knowt logo
HomeExploreExams
Home
Home
knowt logo

5. Teollistuva maailma

Miksi teollinen vallankumous lähti liikkeelle nimenomaan Englannista?

Teollistuminen eli industrialismi alkaa Englannista n. 1700-luvulla, miksi?

  • englantilaiset olivat hakanneet kaikki metsänsä = pula puusta → hiili korvaa puun höyrykoneiden energialähteenä → teollisuuden alkuajan tärkein energialähde

  • maatalouden tehostuminen (ymmärretään mm. koneiden, lannotteiden ja ojituksen merkitys) → kaupunkien elintarvikkeiden saannin turvaaminen

  • sijainti → ei tarvetta maa-armeijalle → laivasto → käyttö myös kauppamerenkulussa

  • siirtomaat → halutut ja halvat raaka-aineet ja markkina-alueet

  • englannin varakas porvaristo → pääoma

  • pankkijärjestelmän käyttöönotto

  • siirtyminen taloudelliseen liberalismiin (merkantilismi syrjään)

alku tekstiiliteollisuudesta

  • mm. halpa puuvilla

  • James Hargreaven käsikäyttöinen spinning”kehruu”-Jenny (1764) kehräsi 80 lankaa yhden sijasta

  • Richard Arkwrightin vesivoimaa käyttävä kehruukone (1769) keehräsi satoja lankoja samanaikaisesti

  • Edmund Cartwrightin kutomakone (1784)

  • James Wattin höyrykonetta (1760-luvulla) tarvittiin teollisuuden, laivojen ja junien energialähteenä ja veden pumppaamiseen

    • vuonna 1800 Englannissa oli 300 höyrykonetta, kun taas vuonna 1830 niitä oli jo 15 000 kappaletta

    • höyrykoneiden ansiosta tehtaat voitiin rakentaa sinne, missä raaka-aineita ja työvoimaa oli, tuotanto ei enää riippuvainen vesistöjen sijainnista

Teollinen valtakausi alkoi englannista, mutta levisi 1800-luvun kuluessa manner-eurooppaan

  • Ranska teollistui hitaasti, koska talonpojat maata Ranskan suuren vallakumouksen (v.1789) seurauksena → intressit maataloudessa

  • Saksa teollistui 1800-luvun loppupuolella nopeasti → uhka Englannille

    miksi?

    • saksa yhdistyi “raudalla ja verellä” 1870-71 → taloudellisesti vahva valtio

    • panostukset koulutukseen, yleinen oppivelvollisuus

    • panostettiin tieteelliseen tutkimukseen → paljon keksintöjä

    • panostus sotatarvikkeisiin

  • Yhdysvallat teollistui nopeasti 1800-luvun loppupuolella

    • taustalla siirtolaisuus (nuorta työvoimaa)

    • rautatiet, isot raaka-ainevarat

    • sisällissota → teollistuneen pohjoisen voitto

Venäjä teollistumisen suhteen jälkijunassa

miksi?

  • paljon raaka-aineita, mutta venäjä “takaperoinen” valtio → ei osattu hyödyntää resursseja

Teollistumisen edellytykset

  1. Pääoma

    • varsinkin englannin varaus osin siirtomaista

    • osakeyhtiöt varsinkin suurteollisuudessa

    • pankit

  2. Raaka-aineet

    • omasta maasta

    • siirtomaista

    • kansainvälinen kauppa laajeni, taloudellinen liberalismi

    • uudet keksinnot, korvaavat raaka-aineet

      • rauta → teräs

      • villa → puuvilla

  3. Energia

    • koskista

    • puu, hiili

    • höyryenergia

    • öljy, sähkö

      • amerikkalaisen Thomas Alva Edisonin sähkölamppu tuotantoon 1879

  4. Kehittyneet liikenneyhteydet

    • höyrykone käyttöön

      • siipiratas-, potkurilaiva

    • rautatiet

      • englantilainen George Stephensonin höyryveturi Rocket vuonna 1814

        → yhdisti yhdysvallat yhdeksi talousalueeksi

    • auto

      • saksalainen Gottlieb Daimlerin bensiinipolttomoottori 1885

    • kanavat

      • Suetz 1869, Välimeri - Punainen meri

      • Panama 1914, Keski- ja Etelä-Amerikka

    • tietoliikenne

      • italialainen Guglielmo Marconin langaton lennätin 1901

        → ensimmäinen radiosignaali Atlantin yli

      • amerikkalaienn Alexander Graham Bellin puhelin 1876

  5. Työvoima

    • maaseudun väki kaupunkeihin

    • naiset ja lapset halpaa työvoimaa

    • siirtomaista

  6. Koneet

    • aluksi puuta → rasitukselle alttiit osat metallista → metallista

  7. Protestanttiset maat

    • yrittäminen rehellistä ja arvostettua

      • ennen Euroopan yläluokka halveksi yrittämistä elantona

    • asenteet muuttuvat

      → sääty-yhteiskunta murtuu

      → tilalle luokka-yhteiskunta

Miten industrialismi (=teollistuminen) vaikutti ihmisten elämään 1800-luvun Euroopassa?

positiiviset vaikutukset

negatiiviset vaikutukset

neutraalit vaikutukset

hygienia ja rokotteet kehittyvät → väestön kasvu ja eliniän pidentyminen

koneiden helppo käyttöisyys → työturvallisuuteen ei kiinnitetty huomiota

siirtolaisuus → Eurooppa menettää työvoimaa ja asepalvelijoita, mutta toisaalta Amerikasta takaisin palaavat tuovat mammonaa, raaka-aineita ja innovaatioita

maatalouden kehittyminen, kuten isojaon ja maatalousvälineiden kehittyminen → elintarvikkeita

alkuperäiselinkeinoja, kuten marjastamista ja metsästämistä ei enää arvostettu samalla tavalla → alkuperäisväestön asema heikkeni

vapaa kauppa → kilpailukykyisyys

lasten pientä kokoa ja hyvää näköä hyödynnettiin töissä → lapsityövoima

koneet ja työnjako → tuottavuus

väestönkasvu kaupungeissa → kaupungeista ahtaita ja tunkkaita

raideliikenne → tuotteiden, raaka-aineiden ja ihmisten kuljetus helpottui → kaupunkeja sisämaahan

kaupunkien asuntopula → asuntojen hinnat liian korkeita köyhemmälle väestölle → työläisten vuokrakortteleita tehtaiden piiriin

höyrylaivat → tavaran kuljetus ja kaupankäynti pitkillä matkoilla helpottui

lisääntynyt jätekuormitus ja ympäristön rasitus→ ympäristöhaitat

teräksen käyttö → materiaaleista saatiin kestävempiä, jonka lisäksi niiden valmistus oli myös halvempaa ja nopeampaa

teollistuminen ei ollut hyväksi kaikille, koska rahaa oli kuitenkin pääasiallisesti vain hyväosaiselle väestölle → eriarvoisuuden lisääntyminen

luokka-yhteiskunta syntyy → jokaisella oli oikeus vaikuttaa asemaansa, siihen ei synnytty → naisen asema paranee

nopea väestönlisääntyminen pienelle alueelle → hygienia huononee jälleen

sähköenergia → valoa kansalle joka pimeydessä elää

teollistuminen heikentää maataloustuotteiden kysyntää ja arvoa → maanviljelijät menettävät elantonsa ja ammattinsa

koulutukseen panostaminen → sivistystaso nousi

teollistumisen seurauksena syntyneet keksinnöt (kuten junat) olivat kuitenkin vielä hyvin tuntemattomia etenkin vaaroiltaan ja turvallisuuskysymyksiltään → paljon onnettomuuksia

ammattiyhdistysten synty → työolojen parantuminen

sähkön ja valaistuksen lisääntyminen → työpäivät pitenivät

aikavyöhykkeiden käyttöönotto 1884 → liikenteen aikataulutus ja yleisesti kontaktit eri alueella asustavien kanssa helpottuivat

valtiot riippuvaisiksi toisistaan → lamat ja suhdanteet kulutusyhteiskunann uhkana

viemärijärjestelmän käyttöönotto → hygienian paraneminen

imperialismi→ siirtomaiden ryöstö taloudellisesti ja sotilaallisesti → kehitysmaiden synty

rahatalous vakiintuu → pankkijärjestelmän ja osakeyhtiöiden käyttöönotto

Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Länsi-Euroopan väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti 1700- ja 1800-luvulla?

  • Yleensä väkiluvun kasvu, johtuu syntyvyyden noususta. Länsi-Euroopassa se kumminkin kääntyy 1700-luvun loppupuolella laskuun, joka ei ollut ongelma, koska kuolleisuus, etenkin lapsikuolleisuus vähenee. Miksi?

    • maatalouden kehittyminen

      • koneellistuminen

      • uudet viljakasvit

      • sarkajaon poistaminen

      • hyltykasvien ja lannoituksen merkitys

      • ilmaston lämpeneminen

    • parantuneet liikenneyhteydet → ruokaa hädänalueisille alueille

    • hygienian parantuminen sekä rokotteiden (esim. Jennerin isorokkorokote v. 1798) ja lääketieteen kehittyminen

    • pastorointi → säilyvyys

    • imettäjäkäytännön ja kapaloinnin (osittain) loppuminen

    • parempi ravinto - PERUNA 1700-luvulla

    • ruton häviäminen

      • rottatyyppi vaihtui (mustarotta hävisi, isorotta tilalle)

    • ihmiset immunisoituivat

    • rakennustekniikka muutoksia

    • karanteenin merkitys

    • väkilukua vähentää siirtolaisuus

      → eurooppalaisia lähtee Pohjois-Amerikkaan

5. Teollistuva maailma

Miksi teollinen vallankumous lähti liikkeelle nimenomaan Englannista?

Teollistuminen eli industrialismi alkaa Englannista n. 1700-luvulla, miksi?

  • englantilaiset olivat hakanneet kaikki metsänsä = pula puusta → hiili korvaa puun höyrykoneiden energialähteenä → teollisuuden alkuajan tärkein energialähde

  • maatalouden tehostuminen (ymmärretään mm. koneiden, lannotteiden ja ojituksen merkitys) → kaupunkien elintarvikkeiden saannin turvaaminen

  • sijainti → ei tarvetta maa-armeijalle → laivasto → käyttö myös kauppamerenkulussa

  • siirtomaat → halutut ja halvat raaka-aineet ja markkina-alueet

  • englannin varakas porvaristo → pääoma

  • pankkijärjestelmän käyttöönotto

  • siirtyminen taloudelliseen liberalismiin (merkantilismi syrjään)

alku tekstiiliteollisuudesta

  • mm. halpa puuvilla

  • James Hargreaven käsikäyttöinen spinning”kehruu”-Jenny (1764) kehräsi 80 lankaa yhden sijasta

  • Richard Arkwrightin vesivoimaa käyttävä kehruukone (1769) keehräsi satoja lankoja samanaikaisesti

  • Edmund Cartwrightin kutomakone (1784)

  • James Wattin höyrykonetta (1760-luvulla) tarvittiin teollisuuden, laivojen ja junien energialähteenä ja veden pumppaamiseen

    • vuonna 1800 Englannissa oli 300 höyrykonetta, kun taas vuonna 1830 niitä oli jo 15 000 kappaletta

    • höyrykoneiden ansiosta tehtaat voitiin rakentaa sinne, missä raaka-aineita ja työvoimaa oli, tuotanto ei enää riippuvainen vesistöjen sijainnista

Teollinen valtakausi alkoi englannista, mutta levisi 1800-luvun kuluessa manner-eurooppaan

  • Ranska teollistui hitaasti, koska talonpojat maata Ranskan suuren vallakumouksen (v.1789) seurauksena → intressit maataloudessa

  • Saksa teollistui 1800-luvun loppupuolella nopeasti → uhka Englannille

    miksi?

    • saksa yhdistyi “raudalla ja verellä” 1870-71 → taloudellisesti vahva valtio

    • panostukset koulutukseen, yleinen oppivelvollisuus

    • panostettiin tieteelliseen tutkimukseen → paljon keksintöjä

    • panostus sotatarvikkeisiin

  • Yhdysvallat teollistui nopeasti 1800-luvun loppupuolella

    • taustalla siirtolaisuus (nuorta työvoimaa)

    • rautatiet, isot raaka-ainevarat

    • sisällissota → teollistuneen pohjoisen voitto

Venäjä teollistumisen suhteen jälkijunassa

miksi?

  • paljon raaka-aineita, mutta venäjä “takaperoinen” valtio → ei osattu hyödyntää resursseja

Teollistumisen edellytykset

  1. Pääoma

    • varsinkin englannin varaus osin siirtomaista

    • osakeyhtiöt varsinkin suurteollisuudessa

    • pankit

  2. Raaka-aineet

    • omasta maasta

    • siirtomaista

    • kansainvälinen kauppa laajeni, taloudellinen liberalismi

    • uudet keksinnot, korvaavat raaka-aineet

      • rauta → teräs

      • villa → puuvilla

  3. Energia

    • koskista

    • puu, hiili

    • höyryenergia

    • öljy, sähkö

      • amerikkalaisen Thomas Alva Edisonin sähkölamppu tuotantoon 1879

  4. Kehittyneet liikenneyhteydet

    • höyrykone käyttöön

      • siipiratas-, potkurilaiva

    • rautatiet

      • englantilainen George Stephensonin höyryveturi Rocket vuonna 1814

        → yhdisti yhdysvallat yhdeksi talousalueeksi

    • auto

      • saksalainen Gottlieb Daimlerin bensiinipolttomoottori 1885

    • kanavat

      • Suetz 1869, Välimeri - Punainen meri

      • Panama 1914, Keski- ja Etelä-Amerikka

    • tietoliikenne

      • italialainen Guglielmo Marconin langaton lennätin 1901

        → ensimmäinen radiosignaali Atlantin yli

      • amerikkalaienn Alexander Graham Bellin puhelin 1876

  5. Työvoima

    • maaseudun väki kaupunkeihin

    • naiset ja lapset halpaa työvoimaa

    • siirtomaista

  6. Koneet

    • aluksi puuta → rasitukselle alttiit osat metallista → metallista

  7. Protestanttiset maat

    • yrittäminen rehellistä ja arvostettua

      • ennen Euroopan yläluokka halveksi yrittämistä elantona

    • asenteet muuttuvat

      → sääty-yhteiskunta murtuu

      → tilalle luokka-yhteiskunta

Miten industrialismi (=teollistuminen) vaikutti ihmisten elämään 1800-luvun Euroopassa?

positiiviset vaikutukset

negatiiviset vaikutukset

neutraalit vaikutukset

hygienia ja rokotteet kehittyvät → väestön kasvu ja eliniän pidentyminen

koneiden helppo käyttöisyys → työturvallisuuteen ei kiinnitetty huomiota

siirtolaisuus → Eurooppa menettää työvoimaa ja asepalvelijoita, mutta toisaalta Amerikasta takaisin palaavat tuovat mammonaa, raaka-aineita ja innovaatioita

maatalouden kehittyminen, kuten isojaon ja maatalousvälineiden kehittyminen → elintarvikkeita

alkuperäiselinkeinoja, kuten marjastamista ja metsästämistä ei enää arvostettu samalla tavalla → alkuperäisväestön asema heikkeni

vapaa kauppa → kilpailukykyisyys

lasten pientä kokoa ja hyvää näköä hyödynnettiin töissä → lapsityövoima

koneet ja työnjako → tuottavuus

väestönkasvu kaupungeissa → kaupungeista ahtaita ja tunkkaita

raideliikenne → tuotteiden, raaka-aineiden ja ihmisten kuljetus helpottui → kaupunkeja sisämaahan

kaupunkien asuntopula → asuntojen hinnat liian korkeita köyhemmälle väestölle → työläisten vuokrakortteleita tehtaiden piiriin

höyrylaivat → tavaran kuljetus ja kaupankäynti pitkillä matkoilla helpottui

lisääntynyt jätekuormitus ja ympäristön rasitus→ ympäristöhaitat

teräksen käyttö → materiaaleista saatiin kestävempiä, jonka lisäksi niiden valmistus oli myös halvempaa ja nopeampaa

teollistuminen ei ollut hyväksi kaikille, koska rahaa oli kuitenkin pääasiallisesti vain hyväosaiselle väestölle → eriarvoisuuden lisääntyminen

luokka-yhteiskunta syntyy → jokaisella oli oikeus vaikuttaa asemaansa, siihen ei synnytty → naisen asema paranee

nopea väestönlisääntyminen pienelle alueelle → hygienia huononee jälleen

sähköenergia → valoa kansalle joka pimeydessä elää

teollistuminen heikentää maataloustuotteiden kysyntää ja arvoa → maanviljelijät menettävät elantonsa ja ammattinsa

koulutukseen panostaminen → sivistystaso nousi

teollistumisen seurauksena syntyneet keksinnöt (kuten junat) olivat kuitenkin vielä hyvin tuntemattomia etenkin vaaroiltaan ja turvallisuuskysymyksiltään → paljon onnettomuuksia

ammattiyhdistysten synty → työolojen parantuminen

sähkön ja valaistuksen lisääntyminen → työpäivät pitenivät

aikavyöhykkeiden käyttöönotto 1884 → liikenteen aikataulutus ja yleisesti kontaktit eri alueella asustavien kanssa helpottuivat

valtiot riippuvaisiksi toisistaan → lamat ja suhdanteet kulutusyhteiskunann uhkana

viemärijärjestelmän käyttöönotto → hygienian paraneminen

imperialismi→ siirtomaiden ryöstö taloudellisesti ja sotilaallisesti → kehitysmaiden synty

rahatalous vakiintuu → pankkijärjestelmän ja osakeyhtiöiden käyttöönotto

Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Länsi-Euroopan väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti 1700- ja 1800-luvulla?

  • Yleensä väkiluvun kasvu, johtuu syntyvyyden noususta. Länsi-Euroopassa se kumminkin kääntyy 1700-luvun loppupuolella laskuun, joka ei ollut ongelma, koska kuolleisuus, etenkin lapsikuolleisuus vähenee. Miksi?

    • maatalouden kehittyminen

      • koneellistuminen

      • uudet viljakasvit

      • sarkajaon poistaminen

      • hyltykasvien ja lannoituksen merkitys

      • ilmaston lämpeneminen

    • parantuneet liikenneyhteydet → ruokaa hädänalueisille alueille

    • hygienian parantuminen sekä rokotteiden (esim. Jennerin isorokkorokote v. 1798) ja lääketieteen kehittyminen

    • pastorointi → säilyvyys

    • imettäjäkäytännön ja kapaloinnin (osittain) loppuminen

    • parempi ravinto - PERUNA 1700-luvulla

    • ruton häviäminen

      • rottatyyppi vaihtui (mustarotta hävisi, isorotta tilalle)

    • ihmiset immunisoituivat

    • rakennustekniikka muutoksia

    • karanteenin merkitys

    • väkilukua vähentää siirtolaisuus

      → eurooppalaisia lähtee Pohjois-Amerikkaan