GE03: 4 – Kaupungit ja maaseutu

4 – Kaupungit ja maaseutu

kaupunki – kaupunkiseutu
- kaupunki ei välttämättä selvärajainen kokonaisuus
yleisiä kaupungin piirteitä
- suuri väkiluku, tiheä ja keskittynyt asutus
- katuverkko
- eri toimintoihin erilaistuneet alueet
- kaupankäynti, työssäkäyntialue

Käsitteitä

konurbaatio = suuri ja yhtenäinen kaupunkialue, joka on syntynyt, kun alun perin erilliset kaupungit ovat kasvaneet/sulautuneet yhteen.
- Esimerkiksi Ruhrin alue Saksassa.
megalopoli = konurbaatio, joka koostuu miljoonakaupungeista/suurkaupungeista.
- Esimerkiksi 🔗Keihanshin (Osaka-Kobe-Kioto) Japanissa tai 🔗Boswash Yhdysvalloissa (Boston, Washington DC ja New York).
megakaupunki = yli 10 miljoonan asukkaan kaupunki.
taajama = asukastihentymä, jossa vähintään 200 asukasta ja etäisyys talojen välillä alle 200 m.
- kaupunkimainen rakennustapa. Käsitettä käytetään pohjoismaissa.
kaupungistuminen eli urbanisoituminen = ilmiö, jossa yhä useampi ihminen asuu kaupungissa suhteessa valtion väkilukuun
- yhteiskunnallinen muutostapahtuma, jonka syynä tai seurauksena yhä useampi asuu kaupungeissa tai taajamissa.
- elinkeinorakenne muuttuu
- ihmiset kaupunkilaistuvat
- kaupungistumisaste kasvaa
- maankäyttö muuttuu
- Nykyään tunnistetaan myös vastakaupungistuminen eli ihmisen muuttoliike kaupungeista takaisin maaseudulla (“Nurmijärvi-ilmiö”)
kaupungistumisaste = prosenttiluku, joka ilmoittaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä asuu kaupungeissa tai taajamissa.
- esimerkiksi Ruotsi 87 %, Etiopia 29 %

eroaa nykyisten teollisuusmaiden kaupungistumisesta:
- tapahtuu nopeasti
- taustalla ei elinkeinorakenteen muutosta
- hallitsematonta (slummiutuminen)

maankäyttö = kaikki ihmisen (rakennus-) toiminnan muodot, joita alueella voidaan harjoittaa ja jotka vaativat pinta-alaa
- liike-elämä, teollisuus ja asutus kilpailevat rajallisesta tilasta (virkistys, asuminen, teollisuus, liikenne, palvelut, maatalous)
- sijaintiedellytykset määräävät toimintojen sijoittumisen
maan arvo määrittää eri toimintojen sijoittumisen
liikekeskusta eli CBD
- keskeinen sijainti, siis suuri kysyntä
- maan hinta kaikkein korkein
- pankit, konttorit, pikkukaupat
- asutusta vähän, koska asunnot kalliita (= asutustiheyden keskuskraateri)
- pendelöintiä (työmatkaliikenteen heiluriliike)
asutuksen tiheys kasvaa keskustasta poispäin
- keskustassa on asutuksen tiheys pienimmillään
- poikkeus! miljoonakaupungeissa suuri asutustiheys usein juuri keskustan ulkopuolella
- suuret asutusalueet (omakotitalot) kaupungin laitamilla, jossa alhainen maan hinta
teollisuus vaatii usein suuria alueita
- teollisuuden alan mukaan sijoittuminen ydinkeskustan ulkopuolelle tai kaupungin laidoille
- syynä kustannustehokkuus
vanhoissa kaupungeissa usein muutostenvyöhyke
- liikekeskustan laitamilla huonokuntoisten rakennusten vyöhyke (slummit)
miljoonakaupungeissa sosiaalista segregaatiota
- kullakin sosiaalisella ryhmällä (etninen jakautuminen ja tuloerojen jakautuminen) oma asuinalue
- esimerkiksi New Yorkin 🔗Chinatown ja 🔗Harlem

Kaupunkien kasvu selittyy pitkälti
- muutosliikkeestä maalta kaupunkeihin (n. 50 %)
- luonnollinen väestönkasvu kaupungeissa (n. 50 %)
Kaupungistumisessa on sekä etuja että haittoja (ks. kirjan luku 4.2 ja 4.3)

teollisuuden, liikenteen ja energiantuotannon päästöt
- valokemialliset hapettimet

→ otsoni (alailmakehässä)

rikin ja typen oksidit
- aerosolit (= kaasun ja pienhiukkasten seos)
todellinen ongelma miljoonakaupungeissa
- hengitysvaikeudet, smog eli savusumu
- 🔗inversio ilmiö
- Los Angeles, Mexico City, Peking

keskuksina toimivat kaupungit ja taajamat
- tarjoavat palveluja ympäröivälle alueelle (vaikutusalue)
- riippuvaisia ympäröivän alueen asukkaista
- eri asia, kuin liikekeskusta eli CBD
kutakin keskusta ympäröi vaikutusalue
- riippuvainen keskuksen palveluista
keskus ja vaikutusalue vuorovaikutuksessa keskenään
- 🔗nodaalialue

keskuksia luokitellaan palveluvarustuksen perusteella
- pääkaupunkikeskus (valtion hallinto)
- valtakunnanosan keskus (suuret korkeakoulut)
- maakuntakeskus (keskussairaala, maakuntalehti)
- kaupunkikeskus (paikallisradio, teatteri)
- kuntakeskus (kunnanvirasto, posti)
- paikalliskeskus (pankki, posti)
- kyläkeskus
ylemmän tason keskus sisältää alempien tasojen palvelut
keskuksen koko ja palveluvarustus määräävät vaikutusalueen laajuuden
- esim. maakuntalehden jakelu/ilmestyminen lähialueelle, työssäkäynti