Miksi teollinen vallankumous lähti liikkeelle nimenomaan Englannista?

Teollistuminen eli industrialismi alkaa Englannista n. 1700-luvulla, miksi?

• englantilaiset olivat hakanneet kaikki metsänsä = pula puusta → hiili korvaa puun höyrykoneiden energialähteenä → teollisuuden alkuajan tärkein energialähde

• maatalouden tehostuminen (ymmärretään mm. koneiden, lannotteiden ja ojituksen merkitys) → kaupunkien elintarvikkeiden saannin turvaaminen

• sijainti → ei tarvetta maa-armeijalle → laivasto → käyttö myös kauppamerenkulussa

• siirtomaat → halutut ja halvat raaka-aineet ja markkina-alueet

• englannin varakas porvaristo → pääoma

• pankkijärjestelmän käyttöönotto

• siirtyminen taloudelliseen liberalismiin (merkantilismi syrjään)

alku tekstiiliteollisuudesta

• mm. halpa puuvilla

• James Hargreaven käsikäyttöinen spinning”kehruu”-Jenny (1764) kehräsi 80 lankaa yhden sijasta

• Richard Arkwrightin vesivoimaa käyttävä kehruukone (1769) keehräsi satoja lankoja samanaikaisesti

• Edmund Cartwrightin kutomakone (1784)

• James Wattin höyrykonetta (1760-luvulla) tarvittiin teollisuuden, laivojen ja junien energialähteenä ja veden pumppaamiseen

  • vuonna 1800 Englannissa oli 300 höyrykonetta, kun taas vuonna 1830 niitä oli jo 15 000 kappaletta

  • höyrykoneiden ansiosta tehtaat voitiin rakentaa sinne, missä raaka-aineita ja työvoimaa oli, tuotanto ei enää riippuvainen vesistöjen sijainnista

Teollinen valtakausi alkoi englannista, mutta levisi 1800-luvun kuluessa manner-eurooppaan

• Ranska teollistui hitaasti, koska talonpojat maata Ranskan suuren vallakumouksen (v.1789) seurauksena → intressit maataloudessa

• Saksa teollistui 1800-luvun loppupuolella nopeasti → uhka Englannille

  miksi?

  • saksa yhdistyi “raudalla ja verellä” 1870-71 → taloudellisesti vahva valtio

  • panostukset koulutukseen, yleinen oppivelvollisuus

  • panostettiin tieteelliseen tutkimukseen → paljon keksintöjä

  • panostus sotatarvikkeisiin

• Yhdysvallat teollistui nopeasti 1800-luvun loppupuolella

  • taustalla siirtolaisuus (nuorta työvoimaa)

  • rautatiet, isot raaka-ainevarat

  • sisällissota → teollistuneen pohjoisen voitto

Venäjä teollistumisen suhteen jälkijunassa

miksi?

• paljon raaka-aineita, mutta venäjä “takaperoinen” valtio → ei osattu hyödyntää resursseja

Teollistumisen edellytykset

1. Pääoma

   • varsinkin englannin varaus osin siirtomaista

   • osakeyhtiöt varsinkin suurteollisuudessa

   • pankit

2. Raaka-aineet

   • omasta maasta

   • siirtomaista

   • kansainvälinen kauppa laajeni, taloudellinen liberalismi

   • uudet keksinnot, korvaavat raaka-aineet

     • rauta → teräs

     • villa → puuvilla

3. Energia

   • koskista

   • puu, hiili

   • höyryenergia

   • öljy, sähkö

     • amerikkalaisen Thomas Alva Edisonin sähkölamppu tuotantoon 1879

4. Kehittyneet liikenneyhteydet

   • höyrykone käyttöön

     • siipiratas-, potkurilaiva

   • rautatiet

     • englantilainen George Stephensonin höyryveturi Rocket vuonna 1814

       → yhdisti yhdysvallat yhdeksi talousalueeksi

   • auto

     • saksalainen Gottlieb Daimlerin bensiinipolttomoottori 1885

   • kanavat

     • Suetz 1869, Välimeri - Punainen meri

     • Panama 1914, Keski- ja Etelä-Amerikka

   • tietoliikenne

     • italialainen Guglielmo Marconin langaton lennätin 1901

       → ensimmäinen radiosignaali Atlantin yli

     • amerikkalaienn Alexander Graham Bellin puhelin 1876

5. Työvoima

   • maaseudun väki kaupunkeihin

   • naiset ja lapset halpaa työvoimaa

   • siirtomaista

6. Koneet

   • aluksi puuta → rasitukselle alttiit osat metallista → metallista

7. Protestanttiset maat

   • yrittäminen rehellistä ja arvostettua

     • ennen Euroopan yläluokka halveksi yrittämistä elantona

   • asenteet muuttuvat

     → sääty-yhteiskunta murtuu

     → tilalle luokka-yhteiskunta

Miten industrialismi (=teollistuminen) vaikutti ihmisten elämään 1800-luvun Euroopassa?

Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että Länsi-Euroopan väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti 1700- ja 1800-luvulla?

• Yleensä väkiluvun kasvu, johtuu syntyvyyden noususta. Länsi-Euroopassa se kumminkin kääntyy 1700-luvun loppupuolella laskuun, joka ei ollut ongelma, koska kuolleisuus, etenkin lapsikuolleisuus vähenee. Miksi?

  • maatalouden kehittyminen

    • koneellistuminen

    • uudet viljakasvit

    • sarkajaon poistaminen

    • hyltykasvien ja lannoituksen merkitys

    • ilmaston lämpeneminen

  • parantuneet liikenneyhteydet → ruokaa hädänalueisille alueille

  • hygienian parantuminen sekä rokotteiden (esim. Jennerin isorokkorokote v. 1798) ja lääketieteen kehittyminen

  • pastorointi → säilyvyys

  • imettäjäkäytännön ja kapaloinnin (osittain) loppuminen

  • parempi ravinto - PERUNA 1700-luvulla

  • ruton häviäminen

    • rottatyyppi vaihtui (mustarotta hävisi, isorotta tilalle)

  • ihmiset immunisoituivat

  • rakennustekniikka muutoksia

  • karanteenin merkitys

  • väkilukua vähentää siirtolaisuus

    → eurooppalaisia lähtee Pohjois-Amerikkaan