Yh1 käsitteet

byrokratia: tarkoittaa organisaation ohjeita ja toimintatapoja, joiden tavoitteena on taata oikeudenmukainen toiminta; mielletään usein negatiiviseksi asiaksi; byrokratiaan liitetään esimerkiksi monimutkainen hallinto ja virkavaltaisuus

demokratia: kansanvalta; täysi-ikäiset kansalaiset pääsevät osallistumaan valtiolliseen ja paikalliseen päätöksentekoon; sananvapautta ja valinnan mahdollisuuksia

eduskuntaryhmä: kansanedustajat ovat yhdistyneet yleensä puolueittain ryhmiksi, jotka hoitavat käytännön politiikkaa eduskunnassa, esimerkiksi ottavat kantaa lakiehdotuksiin

enemmistöhallitus: hallituspuolueisiin kuuluu enemmistö eli yli puolet kansanedustajista, ks. vähemmistöhallitus

enemmistövaali: vaalijärjestelmä, jossa vaalipiirissään eniten ääniä saanut puolue saa kaikki paikat tai eniten ääniä saanut ehdokas tulee valituksi

etujärjestö: kansalaisjärjestö, joka pyrkii ajamaan jäsentensä etua; esimerkiksi ammattiliitot, opiskelijajärjestöt ja veteraanijärjestöt

hyvinvointivaltio: demokraattinen valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten sivistyksellisistä, sosiaalisista ja taloudellisista oloista takaamalla esimerkiksi verovaroin ylläpidetyn sosiaaliturvan

ihmisoikeus: kaikille ihmisille kuuluva oikeus, joka on kirjattu kansainväliseen sopimukseen, esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistukseen

kansalaisjärjestö: yleiskäsite noin 130 000 erilaiselle Suomessa rekisteröityneelle yhdistykselle; tavoitteena on kanavoida jäsenien toimintaa järjestön tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi kulttuuriin, urheiluun tai vapaaehtoistyöhön

kansalaistottelemattomuus: vaikuttamistapa, jossa kieltäydytään noudattamasta viranomaisten määräyksiä, mutta ei käytetä väkivaltaa eikä tuhota omaisuutta

kolmas sektori: julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välissä olevat voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt; kolmannella sektorilla on tärkeä rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa

kolmikantayhteistyö: käytäntö, jonka mukaan hallitus kuulee työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä työelämää koskevien lakien valmisteluvaiheessa

kunnanhallitus: kunnanvaltuuston valitsema elin, joka käyttää kunnan ylintä toimeenpanovaltaa

kunnanvaltuusto: kuntalaisten yleisillä vaaleilla valitsema elin, joka käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa

lautakunta: monijäseninen kunnallinen valmistelu- ja asiantuntijaelin, esimerkiksi koulutuslautakunta, joka huolehtii kunnan koulutusasioista ja valmistelee asioita kunnanvaltuuston tai -hallituksen päätettäväksi

legitiimi valta: oikeutetuksi koettu valta

liittokohtainen sopiminen: tilanne, jossa yksittäinen ammattiliitto ja työnantajaliitto sopivat palkoista ja muista työehdoista

lobbaus: pyrkimys vaikuttaa päättäjiin halutun päätöksen saavuttamiseksi esimerkiksi vapaamuotoisilla keskusteluilla; toimijoina mm. järjestöt, yritykset ja yksittäiset kansalaiset

neljäs valtiomahti: epävirallinen nimitys mediasta, joka käyttää tiedotus- ja valvontavaltaa; ensimmäinen valtiomahti on päätösvaltaa käyttävä eduskunta, toinen toimeenpanovaltaa käyttävä hallitus ja kolmas tuomiovaltaa käyttävä oikeuslaitos

oikeisto: yleisnimitys oikeistopuolueista; tavoitteena mm. kannustavuus ja yritteliäisyys; eduskunnassa oikeistoa edustavat Kokoomus, RKP ja Kristillisdemokraatit

oikeusvaltio: valtio, jonka kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan lakia ja kansalaisten perusoikeudet on turvattu eikä oikeusjärjestelmä ole korruptoitunut

oppositio: koostuu kansanedustajista, joiden puolueet eivät kuulu hallitukseen

paikallinen sopiminen: palkoista ja muista työehdoista sopiminen yritys- tai työpaikkatasolla

parlamentarismi: hallitusjärjestelmä, jossa hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta eli eduskunta valvoo hallituksen toimintaa

perusoikeus: kansalliseen perustuslakiin kirjattu kansalaisen oikeus; esimerkiksi sananvapaus

perustuslaki: laki, joka sisältää säännökset valtion hallitusmuodosta, ylimpien valtioelinten suhteista ja yksilön perusoikeuksista; sen säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen on tavallista lakia vaikeampaa

piilevä äänikynnys: suhteellisen vaalitavan piirre; ehdokkaan on valituksi tullakseen saatava pienestä vaalipiiristä suurempi osuus äänistä kuin suuressa vaalipiirissä

poliittinen lukutaito: kansalaisten tietämys ja ymmärrys politiikasta; politiikan lukutaitoon liittyy tietojen lisäksi kyky ymmärtää poliitikkojen puhetta ja asioiden välisiä syy-yhteyksiä

politiikka: yhteisten asioiden hoitoa; voidaan nähdä myös taisteluna tai kilpailuna vallasta

populismi: kansan suosion tavoitteleminen asioita vahvasti yksinkertaistamalla; sana juontaa latinasta, jossa populus tarkoittaa kansaa; populismiin kuuluukin vahvasti kansaan vetoaminen

ryhmäkuri: yksittäisen kansanedustajan oletetaan mukautuvan eduskuntaryhmänsä enemmistön tahtoon ja muun muassa äänestävän sovitun linjan mukaisesti

sosiaalipolitiikka: yhteiskunnan toimet, joilla pyritään turvaamaan kansalaisten kohtuullinen elintaso ja hyvinvointi; sosiaalipolitiikan avulla järjestetään sosiaaliturvaa

sosiaaliturva: yhteiskunnan jäsenilleen antama tuki tilanteessa, jossa toimeentulo on heikentynyt; koostuu sosiaalipalveluista, sosiaalivakuutuksista ja terveydenhuollosta sosiaalivakuutus: toimii turvana elämän riskitilanteissa, kuten sairauden, työttömyyden ja vanhuuden varalla

suhteellinen vaali: puolue tai ryhmittymä saa vaaleissa läpi sen määrän edustajia kuin mitä sen saama äänimäärä suhteessa muihin edellyttää; tavoitteena saada kansan poliittinen mielipide esille mahdollisimman monipuolisesti

suora demokratia: kansalaiset saavat osallistua päätöksentekoon; kaikki suuret päätökset perustuvat kansanäänestyksiin

suuret ikäluokat: sotien jälkeen, vuosina 1945-1950 syntyneet ihmiset

taloudellinen huoltosuhde (elatussuhde): työssä olevien (työllisten) ihmisten määrä suhteessa ei-työssä oleviin (ei-työllisiin) eli lasten, opiskelijoiden, työkyvyttömien, eläkeläisten, kotitaloustyötä tekevien ja työttömien määrään; ks. väestöllinen huoltosuhde

tulonsiirto: julkisen sektorin tekemät rahansiirrot varakkailta vähävaraisille; esimerkiksi opintotuki ja asumistuki; kustannetaan keräämällä veroja

tupo-sopimus: tulopoliittinen kokonaisratkaisu, palkoista ja muista työehdoista päätetään keskitetysti; yleinen 1960-luvun lopusta lähtien, nyt niiden tulevaisuus on epävarma

työehtosopimus: yleensä vuodeksi tai kahdeksi solmittava sopimus, jossa määritellään kunkin alan palkkaus ja muut työehdot; työehtosopimuksen ollessa voimassa ei saa lakkoilla

työmarkkinajärjestö: yleisnimitys työntekijöitä edustavista ammattiliitoista ja keskusjärjestöistä sekä työnantajien järjestöistä

universalismi: periaate, jonka mukaan pääosa hyvinvointipalveluista ja tulonsiirroista koskee kaikkia kansalaisia

vallan kolmijako: valistusfilosofi Montesquieun ajatuksiin perustuva tapa jakaa valta kolmeen osaan: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan

vallan vahtikoira: mediasta käytetty epävirallinen nimitys; media toimii julkisen vallan käyttäjien, esimerkiksi virkamiesten ja poliitikkojen, tarkkailijana ja paljastaa väärinkäytöksiä

valta: yksilön tai ryhmän kyky saada muut käyttäytymään haluamallaan tavalla, valtaa tuovat mm. asema, karisma, raha ja tieto

vasemmisto: yleisnimitys vasemmistopuolueista; työväenpuolueet; tavoitteena mm. oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo; eduskunnassa vasemmistoa edustavat Vasemmistoliitto ja SDP; ks. oikeisto

virkamies: henkilö, joka on virka- tai palvelusuhteessa julkisella sektorilla, kuten kunnassa tai valtiossa

väestöllinen huoltosuhde: työikäisten määrä suhteessa alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden ihmisten määrään eli lapsiin ja eläkeläisiin; ks. taloudellinen huoltosuhde

välikysymys: eduskunnassa punnitaan hallituksen tai ministerin luottamus äänestämällä; oppositio käyttää sitä hallituksen arvostelemiseen

välillinen demokratia : edustuksellinen kansanvalta; kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat esimerkiksi eduskuntaan käyttämään valtaa puolestaan ja tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä

välitön demokratia: suora kansanvalta; kansalaiset tekevät itse päätökset esimerkiksi kansanäänestyksellä

yhteiskunta: koostuu ihmisistä ja heidän vuorovaikutussuhteistaan rajatulla alueella; erilaisia yhteiskuntia ovat esimerkiksi maatalousyhteiskunta, massayhteiskunta ja tietoyhteiskunta