5. Teollistuva maailma

^^Miksi teollinen vallankumous lähti liikkeelle nimenomaan Englannista?^^

Teollistuminen eli industrialismi alkaa Englannista n. 1700-luvulla, miksi?

englantilaiset olivat hakanneet kaikki metsänsä = pula puusta → hiili korvaa puun höyrykoneiden energialähteenä → teollisuuden alkuajan tärkein energialähde
maatalouden tehostuminen (ymmärretään mm. koneiden, lannotteiden ja ojituksen merkitys) → kaupunkien elintarvikkeiden saannin turvaaminen
sijainti → ei tarvetta maa-armeijalle → laivasto → käyttö myös kauppamerenkulussa
siirtomaat → halutut ja halvat raaka-aineet ja markkina-alueet
englannin varakas porvaristo → pääoma
pankkijärjestelmän käyttöönotto
siirtyminen taloudelliseen liberalismiin (merkantilismi syrjään)

alku tekstiiliteollisuudesta

mm. halpa puuvilla
James Hargreaven käsikäyttöinen spinning”kehruu”-Jenny (1764) kehräsi 80 lankaa yhden sijasta
Richard Arkwrightin vesivoimaa käyttävä kehruukone (1769) keehräsi satoja lankoja samanaikaisesti
Edmund Cartwrightin kutomakone (1784)
James Wattin höyrykonetta (1760-luvulla) tarvittiin teollisuuden, laivojen ja junien energialähteenä ja veden pumppaamiseen
- vuonna 1800 Englannissa oli 300 höyrykonetta, kun taas vuonna 1830 niitä oli jo 15 000 kappaletta
- höyrykoneiden ansiosta tehtaat voitiin rakentaa sinne, missä raaka-aineita ja työvoimaa oli, tuotanto ei enää riippuvainen vesistöjen sijainnista

Teollinen valtakausi alkoi englannista, mutta levisi 1800-luvun kuluessa manner-eurooppaan

Ranska teollistui hitaasti, koska talonpojat maata Ranskan suuren vallakumouksen (v.1789) seurauksena → intressit maataloudessa
Saksa teollistui 1800-luvun loppupuolella nopeasti → uhka Englannille
miksi?
- saksa yhdistyi “raudalla ja verellä” 1870-71 → taloudellisesti vahva valtio
- panostukset koulutukseen, yleinen oppivelvollisuus
- panostettiin tieteelliseen tutkimukseen → paljon keksintöjä
- panostus sotatarvikkeisiin
Yhdysvallat teollistui nopeasti 1800-luvun loppupuolella
- taustalla siirtolaisuus (nuorta työvoimaa)
- rautatiet, isot raaka-ainevarat
- sisällissota → teollistuneen pohjoisen voitto

Venäjä teollistumisen suhteen jälkijunassa

miksi?

paljon raaka-aineita, mutta venäjä “takaperoinen” valtio → ei osattu hyödyntää resursseja

Teollistumisen edellytykset

Pääoma
- varsinkin englannin varaus osin siirtomaista
- osakeyhtiöt varsinkin suurteollisuudessa
- pankit
Raaka-aineet
- omasta maasta
- siirtomaista
- kansainvälinen kauppa laajeni, taloudellinen liberalismi
- uudet keksinnot, korvaavat raaka-aineet
  - rauta → teräs
  - villa → puuvilla
Energia
- koskista
- puu, hiili
- höyryenergia
- öljy, sähkö
  - amerikkalaisen Thomas Alva Edisonin sähkölamppu tuotantoon 1879
Kehittyneet liikenneyhteydet
- höyrykone käyttöön
  - siipiratas-, potkurilaiva
- rautatiet
  - englantilainen George Stephensonin höyryveturi Rocket vuonna 1814
  → yhdisti yhdysvallat yhdeksi talousalueeksi
- auto
  - saksalainen Gottlieb Daimlerin bensiinipolttomoottori 1885
- kanavat
  - Suetz 1869, Välimeri - Punainen meri
  - Panama 1914, Keski- ja Etelä-Amerikka
- tietoliikenne
  - italialainen Guglielmo Marconin langaton lennätin 1901
  → ensimmäinen radiosignaali Atlantin yli
  - amerikkalaienn Alexander Graham Bellin puhelin 1876
Työvoima
- maaseudun väki kaupunkeihin
- naiset ja lapset halpaa työvoimaa
- siirtomaista
Koneet
- aluksi puuta → rasitukselle alttiit osat metallista → metallista
Protestanttiset maat
- yrittäminen rehellistä ja arvostettua
  - ennen Euroopan yläluokka halveksi yrittämistä elantona
- asenteet muuttuvat
  → sääty-yhteiskunta murtuu
  → tilalle luokka-yhteiskunta

Miten industrialismi (=teollistuminen) vaikutti ihmisten elämään 1800-luvun Euroopassa?

}}positiiviset vaikutukset}}	}}negatiiviset vaikutukset}}	}}neutraalit vaikutukset}}
hygienia ja rokotteet kehittyvät → väestön kasvu ja eliniän pidentyminen	koneiden helppo käyttöisyys → työturvallisuuteen ei kiinnitetty huomiota	siirtolaisuus → Eurooppa menettää työvoimaa ja asepalvelijoita, mutta toisaalta Amerikasta takaisin palaavat tuovat mammonaa, raaka-aineita ja innovaatioita
maatalouden kehittyminen, kuten isojaon ja maatalousvälineiden kehittyminen → elintarvikkeita	alkuperäiselinkeinoja, kuten marjastamista ja metsästämistä ei enää arvostettu samalla tavalla → alkuperäisväestön asema heikkeni
vapaa kauppa → kilpailukykyisyys	lasten pientä kokoa ja hyvää näköä hyödynnettiin töissä → lapsityövoima
koneet ja työnjako → tuottavuus	väestönkasvu kaupungeissa → kaupungeista ahtaita ja tunkkaita
raideliikenne → tuotteiden, raaka-aineiden ja ihmisten kuljetus helpottui → kaupunkeja sisämaahan	kaupunkien asuntopula → asuntojen hinnat liian korkeita köyhemmälle väestölle → työläisten vuokrakortteleita tehtaiden piiriin
höyrylaivat → tavaran kuljetus ja kaupankäynti pitkillä matkoilla helpottui	lisääntynyt jätekuormitus ja ympäristön rasitus→ ympäristöhaitat
teräksen käyttö → materiaaleista saatiin kestävempiä, jonka lisäksi niiden valmistus oli myös halvempaa ja nopeampaa	teollistuminen ei ollut hyväksi kaikille, koska rahaa oli kuitenkin pääasiallisesti vain hyväosaiselle väestölle → eriarvoisuuden lisääntyminen
luokka-yhteiskunta syntyy → jokaisella oli oikeus vaikuttaa asemaansa, siihen ei synnytty → naisen asema paranee	nopea väestönlisääntyminen pienelle alueelle → hygienia huononee jälleen
sähköenergia → valoa kansalle joka pimeydessä elää	teollistuminen heikentää maataloustuotteiden kysyntää ja arvoa → maanviljelijät menettävät elantonsa ja ammattinsa
koulutukseen panostaminen → sivistystaso nousi	teollistumisen seurauksena syntyneet keksinnöt (kuten junat) olivat kuitenkin vielä hyvin tuntemattomia etenkin vaaroiltaan ja turvallisuuskysymyksiltään → paljon onnettomuuksia
ammattiyhdistysten synty → työolojen parantuminen	sähkön ja valaistuksen lisääntyminen → työpäivät pitenivät
aikavyöhykkeiden käyttöönotto 1884 → liikenteen aikataulutus ja yleisesti kontaktit eri alueella asustavien kanssa helpottuivat	valtiot riippuvaisiksi toisistaan → lamat ja suhdanteet kulutusyhteiskunann uhkana
viemärijärjestelmän käyttöönotto → hygienian paraneminen	imperialismi→ siirtomaiden ryöstö taloudellisesti ja sotilaallisesti → kehitysmaiden synty
rahatalous vakiintuu → pankkijärjestelmän ja osakeyhtiöiden käyttöönotto

Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Länsi-Euroopan väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti 1700- ja 1800-luvulla?

Yleensä väkiluvun kasvu, johtuu syntyvyyden noususta. Länsi-Euroopassa se kumminkin kääntyy 1700-luvun loppupuolella laskuun, joka ei ollut ongelma, koska kuolleisuus, etenkin lapsikuolleisuus vähenee. Miksi?
- maatalouden kehittyminen
- koneellistuminen
- uudet viljakasvit
- sarkajaon poistaminen
- hyltykasvien ja lannoituksen merkitys
- ilmaston lämpeneminen
- parantuneet liikenneyhteydet → ruokaa hädänalueisille alueille
- hygienian parantuminen sekä rokotteiden (esim. Jennerin isorokkorokote v. 1798) ja lääketieteen kehittyminen
- pastorointi → säilyvyys
- imettäjäkäytännön ja kapaloinnin (osittain) loppuminen
- parempi ravinto - PERUNA 1700-luvulla
- ruton häviäminen
- rottatyyppi vaihtui (mustarotta hävisi, isorotta tilalle)
- ihmiset immunisoituivat
- rakennustekniikka muutoksia
- karanteenin merkitys
- väkilukua vähentää siirtolaisuus
→ eurooppalaisia lähtee Pohjois-Amerikkaan