisuus

ympäristöliike, ympäristökysymyksiin keskittynyt yhteiskunnallinen ja poliittinen liike