YHTEISKUNTA

1. Kansalaiset – medborgare (citizens)

Mitä yhteiskunnalla tarkoitetaan? (What is meant by “society”?)

Ihmisten keskinäisiin suhteisiin perustuva järjestetty kokonaisuus (an organized system based on relationships between people)

Koostuu yksilöistä (individuals), ryhmistä (groups), valtiosta (state), taloudesta (economy)

Valtio (state/government): maantieteellisesti rajattu alue (geographically limited area), valtio käyttää pakkovaltaa (uses coercive power), konkretisoituu usein instituutioidensa kautta (is realized through its institutions) (esim. eduskunta (parliament))

Julkinen sektori (public sector) – valtio, kunnat (state, municipalities)

Yksityinen sektori (private sector) – yksityishenkilöt, yritykset (individuals, companies)

Kolmas sektori (third sector/non-profit sector) – voittoa tavoittelemattomat järjestöt (non-profit organizations) (esim. MLL (Mannerheim League for Child Welfare))

Kansalaisyhteiskunta (civil society)

Yhteiskunta, jonka kehittämiseen osallistuvat siihen kuuluvat yksilöt ja jossa he toimivat aktiivisesti (a society where individuals actively participate in its development)

Kansalaisjärjestöjen, yhdistysten tms. rooli tärkeä (the role of NGOs, associations, etc. is important)

Vapaaehtoisuus (volunteering), yhteinen hyvä (common good)

Hyvää elämää etsimässä (in search of a good life)

S.10 lista: mitkä kolme nostaisit tärkeimmiksi ja mitkä kolme vähiten tärkeiksi hyvän elämän piirteiksi?

Miten täydentäisit listaa?

Mitkä listan asioista kuuluvat mielestäsi yksilön (individual), mitkä yhteiskunnan (society’s) vastuulle?

Monella yksityisenä pidetyllä, hyvään elämään liittyvällä asialla yhteiskunnallinen ulottuvuus (many things considered private also have a social dimension)

Yhteiskuntatieteilijät pohtivat mm. miten hyvä elämä toteutuu yhteiskunnassa (social scientists consider how a good life is realized in society)

Hs 17.9.2022 Vihaiset miehet ilman seksiä (Angry men without sex)

Kuka on vastuussa hyvinvoinnista? (Who is responsible for welfare?)

Yksilö vai yhteiskunta? (Individual or society?)

Liberalismi (liberalism)

Kommunitarismi (communitarianism)

Yhteiskunta muuttuu (society changes)

Miksi yhteiskunta muuttuu? (Why does society change?)

• Globalisaatio (globalization)

• Talous (economy)

• Innovaatiot, teknologia (innovations, technology)

• Väestörakenne (population structure)

• Siirtolaisuus, maahanmuutto (immigration)

• Sodat, kriisit, (luonnon)katastrofit (wars, crises, (natural) disasters)

Nyky-yhteiskunta (modern society)

• Tietoyhteiskunta (information society)

• Massayhteiskunta (mass society)

• Kulutusyhteiskunta (consumer society)

• Riskiyhteiskunta (risk society)

a) Anna esimerkkejä aktiivisesta kansalaisyhteiskunnasta.

• Kansalaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun (participate in public discussion).

• Äänestysprosentti vaaleissa on korkea (high voter turnout).

• Vapaaehtoistoimintaa arvostetaan (volunteer work is valued).

• Konkreettisia esimerkkejä koulussa ovat oppilaskunnan aktiivinen toiminta (student council activities), vaalipaneelit ja varjovaalit (election panels and mock elections) sekä taksvärkkitoiminta (work or charity projects).

• Konkreettisia esimerkkejä Suomesta ovat kuntaliitosten vastustamiset (resistance to municipal mergers), lastensuojelujärjestöjen toiminta (child welfare organizations), kirkon vapaaehtoinen lasten- ja vanhustenhuolto (voluntary church services for children and elderly) sekä eläinsuojelujärjestöjen toiminta (animal protection organizations).

b) Perustele väite: Hyvän yhteiskunnan perustana on aktiivinen kansalaisyhteiskunta.

• Kansalaiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita (citizens are the best experts of their own lives).

• Hyvä yhteiskunta ei synny ”ylhäältä annettuna” vaan kansalaisten tarpeiden pohjalta (a good society is not given from above, but based on citizens’ needs).

• Käsitys hyvästä yhteiskunnasta muuttuu jatkuvasti, ja kansalaisten tulee olla valmiita sitä muuttamaan (the idea of a good society changes, and citizens should be ready to change it).

• Kansalaisten aktiivisuus ehkäisee poliitikkojen ja virkamiesten väärinkäytöksiä (citizen activity prevents misuse by politicians and officials).

• Mikäli kansalaiset ovat passiivisia, saattavat myös poliitikot passivoitua (if citizens are passive, politicians may become passive too).

• Kansalaiset / medborgare – citizens

• Yhteiskunta – society

• Yksilö – individual

• Ryhmä – group

• Valtio – state / government

• Julkinen sektori – public sector

• Yksityinen sektori – private sector

• Kolmas sektori – third sector / non-profit sector

• Kansalaisyhteiskunta – civil society

• Vapaaehtoisuus – volunteering

• Yhteinen hyvä – common good

• Hyvä elämä – good life

• Globalisaatio – globalization

• Talous – economy

• Innovaatiot – innovations

• Väestörakenne – population structure

• Siirtolaisuus / maahanmuutto – immigration

• Sodat / kriisit / katastrofit – wars / crises / disasters

• Tietoyhteiskunta – information society

• Massayhteiskunta – mass society

• Kulutusyhteiskunta – consumer society

• Riskiyhteiskunta – risk society

• Äänestysprosentti – voter turnout

• Oppilaskunta – student council

• Taksvärkkitoiminta – school charity/work projects

• Liberalismi – liberalism

• Kommunitarismi – communitarianism

2. Demokratia ja perusoikeudet – hyvän yhteiskunnan perusta

(Democracy and fundamental rights – the foundation of a good society)

Demokratian eri muodot (Forms of democracy)

1. Suora eli välitön demokratia (Direct democracy)

• Täysi-ikäiset kansalaiset (adult citizens) kokoontuivat (esim. antiikissa, G) perinteisesti kansankokoukseen (people’s assembly) tekemään päätöksiä yhteisistä asioista (decisions on common matters).

• Nykyään tämä on melko harvinaista, poikkeuksena esimerkiksi kansanäänestykset (referendums).

• Kansalaiset voivat keskustella suoraan keskenään (citizens can discuss directly among themselves).

2. Edustuksellinen eli välillinen demokratia (Representative / indirect democracy)

• Kansalaiset valitsevat vaaleissa edustajat (representatives), jotka päättävät yhteiskunnallisista asioista heidän puolestaan (decide on societal matters on their behalf).

• Monimutkaisessa yhteiskunnassa edustajat käyvät pääasiassa kansalaisten sijasta julkista keskustelua (public debate) päätettävänä olevista asioista.

3. Deliberatiivinen demokratia (Deliberative democracy)

• Edustajien päätökset perustuvat julkiseen keskusteluun, joka on tasapuolista ja avointa (decisions based on open and equal public discussion).

• Kaikki, joita päätettävänä olevat asiat koskevat, voivat osallistua keskusteluun (everyone affected can participate).

• Kaikki asian kannalta mielekkäät ja arvokkaat näkökohdat voidaan tuoda esiin (all relevant and important perspectives can be presented).

4. Häivedemokratia (Stealth / passive democracy)

• Kansalaiset haluavat itse pysyä sivussa politiikasta (citizens prefer to stay away from politics).

• He hyväksyvät, että eri alojen puolueettomat asiantuntijat (neutral experts) päättävät asioista vaaleilla valittujen poliitikkojen sijaan.

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet (Citizen rights and duties)

• Kansalaisella on luovuttamattomia oikeuksia (inalienable rights), joita kutsutaan luonnollisiksi oikeuksiksi (natural rights).

• Luonnollisten oikeuksien pohjalta ovat syntyneet ihmisoikeudet (human rights) ja perusoikeudet (fundamental rights).

• Ihmisoikeudet ovat kansainväliseen sopimukseen kirjattuja yksilöllisiä oikeuksia (rights for each individual, written in international agreements).

• Perusoikeudet ovat kansalliseen perustuslakiin kirjattuja kansalaisen oikeuksia (citizen rights written in national constitution).

Mihin julistuksiin ihmisoikeudet pohjautuvat? (Foundations of human rights)

• 1787 Yhdysvaltain perustuslaki ja perusoikeuksien luettelo (US Constitution and Bill of Rights, 1791)

• 1789 Ranskan vallankumouksen ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus (French Declaration of the Rights of Man and of the Citizen)

• 1948 YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus (UN Universal Declaration of Human Rights)

Perusoikeudet Suomessa (Fundamental rights in Finland)

• 1919 hallitusmuoto (constitution act)

• 1995 perusoikeudet hallitusmuotoon (fundamental rights added to constitution act)

• 2000 perusoikeudet perustuslakiin (fundamental rights added to constitution)

• Euroopan unionin perusoikeuskirja 2002 ja Lissabonin sopimus 2009 (EU Charter of Fundamental Rights, Lisbon Treaty)

• Perustuslain 6. §:n yhdenvertaisuussäädöstä (equality clause in Finnish Constitution) täsmentää erillinen tasa-arvolaki (separate Equality Act clarifies this)

• Suora demokratia / välitön demokratia – Direct democracy (citizens make decisions themselves, e.g., referendums)

• Edustuksellinen demokratia / välillinen demokratia – Representative democracy (citizens elect representatives to make decisions for them)

• Deliberatiivinen demokratia – Deliberative democracy (decisions based on open and equal public discussion)

• Häivedemokratia – Stealth / passive democracy (citizens stay passive; experts or politicians decide)

• Kansalaisen oikeudet – Citizen rights

• Luonnolliset oikeudet – Natural rights (inalienable, basic human rights)

• Ihmisoikeudet – Human rights (rights recognized internationally for all individuals)

• Perusoikeudet – Fundamental rights (rights written in national constitutions)

• Yhdenvertaisuus – Equality

• Velvollisuus – Duty / obligation

• Julkinen sektori – Public sector (government, municipalities)

• Yksityinen sektori – Private sector (individuals, companies)

• Kolmas sektori – Third sector / Non-profit organizations (NGOs, associations, voluntary organizations)

• Kansalaisyhteiskunta – Civil society (citizens actively participate in society)

• Vapaaehtoisuus – Volunteering

• Yhteinen hyvä – Common good

3. Tavoitteena tasa-arvoinen yhteiskunta

(Goal: an equal society)

Tasa-arvon historia – Yle Areena (10 min.)
(History of equality – Yle Areena video)

Miten eri tavoin Suomi oli eriarvoinen 100 vuotta sitten?
(In what ways was Finland unequal 100 years ago?)

Miten eriarvoisuutta poistettiin?
(How was inequality reduced?)

• Koulutus – yhteiskunnallinen ja taloudellinen tasa-arvo (education – social and economic equality)

• Lainsäädäntö – legislation / laws

• Naisen asema yhteiskunnassa ja perheessä (woman’s position in society and family)

Tasa-arvo – kaikkien ihmisten yhtäläinen arvo yhteiskunnan jäseninä (equality – equal value of all people as members of society)

• Tasa-arvo taataan perustuslaissa (guaranteed in the Constitution)

Tasa-arvolla eri ulottuvuuksia (equality has different dimensions):

• Mahdollisuuksien ja koulutuksen tasa-arvo (equality of opportunities and education)

• Alueellinen tasa-arvo (regional equality)

• Sukupuolten välinen tasa-arvo (gender equality)

Lähtökohtien tasa-arvo (equality of starting points):

• Kaikille tulee taata samat lähtökohdat ja mahdollisuudet (everyone should have the same starting points and opportunities)

• Esim. ilmainen koulutus (free education)

Lopputulosten tasa-arvo (equality of outcomes):

• Lähtökohtien tasaaminen ei riitä, vaan myös lopputuloksia pitää tasata (equal starting points are not enough; outcomes must also be balanced)

• Esim. sukupuolikiintiöt (gender quotas) ja tulonsiirrot (income transfers / redistribution)

Suomessa yhä vallalla jyrkkä jako miesten ja naisten töihin
(In Finland, there is still a strong division of men’s and women’s jobs)

• Mistä tämä johtuu? (Why does this happen?)

• Mitä haittaa tästä on yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle? (What are the disadvantages for individuals, companies, and society?)

• Tasa-arvo – Equality (everyone has the same value in society)

• Eriarvoisuus – Inequality (differences in opportunities, rights, or outcomes)

• Perustuslaki – Constitution

• Mahdollisuuksien tasa-arvo – Equality of opportunities (everyone has the same chances, e.g., education)

• Lopputulosten tasa-arvo – Equality of outcomes (results are balanced, e.g., quotas, income redistribution)

• Sukupuolten välinen tasa-arvo – Gender equality

• Alueellinen tasa-arvo – Regional equality (equal access to services, jobs, etc. in all regions)

• Lähtökohtien tasa-arvo – Equality of starting points

• Ilmainen koulutus – Free education

• Sukupuolikiintiöt – Gender quotas (e.g., for workplaces or boards)

• Tulonsiirrot – Income transfers / redistribution (government redistributes money for fairness)

• Naisen asema – Woman’s position

• Yksilön haitta – Disadvantage for the individual

• Yrityksen haitta – Disadvantage for companies

• Yhteiskunnan haitta – Disadvantage for society

4. Suomi on oikeusvaltio

(Finland is a rule-of-law state)

Oikeusvaltio tarkoittaa, että… (Rule-of-law state means that…)

• Perusoikeudet on kirjattu perustuslakiin (Fundamental rights are written in the Constitution)

• Viranomaisten toiminta perustuu lakeihin (Authorities act based on laws)

• Demokratiaa ja perusoikeuksia kunnioitetaan (Democracy and fundamental rights are respected)

• Vallan kolmijako-oppi (separation of powers) toteutuu: tuomiovalta (judicial power) on erillään lainsäädäntö- (legislative) ja toimeenpanovallasta (executive)

• Oikeusjärjestelmä on toimiva, kun korruptiota ei esiinny ja kaikki ovat lain edessä tasa-arvoisia (judicial system works if there is no corruption and everyone is equal before the law)

• Ketään ei voida tuomita teosta, joka ei ole tekohetkellä rangaistava (no one can be punished for an act that was not illegal when done – principle of legality / laillisuusperiaate)

• Viranomaisten toiminnasta voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti (you can appeal against authorities all the way to the European Court of Human Rights, ECHR / EIT)

Tärkeitä viranomaisia / Important authorities

• Eduskunnan oikeusasiamies – Parliamentary Ombudsman (supervises authorities’ legality)

• Oikeuskansleri – Chancellor of Justice (supervises government and officials)

• Euroopan oikeusasiamies – European Ombudsman (supervises EU institutions)

• Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) – European Court of Human Rights (ECHR)

• Oikeusvaltio – Rule-of-law state (a state where laws are followed and everyone is equal before the law)

• Perusoikeudet – Fundamental rights (rights guaranteed in the Constitution)

• Perustuslaki – Constitution

• Viranomainen – Authority / official (government or public authority)

• Vallan kolmijako-oppi – Separation of powers (judicial, legislative, and executive powers are separate)

• Tuomiovalta – Judicial power / courts

• Lainsäädäntövalta – Legislative power / parliament

• Toimeenpanovalta – Executive power / government

• Laillisuusperiaate – Principle of legality (no one punished for acts that were not illegal at the time)

• Tasa-arvo lain edessä – Equality before the law

• Korruptio – Corruption

• Valitus – Appeal / complaint

• Eduskunnan oikeusasiamies – Parliamentary Ombudsman

• Oikeuskansleri – Chancellor of Justice

• Euroopan oikeusasiamies – European Ombudsman

• Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) – European Court of Human Rights (ECHR)

5. Suomi vanhenee

(Finland is aging)

Suomen väkiluvun kehitys 1750–2022
(Population development)

Väkiluvun kehitys (population change)

Riippuu kolmesta väestöllisestä perustekijästä (population factors):
syntyvyydestä (birth rate), kuolleisuudesta (death rate) ja muuttoliikkeestä (migration).

Luonnollinen väestönlisäys (natural population growth) on ollut pitkään negatiivinen (negative)
→ Viimeksi positiivinen vuonna 2015.

Nettomaahanmuutto (net immigration) on kasvattanut väkilukua vuodesta 1981.
→ Väkiluvun kasvu perustuu muuttovoittoon ulkomailta (immigration).

Väestörakenne (population structure)

Väestömäärän lisäksi tarkastellaan väestöryhmiä (population groups):

• Ikä- ja sukupuolijakauma – age & gender distribution

• Väestötiheys / alueellinen jakautuminen – density / where people live

• Vähemmistöt – minorities

Muutokset vaikuttavat yhteiskuntaan:

• Eläkemenot (pension costs)

• Työntekijöiden osuus (workers share)

• Päivähoito- ja koulupaikkojen määrä (daycare / school places)

Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde
(economic & demographic dependency ratio)

Kestävyysvaje – tilanne, jossa menot > tulot (expenses bigger than income).

Mikä on väestöllinen huoltosuhde?
(What is demographic dependency ratio?)

Kertoo, kuinka monta lasta ja eläkeikäistä / 100 työikäistä.
→ Kuvaa ikärakennetta (age structure).

Mitä kuvio kertoo ikärakenteen muutoksista?
(What does the graph show?)

Suomi vanhenee.

• 1912: 60 alle 15-vuotiasta / 100 työikäistä

• 2060: 28 / 100

→ Lasten määrä suhteessa työikäisiin laskee.

Suomi vanhenee lisää

• 1912: 10 yli 65-vuotiasta / 100 työikäistä

• 2060: yli 50 / 100

→ Ikääntyneiden määrä kasvaa paljon.

Mistä kehitys johtuu?

• Suurten ikäluokkien vanheneminen (baby boom aging)

• Syntyvyyden lasku (low birth rate)

• Eliniän piteneminen (longer life)

Miten väestön vanheneminen vaikuttaa yhteiskuntaan?

• Iäkkäiden hoitokulut kasvavat – care costs rise

• Palvelut vaativat suunnittelua – need early planning

• Iäkkäiden palveluyritykset lisääntyvät – more service companies

• Eläkemenot nousevat – pension costs rise

• Työikäisten määrä pienenee – fewer workers

• Hyvinvointipalvelut voivat olla uhattuna – welfare risk

• Politiikka muuttuu: eläkeläiset ovat suuri äänestäjäryhmä – big voting group

6. Maalta kaupunkiin

(From countryside to city)

Kaupunki- ja maaseutuluokitus
(Urban and rural classification)

Kaupunkialueet:

• Sisempi kaupunkialue – inner city (densely built)

• Ulommat kaupunkialueet – outer city (suburbs / lähiöt)

Maaseutu:

• Ydinmaaseutu – core rural areas (farming, agriculture)

• Harvaan asuttu maaseutu – sparsely populated countryside (far from cities)

Luokitus perustuu tietoihin (classification is based on):

• väestö (population)

• työvoima (workforce)

• työmatkat (commuting)

• rakennustiedot (building data)

• tieverkko (road network)

• maankäyttöaineistot (land use data)

Sisäinen muuttoliike
(Internal migration)
→ Muuttoa kuntien välillä (between municipalities) ja kuntien sisällä (inside municipalities).

Kaupungistuminen
(Urbanisation)
→ Kaupungeissa asuvan väestön osuus kasvaa (more people live in cities).

Yli 72 % suomalaisista asuu kaupungeissa.

Väestönkasvu tapahtuu pääosin kaupunkialueilla, koska:

• Perheenperustamisiässä olevat ihmiset (people of family-forming age)
  asettuvat kaupunkeihin.

• Maahanmuutto (immigration) keskittyy kaupungeille.

• Työpaikkoja on paljon kaupunkiseuduilla.

• Yritykset tarjoavat palveluja kasvavalle väestölle (more services).

7. Suomi monikulttuuristuu

(Finland becomes multicultural)

Keitä me suomalaiset olemme?
(Who are we Finns?)

Suomen kansalaiset – miten kansalaisuuden saa?
(Finnish citizens – how to get citizenship?)

• Kansalaisuuslaki – Citizenship law

Ulkomaalaisia – ks. kirjan tilasto
(Foreigners – see book statistics)

Maahanmuuton syyt
(Reasons for immigration)

• Työperäinen maahanmuutto – work-related immigration

• Opiskelu, perhe – study, family

• Globalisaatio, kansainvälistyminen – globalization, internationalization

• EU-jäsenyys ja vapaa liikkuvuus – EU membership & free movement

• Sodat ja konfliktit – wars & conflicts

Pakolaisuuden määritelmä
(Definition of refugee)

• Geneven pakolaissopimus – Geneva Refugee Convention

• Turvapaikanhakija – asylum seeker

• Maahanmuuttovirasto (Migri) – Finnish Immigration Service

Suomen maahanmuuttopolitiikka
(Finnish immigration policy)

• Perustuu EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan
  (based on EU common immigration & asylum policy)

• Kansainvälisiin sopimuksiin – international agreements

• Hallitus määrittelee tavoitteet – government sets targets

Esim. Dublinin sopimus (Dublin Regulation / EU asylum rule)

Kotouttaminen (integration / assimilation)

• Edistetään maahanmuuttajan sopeutumista uuteen kotimaahansa
  (help immigrants adapt to Finland)

• Kielitaito – language skills

• Kotoutumisen onnistuminen riippuu monesta tekijästä
  (success of integration depends on many factors)

• Vaikuttavat sekä vastaanottava yhteiskunta että muuttajat itse
  (both society and the immigrants themselves)

8. Hyvinvointivaltio – ajatuksena tasata arpaonnea

(Welfare state – idea to even out luck)

Pohjoismainen hyvinvointivaltio
(Nordic welfare state)

• Valtio, hyvinvointialueet ja kunnat turvaavat hyvinvoinnin
  (State, welfare areas, and municipalities ensure well-being)

• Terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, koulutus – health care, social services, education

• Tulonsiirrot – transfers (e.g., child benefit, social assistance)

• Osa palveluista/tulonsiirroista universaaleja, osa tarveharkintaisia (some universal, some needs-based)

• Verotus – taxation

• Huom: sosiaaliturva maksetaan veroilla ja työnantajan/työntekijän maksuilla (social security funded by taxes and contributions)

Tasa-arvoinen – equal
Yhteiskuntarauhaa ylläpitävä – maintains social peace

Muita hyvinvointivaltiomalleja?
(Other welfare state models)

• Liberaali: esim. USA, private insurance

• Mannermainen: esim. Saksa, social security linked to work

• Välimeren malli: family/relatives support, church important

Teht. 1. ja 2. kpl 8
(Exercises 1 & 2)

• Yhteiskunnan tuki yksilölle: elinkaarimalli – see book, p. 87 (life-cycle model of support)

9. Hyvinvointivaltion haasteet

(Challenges of the welfare state)

• Väestön ikääntyminen – aging population, rising costs

• Hyvinvoinnin rahoittaminen – funding welfare when taxes drop and population ages

• Valtion velkaantuminen – government debt, need for cuts

• Kehen säästötoimet kohdistuvat / vaikuttavat? – who is affected by savings

• Työllisyysasteen ylläpito – keeping high employment rate

• Byrokraattinen tukiverkosto – complex support system

• Julkisen sektorin säilyttäminen / palveluiden yksityistäminen – public vs private sector

Ratkaisut / responses:

• Sote-uudistus – health & social service reform

• Perustulo / kansalaispalkka – basic income / citizen’s wage

• Hallituksen budjetti ja säästöt – budget and cuts

Köyhyyden eri muodot (types of poverty)

• Absoluuttinen köyhyys – cannot afford basics (food, clothes, housing)

• Maailmanpankin köyhyysraja – $1.9/day

• Suhteellinen köyhyys / pienituloisuus – income < 60% of median, cannot live like an average Finn

Huono-osaisuus (disadvantaged people)

• Taloudellinen – poverty

• Sosiaalinen – poor health, few friends, homelessness, exclusion from work & school

Syrjäytyminen (social exclusion / marginalisation)

• Person falls outside society against will

• Causes: illness, disadvantage

Mikä ennakoi köyhyyttä? (What predicts poverty?)

• Vanhempien tulotaso – inherited poverty

• Matala koulutustaso – low education → weak job opportunities

• Työmarkkinoilta putoaminen – leaving workforce → harder to find work later

• Terveydelliset ongelmat – health problems

• Yksinhuoltajuus – single parenthood, often low-income

Yhteiskuntaluokat / Social classes

• Työväenluokka, keskiluokka, yläluokka – working, middle, upper class

• Sosioekonominen asema – based on income, wealth, housing, education, occupation

• Sosiaalinen liikkuvuus – movement between classes

• Pohjoismaissa mahdollisuuksien tasa-arvo? – Nordic countries aim for equality

• Koulutukselliset valinnat periytyvät – education choices often inherited

Mitä mieltä te olette? (Your opinion)

• Suomi on luokkayhteiskunta? – Finland is a class society?

• People split into good-off / disadvantaged; hard to move up

• Kaikilla mahdollisuus opiskella korkeakouluissa – equal opportunity for higher education

• Valtion tehtävä: huolehtia huono-osaisista – government helps disadvantaged

• Verotusta tulisi keventää – reduce taxes

• Oppivelvollisuus iän nosto – raising school leaving age is good

10. Puhutaanko politiikasta?

(Shall we talk about politics?)

Mitä on politiikka?
(What is politics?)

• Perinteinen määritelmä: yhteisten asioiden hoitamista
  (traditional definition: managing common issues)

• Politiikka on valintojen tekemistä – making choices
  (budgets are limited, cannot fulfill all citizens’ wishes)

• Politiikka on kompromissien tekemistä – making compromises
  (multiple views, one group rarely gets everything)

Politiikka on kilpailua vallasta
(Politics is competition for power)

• Politicians in important positions have power to decide

• Competition is especially visible in vaalit – elections

• Politics is also outside parties – citizens participate when influencing society

11. Puolueet osana demokratiaa

(Political parties as part of democracy)

Puolueet ovat politiikkaan erikoistuneita kansalaisjärjestöjä
(Parties are citizen organizations specialized in politics)

• Aatteellisia yhdistyksiä – ideological associations, aim to influence political matters

• Monipuoluejärjestelmä – multi-party system in Finland

• Puoluerekisteri – party register

• Puolueohjelma – party program, outlines political goals and principles

• Puolueet laissa – party operations regulated by law

• Puoluetuki – state funding for parties, based on parliamentary seats

• Merkittävä asema politiikanteossa – important role in politics, but many citizens no longer join parties

• Keskittyminen vaaleihin – focus on elections

Erot vasemmisto- ja oikeistopuolueiden välillä (differences between left and right parties)

• Left vs right: economic policies, equality vs market freedom

• Other differences: environment, nationalism, urban vs rural focus, liberalism vs conservatism, bilingual policies

Teht. 5. s. 93 (Exercise)

• Choose two parties you might vote for and two you would never vote for. Explain your choices.

• LISÄTEHTÄVÄ: Read one party program, summarize the main content, and explain if it changed your view

Eduskuntapuolueiden jaottelu (Classification of parliamentary parties)

• Vasemmisto … oikeisto – left … right

• Keskusta-alue … haja-asutusalue – central areas … rural areas

• Kansallinen itsemääräämisoikeus … kansainväliset liittoumat – national sovereignty … international alliances

• Liberalismi … konservatismi – liberalism … conservatism

• Kasvu … ympäristönsuojelu – economic growth … environmental protection

• Asennoituminen kaksikielisyyteen – approach to bilingualism

Puolueiden kannatusmittaukset (party support polls)

• Example: Yle, October 2023

Perinteisen puoluekentän haasteita (Challenges of traditional parties)

• Jäsenmäärät romahtaneet – membership numbers have dropped

• Luottamus ja arvostus vähentynyt – lost trust and respect

• Arvot eivät puhuttele äänestäjiä – values no longer appeal to voters

• Nuorten aktivointi haastavaa – difficult to engage young people

12. Valtaverkostoja on kaikkialla

(Power networks are everywhere)

VALTA? (POWER?)

• Exercise: List three things that give some people power

Mitä on valta? (What is power?)

• Perinteinen määritelmä: "Henkilöllä A on valtaa, jos hänellä on kyky saada henkilö B tekemään jotain sellaista, jota B ei muutoin olisi tehnyt."
  (Traditional definition: Person A has power if they can make person B do something B would not otherwise do)

• Valta on kyky ohjata toisia – ability to direct others

• Suhdepeliä – relational game: at least two parties, the user and target of power

Mihin valta perustuu? (What is power based on?)

• Asemavalta, muodollinen valta – positional or formal power

  • Example: authority from one’s job

• Taloudellinen valta – economic power

  • Example: big companies influencing society

Tietoon perustuva valta (knowledge-based power)

• Example: parliament listens to experts when preparing decisions

• Media can influence what people know and don’t know

Auktoriteettivalta (authority power / personal power)

• Personal traits give some people power

• Example: mielipidejohtajat – opinion leaders are respected and listened to

13. Vaikuta ja maailma muuttuu

(Influence and the world changes)

Tehtävässä harjoiteltavat taidot (Skills practiced in this task)

• Kuvion lukeminen (reading charts)

• Lähdekritiikki (source criticism / evaluating sources)

Barometri nuorten asenteista (Youth attitude barometer)

• Barometrit = kyselytutkimuksia (surveys)

• Nuorisobarometri seuraa nuorten asenteita politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan

• Tutustu palkkikuvaan ja tee havaintoja: Mitä muuttuu? Mikä selittää muutosta?

Vastausehdotuksia (Example answers)

• Nuorison kiinnostus politiikkaan lisääntynyt

• 1997: noin 30 % kiinnostuneita

• 2018: yli 60 % kiinnostuneita

• Selityksiä: EU-jäsenyys, yhteiskuntaopin lisääntyminen, sosiaalinen media, populismin nousu

• Politiikasta tullut arkipäiväisempää (politics more everyday / normal)

Demokratiassa kansalaisten aktiivisuus on tärkeää (Citizen activity is important in democracy)

• Kansalaiset = oman elämänsä asiantuntijoita (citizens are experts of their own lives)

• Päätöksien legitiimiys lisääntyy (legitimacy of decisions increases)

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoja (Ways to influence society)

• Äänestäminen (voting)

• Kansalaisjärjestöissä toimiminen (working in civic organizations)

• Kuntalaisaloite ja kuuleminen, nuorisovaltuusto (local initiatives, youth councils)

• Kansalaisaloite (citizen initiative)

• Adressit (petitions)

• Mielenosoitukset (demonstrations / protests)

• Kulutusvalinnat, ostoboikotti (consumer choices, boycotts)

• Mielipiteen ilmaisu (expressing opinions, letters, social media)

Kansalaistottelemattomuus (Civil disobedience)

• Ihmisten toiminta, kun he rikkoo lakia tavoitellakseen oikeaksi kokemiaan päämääriä

• Etsi esimerkki elävästä elämästä

• Onko keino tehokas ja hyväksyttävä?

Vastademokratia (Counter-democracy / watchdog democracy, Pierre Rosanvallon)

• Poliittista epäluottamusta perinteistä järjestystä kohtaan

• Vaikuttaminen järjestystä tarkkaillen, valvoen ja ajoittain horjuttaen

• Ei ole demokratian vastaista, mutta ei liity suoraan päätöksentekoon

• Äänestäjäkansalaisen oheen syntyy valvoja-tarkkailija-kansalainen

• Painottaa konfliktien näkyväksi tekemistä ja käsittelyä

Esimerkki: Elokapina (climate protest) HS 15.7.2021

14. MEDIA VALLANKÄYTTÄJÄNÄ (MEDIA AS A POWER IN DEMOCRACY)

DEMOKRATIA, PERUSOIKEUDET (SANANVAPAUS)
(DEMOCRACY, FUNDAMENTAL RIGHTS – FREEDOM OF SPEECH)

MEDIAN TEHTÄVÄT (MEDIA’S ROLES)

• välittää tietoa → provides information

• pitää vireillä yhteiskunnallista keskustelua → keeps public discussion alive

• linkki päätöksentekijöiden ja kansalaisten välillä → connects decision-makers and citizens

DEMOKRATIAAN KUULUU VAPAA MEDIA (FREE MEDIA IN DEMOCRACY)

• ei ennakkosensuuria → no prior censorship

• yksityisyyden suoja → protects privacy

  • ei saa kirjoittaa mitään loukkaavaa → can’t write anything harmful

• lähdesuoja → source protection

  • toimittajan ei tarvitse paljastaa lähdettään → journalists don’t have to reveal their source

• ei saa kiihottaa kansanryhmää vastaan eikä loukata uskonrauhaa tai kunniaa → must not incite hatred against groups or violate religious or personal rights

MEDIAN VALVONTA (MEDIA OVERSIGHT)

• Julkisen sanan neuvosto → Council for Mass Media

• ”Hyvän lehtimiestavan” noudattaminen → enforcing “good journalistic practices”

Miten netti on muuttanut vaikuttamista? (HOW THE INTERNET HAS CHANGED INFLUENCE)

• Suuret ihmismäärät tavoitetaan pienillä kustannuksilla → reaches large audiences cheaply

• Netti tarjoaa järjestöille tehokkaan keinon tiedottaa pyrkimyksistään useilla eri kanavilla → organizations can inform efficiently through multiple channels

• Myös virastot pystyvät tiedottamaan omasta toiminnastaan tehokkaasti → authorities can communicate their work efficiently

• Kansalaiset voivat helposti ottaa yhteyttä päättäjiin → citizens can contact decision-makers easily

• Poliitikot, julkisuuden henkilöt ja tavalliset kansalaiset voivat levittää ajatuksiaan nopeasti netin eri kanavien kautta → ideas spread quickly by politicians, celebrities, and ordinary people

• Uutisten välitys on nopeutunut, mikä on heijastunut myös vaikuttamistoimiin → news spreads faster, impacting influence

Miten some on muuttanut vaikuttamista? (HOW SOCIAL MEDIA HAS CHANGED INFLUENCE)

• Erilaiset someyhteisöt ovat lisänneet yhteiskunnallista ja viihteellistä keskustelua → social media communities have increased public and entertainment discussions

• Keskustelukulttuurin muutokset → discussion culture changes:

  • kärkevät mielipiteet lisääntyneet, esim. vihapuhe → sharper opinions, e.g., hate speech

  • asioihin reagoidaan nopeasti, omia mielipiteitä ei aina ehditä miettiä tai perustella → quick reactions, opinions not always reflected

  • kärkevien mielipiteiden levittäminen on helppoa, koska sen voi tehdä nimimerkin suojaamana → easy to spread sharp opinions anonymously

• Somessa ei aina käydä aitoa keskustelua asioista, usein vahvistetaan vain olemassa olevia kantoja samanmielisten ”kuplissa” → echo chambers reinforce existing opinions

Some on tasa-arvoistanut politiikkaa (SOCIAL MEDIA DEMOCRATIZES POLITICS)

• keskusteluihin pääsee helposti mukaan → easy to join discussions

• vaalikampanjat ovat siirtyneet someen → election campaigns have moved online

• mielenosoitusten ja vastaavien järjestäminen on helpottunut → organizing protests has become easier

• tapahtumista voidaan välittää videoita ja kuvia reaaliajassa → events can be shared live

• Somesta on tullut “vallan vahtikoira” → social media acts as a watchdog

  • esimerkiksi poliitikkojen epäonnistumiset tai siviilielämän toikkaroinnit leviävät nopeasti → e.g., political or personal failures spread fast

• Somea on vaikea hallita → social media is hard to control

  • pystyy murtamaan esimerkiksi diktatuurien sensuuria ja yksipuolista tiedottamista → can bypass censorship and one-sided information in dictatorships

15. Järjestöissä on voimaa

(There is power in organizations)

Kansalaisjärjestöt (Civic organizations / NGOs)

• Kansalaisjärjestöt käyttävät pääosin samoja vaikuttamiskeinoja kuin yksittäiset kansalaisetkin → NGOs use the same influence methods as citizens

• mutta järjestöillä on yksilöitä enemmän vaikutusvaltaa → but they have more power collectively

• Järjestöjen kautta voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon → you can influence decisions through organizations

• Järjestöjä kuunnellaan, koska niillä on asiantuntemusta → they are listened to because they have expertise

• Kansalaisjärjestöillä on yleensä jokin teema, jota pyritään edistämään → they usually have one main goal or theme

Valitse etujärjestö (Choose an interest group, e.g., a trade union)

• Mitä tarkoitusta varten se toimii → what is its purpose

• Mitä vaikuttamiskeinoja se käyttää → what methods it uses to influence

Ammattijärjestöt (Trade unions)

• Esimerkki etujärjestöstä: ajavat jäsentensä etua → they defend the interests of their members

• Työntekijöillä ja työnantajilla omansa → workers and employers each have their own unions

• Neuvottelevat palkoista, työajoista, työehdoista → negotiate wages, hours, and working conditions

• TYÖEHTOSOPIMUKSET → collective agreements

• Järjestöjä kuultava lainsäädäntöä muutettaessa → unions must be heard when changing work-related laws

• Keskusjärjestöt – ammattiliitot – paikallisyhdistykset → hierarchy: confederations → unions → local associations

Mitä järkeä on kuulua ammattiliittoon? (Why join a union?)

• Video: väittää että liitto auttaa neuvottelemaan ja suojaa työntekijöitä → unions protect workers and negotiate better conditions

• Tehokeinot: esimerkit, huumori, vastakkainasettelu → uses examples, humor, contrasts

• Miten työnantajajärjestö kommentoisi? → they might say unions limit flexibility and raise costs

Työmarkkinoiden sopimukset (Work market agreements)

• Työehto- tai virkaehtosopimus = sovitaan palkasta, työajasta, eduista → collective agreements define salary, hours, benefits

• Pyritään sopimaan ennen edellisen päättymistä → aimed to be signed before the previous ends

Keskitetty sopimus (Centralized agreement)

• Keskusjärjestöt sopivat palkoista ja työehdoista → top-level organizations make broad agreements

• Liitot neuvottelevat omat sopimuksensa tämän pohjalta → unions negotiate details afterward

• Huomioi monen alan palkkakehityksen → considers many sectors

• EK ei enää osallistu → central agreements are no longer possible

Liittokohtainen sopimus (Union-specific / sector-specific agreement)

• Yksittäinen työntekijä- ja työnantajaliitto sopii keskenään → agreements made sector by sector

• Vaihtelee aloittain → different conditions in different industries

• Mahdollistaa paikalliset korotukset → allows company-level raises

Tupo (tulopoliittinen kokonaisratkaisu) – Income policy agreement

• Mukana työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt + hallitus → tripartite agreement

• Positiivista: tasa-arvoinen, ottaa huomioon kilpailukyvyn, matala inflaatio → equal, stable, low inflation

• Negatiivista: ei huomioi eri alojen eroja → ignores sector differences

• Tupot ovat jääneet historiaan → no longer used

Metsäteollisuuden uusi malli (New model in forest industry)

• Vuonna 2020 Metsäteollisuus ry lopetti työehtosopimukset → employers stopped making national agreements

• Neuvottelut siirtyivät yrityskohtaisiksi → negotiations now happen locally/company-level

• Heikentää ammattiliittojen asemaa → weakens unions

Milloin voi lakkoilla? (When is a strike allowed?)

• Kun sopimus päättyy → after agreement ends (no peace obligation)

• Sopimukseton tila = lakko mahdollinen → “no-contract period” allows strikes

• Työnantaja voi julistaa työsulun → employer can declare a lockout

• Lakko on laiton, jos sopimus on voimassa → illegal to strike during a valid agreement

• Laittomasta lakosta seuraa sakkoja → fines for illegal strikes

16. Vaalit – helppo tapa vaikuttaa

(Elections – an easy way to influence)

Vaalit edustuksellisen demokratian edellytys
(Elections are a requirement for representative democracy)

Äänioikeus Suomessa yleinen ja yhtäläinen
(Voting rights in Finland are universal and equal)

Äänioikeuden ikäraja?
(Voting age?)

Enemmistövaalitapa (Majority voting system / First-past-the-post)

• Kustakin vaalipiiristä valitaan joko eniten ääniä saanut ehdokas → the candidate with the most votes wins

• tai puolue saa kaikki vaalipiirin edustajapaikat → or the party gets all seats in the district

Muunnelmia (Variants):

• yksinkertainen enemmistövaali → simple majority, most votes wins

• ehdoton enemmistövaali → absolute majority, must get more than half of votes

• Suomessa presidentti valitaan näin → Finland uses this to elect the president

Suhteellinen vaalitapa (Proportional representation)

• Kustakin vaalipiiristä valitaan edustajia suhteessa puolueen saamaan äänimäärään → seats allocated based on vote share

• Listavaali: äänestäjät valitsevat ehdokkaan puolueen listalta → voters choose a candidate from party lists

• Suomessa käytetään d’Hondtin menetelmää → votes are counted with d’Hondt method

• Eniten ääniä saanut ehdokas saa koko puolueen äänimäärän vertausluvuksi → candidate with most votes gets proportional credit

• Mitä isommat vaalipiirit, sitä paremmin suhteellisuus toteutuu → bigger districts give better proportionality

Vaalitapojen etuja ja haittoja (Pros & cons of voting systems)

Enemmistövaalitavan edut:

• Selkeästi näkyy, kuka voittaa/häviää → clear winners and losers

• Puoluekenttä ei hajoa → party system remains stable

Enemmistövaalitavan haitat:

• Vain voittaja huomioidaan → nearly half of votes may be ignored

• Vähäiset vaihtoehdot äänestäjille → few choices for voters

Suhteellisen vaalitavan edut:

• Heijastaa kansan poliittista mielipidettä laajasti → represents public opinion better

• Pienet puolueet saavat edustajia → small parties get seats

• Ääniä ei mene hukkaan → no wasted votes

• Sukupuolten tasa-arvo → favors women’s representation

Suhteellisen vaalitavan haitat:

• Hajanaisempi puoluekenttä → fragmented party system, harder to govern

• Pienissä vaalipiireissä tarvitaan suurempi kannatus läpimenoon → smaller districts have higher effective thresholds

17. Valtiota aina tarvitaan, jos elää ja kuolla aiotaan

State is always needed if people are to live and die

Valtiolla on oltava sääntöjä – The state must have rules

• Valtiosäännössä määritellään valtion keskeiset periaatteet – Constitution defines key principles of the state

• Kertoo, miten valtio toimii ja eri elimet tekevät päätöksiä – Explains how government and institutions work

• Suomi on tasavalta, valta kuuluu kansalle, valta jaettu eduskunta, hallitus, presidentti – Finland is a republic; power belongs to the people, divided among Parliament, Government, and President

• Sisältää kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet – Includes citizens’ rights and duties

• Perustuslaki on valtiosäännön keskeisin osa – Constitution is the core of the state law

Vallan kolmijako (Montesquieu) – Separation of powers (Montesquieu)

• Lainsäädäntövalta: eduskunta – Legislative: Parliament

• Toimeenpanovalta: presidentti + hallitus – Executive: President + Government

• Tuomiovalta: riippumattomat tuomioistuimet – Judicial: Independent courts

• Vallan jakaminen estää vallan keskittymisen – Prevents concentration of power

• Vallan keskittäminen = diktatuuri tai kuningaskunta (perinnöllinen valta) – Centralized power = dictatorship or monarchy

Yhtenäisvaltio vs. liittovaltio – Unitary state vs. federal state

• Suomi yhtenäisvaltio, eduskunta päättää kuntien tehtävistä – Finland is a unitary state, Parliament decides municipal roles

• Liittovaltiossa keskushallinto ja osavaltiot jakavat tehtävät – In a federation, central government and states share power

Parlamentarismin periaate – Principle of parliamentarism

• Eduskunta valvoo hallitusvaltaa – Parliament supervises government

Hyvä hallinto – Good governance

• Perustuu lakeihin, puolueeton, tehokas – Based on laws, impartial, efficient

• Kolme hallinnon tasoa: keskushallinto, aluehallinto, paikallishallinto – Three levels: central, regional, local administration

• Keskushallinto ohjaa koko maan kehitystä – Central government manages national development

• Ministeriöt hoitavat omia alojaan, ministeri johtaa – Ministries manage sectors, minister leads

• Paikallishallinto: kunnat ja hyvinvointialueet – Local gov: municipalities and welfare regions

• Aluehallinto: AVI, ELY, maakunnat – Regional gov: Regional State Admin Agencies, Centres for Economic Development, Transport and the Environment, counties

Byrokratia – kirous vai siunaus? – Bureaucracy – curse or blessing?

• Selkeät ohjeet, puolueeton päätöksenteko – Clear rules, impartial decisions

• Takaa demokratian ja perusoikeudet – Ensures democracy and basic rights

• Huonoja puolia: hidas, monimutkainen, vaikea asioida – Drawbacks: slow, complex, hard to navigate

• Normienpurku helpottaa mutta liika voi olla vaarallista – Reducing rules can help but too much is dangerous

• Hallintolaki suojaa kansalaisia ja velvoittaa viranomaiset auttamaan – Administrative law protects citizens and obliges authorities to help

18. Kunta ja hyvinvointialue palveluksessasi

Municipalities and wellbeing regions at your service

Jokaisella meistä on oma kotikunta – Everyone has a home municipality

• Asukkaat perusjäseniä: äänioikeus, ehdolle asettuminen, luottamustoimet – Residents can vote, run for office, hold positions

• Veronmaksuvelvollisuus – Must pay municipal taxes

• Kunnan palvelut, kuntalaisaloitteet, valitukset – Access services, make initiatives, file complaints

Kunnat edistävät asukkaidensa hyvinvointia – Municipalities promote residents’ wellbeing
Kunnilla itsehallinto – Municipalities have self-government

Sote-uudistus → vastuu siirtyi hyvinvointialueille – Social & health reform moved SOTE + rescue services to wellbeing regions

• Kunnat vastaavat edelleen: varhaiskasvatus, perusopetus, maankäyttö, ympäristöpalvelut – Municipalities still handle early education, basic school, land use, environmental services

• Vapaaehtoiset palvelut: 2nd level schools, swimming halls, sports facilities – Optional services

Kunta päättää itse, miten hoitaa tehtävät – Municipality chooses how to organize services

• Yhteistyö tai ostopalvelut – Cooperation or buying services

Kunnan tulot – Municipal income

• Kunnallisvero, kiinteistö- ja yhteisöverot – Municipal tax, property & corporate taxes

• Valtionosuudet – State funding

• Palvelumaksut + muut tulot – Service fees + other income

Kunnallisvaalit – Municipal elections

• Valtuusto valitaan 4 vuoden välein – Council elected every 4 years

• Valtuustolla ylin päätösvalta (budjetti, isot päätökset) – Highest decision-making power (budget etc.)

• Kunnanhallitus toimeenpanee ja valmistelee – Municipal board executes and prepares decisions

• Lautakunnat valmistelevat oman alansa asiat – Committees prepare issues for the council

Hyvinvointialueet

Wellbeing regions

Aluevaltuusto = ylin päätösvalta – Regional council = highest authority

• Vaalilla valittu – Elected

• Voi perustaa lautakuntia ja johtokuntia – Can form committees and boards

Aluehallitus käyttää toimeenpanovaltaa – Regional board uses executive power

Rahoitus tulee suoraan valtiolta → vähentää itsevaltaa – Funding comes from the state → reduces autonomy

Hyvinvointialueen tehtäviä – Tasks of wellbeing regions

• Perusterveydenhuolto – Basic healthcare

• Erikoissairaanhoito – Specialized healthcare

• Sosiaalihuolto – Social services

• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut – Services for children, youth, families

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut – Mental health & addiction services

• Vammaispalvelut – Disability services

• Oppilashuolto (kuraattori, terveydenhoitaja) – Student welfare (counsellor, nurse)

• Pelastustoimi ja ensihoito – Rescue services & emergency care

19. EDUSKUNTA | RIKSDAGEN

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle → eduskunta – State power in Finland belongs to the people → represented by Parliament
Perustuslaki 2 § – Constitution §2

Eduskuntavaalit – Parliamentary elections

• Vaalien välistä aikaa kutsutaan vaalikaudeksi – The period between elections = parliamentary term

• Pidetään joka 4. vuosi – Held every 4 years

• Oikeusministeriö järjestää vaalit – Ministry of Justice organizes elections

• Valitaan 200 kansanedustajaa – 200 MPs elected

Hallitus – Oppositio – Government – Opposition

• Hallitus = Valtioneuvosto – Government = Council of State

• Tehtävä: lakien valmistelu – Task: prepare laws

• 19 ministeriä, jokaisella oma ala – 19 ministers, each responsible for a sector

• Yli puolet kansanedustajista hallituksen puolueista – Majority belong to government parties

• Oppositio – Opposition

• Eivät kuulu hallitukseen – Not in government

• Tehtävä: tarjota vaihtoehtoja – Task: propose alternatives

Palkkiot – Salaries

• Kansanedustaja – Member of Parliament

• Puhemies / varapuhemies – Speaker / Deputy Speaker

Suomen parlamentaarinen järjestelmä – Finnish parliamentary system

• Kansalaiset valitsevat eduskunnan – Citizens elect Parliament

• Eduskunta säätää lait, hyväksyy talousarvion – Parliament passes laws, approves budget

• Presidentti nimittää pääministerin ja ministerit – President appoints PM + ministers

• Hallituksen tehtävä: lakien ja talousarvion valmistelu, toimeenpano – Government prepares laws/budget, implements decisions

Istuntokaudet – Parliament sessions

• Kevätistuntokausi: helmikuu–kesäkuu – Spring session: Feb–Jun

• Syysistuntokausi: syyskuu–joulukuu – Autumn session: Sep–Dec

• Jatkuu tammikuulle, jos budjetti ei valmis – Extended if budget incomplete

Viikko eduskunnassa – Parliament week

• Ti–Pe: valiokuntien kokoukset + täysistunnot – Tue–Fri: committee meetings + plenary sessions

Valiokunnat – Committees

• Erikoisvaliokunnat esim. perustuslaki, ulkoasiat, talous, sosiaali & terveys – Special committees e.g., Constitution, Foreign Affairs, Finance, Social & Health

• Tärkeät päätökset valmistellaan valiokunnissa – Key decisions prepared in committees

• Kuulee asiantuntijoita ja viranomaisia – Hear experts & officials

Lakiehdotusten käsittely – Processing law proposals

• Hallitus tai kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen – Proposal by Government or MP

• Lähetekeskustelu → valiokuntakäsittely → täysistunto – Referral debate → committee → plenary

• Kansalaisaloite = kansalaisen tekemä lakialoite – Citizen initiative = citizen’s proposal for a law

Työpaja / Reflection questions

1. Miten nuorilla menee alueellanne? – How are young people doing in your area?

2. Mitä haluaisitte muuttaa alueellanne, Suomessa, maailmassa? – What would you like to change locally, nationally, globally?

3. Mitä haluaisitte tietää päätöksenteosta ja kansanedustajien työstä? – What do you want to know about decision-making and MPs’ work?

20. Hallitus – toimeenpanovallan haltija

Valtioneuvosto = Suomen hallitus – Council of State = Finnish Government

• Pääministeri + tarvittava määrä ministereitä – Prime Minister + necessary ministers

• Johtaa koko Suomen hallintoa – Leads all Finnish administration

• Ministeriöt – Ministries

Valtioneuvoston tehtävät – Government tasks (see textbook p.160)

• Lakiesitysten valmistelu – Preparing law proposals

• Eduskunnan ja presidentin päätösten toimeenpano – Implementing Parliament & President decisions

• EU-asioiden valmistelu – Preparing EU matters

• Ministerit osallistuvat EU:n ministerineuvostoon – Ministers participate in EU Council meetings

• Tulo- ja menoarvion valmistelu – Preparing budget

• Keskushallinnon johtaminen (ministeriöt, keskusvirastot) – Leading central administration

• Yhteiskunnan kehityksen seuraaminen ja ohjaaminen – Monitoring & guiding societal development

Hallituksen muodostaminen – Forming the Government

• Eduskuntavaalien tuloksen perusteella – Based on parliamentary election results

• Eniten ääniä saanut puolue aloittaa neuvottelut hallituspohjasta – Party with most seats starts negotiations for government base

• Eduskunta valitsee pääministeriehdokkaan ja äänestää luottamuksesta – Parliament selects PM candidate and votes confidence

• Hallitusohjelma neuvotellaan puolueiden kesken – Parties negotiate government program

• Parlamentarismin periaate: hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta – Parliamentary principle: government must have Parliament’s confidence

• Luottamuslausehäviö → hallitus eroaa – No confidence → government resigns

• Pääministerin eroaminen → koko hallitus eroaa – PM resignation → entire government resigns

• Hallitus eroaa vaalikauden päättyessä – Government resigns at end of term

Nykyinen hallitus – Current Government

Toiminta – Government activities

• Ministerivaliokunnat: valmistelevat asioita – Ministerial committees prepare matters

• Pääministeri johtaa – Prime Minister leads

• Valtioneuvoston yleisistunto = virallinen päätöksenteko – Plenary session = official decision-making

• Iltakoulu: valmistellaan käsiteltäviä päätöksiä – Evening session: prepare decisions

• Budjettiriihi: budjettiesitys – Budget summit: budget proposal

• Presidentin esittely & Valtioneuvoston istunto – Presentation to President & Government session

21. Presidentti – kansakunnan keulahahmo

Esimerkkejä todellisista valtaoikeuksista – Real powers of the President

• Armahdusoikeus – Right of pardon

• Nimitysvalta – Right to appoint officials

• Ulkopoliittinen valta yhdessä valtioneuvoston kanssa – Foreign policy power together with the government

• Eduskunnan hajottaminen (pääministerin aloite) – Dissolving Parliament (PM initiative)

• Armeijan ylipäällikkö; voi puuttua päätöksiin myös rauhan aikana – Commander-in-chief; can intervene even in peacetime

Esimerkkejä muodollisesta vallankäytöstä ilman todellista vaikutusvaltaa – Formal powers without real influence

• Hallituksen nimittäminen ja eron myöntäminen – Appointing & dismissing government

• Lakien vahvistaminen – Ratifying laws

Esimerkkejä seremoniallisesta vallasta – Ceremonial powers

• Ylennysten ja kunniamerkkien myöntäminen – Awards & decorations

• Erilaisten tilaisuuksien suojeleminen – Patronage of events

• Itsenäisyyspäivän muodollisuudet – Independence Day formalities

• Valtiopäivien avaaminen – Opening Parliament sessions

Esimerkkejä arvovallasta – Influence based on prestige

• Sidoksissa presidentin persoonaan ja suosioon – Depends on personality & popularity

• Presidentin mielipiteen kuunteleminen – People listen to the President

• Huomion saaminen mediassa – Media attention

Presidentin todellinen vaikutus – Real influence

• Valtaa kavennettu vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa – Powers reduced in 2000 constitution reform

• Johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hallituksen kanssa – Leads foreign & security policy with government

• EU-asioissa pääministeri edustaa Suomea – PM represents Finland in EU

• Presidentti voi luoda henkilökohtaisia suhteita johtajiin – Can build personal relationships with world leaders (e.g., Russia, USA)

• Sisäpoliittinen valta melko muodollista – Domestic power mostly formal (e.g., confirming laws, appointing government)

• Nimitysvaltaa käytetään hallituksen ehdotusten mukaan, joskus omaa tahtoa käyttäen – Appointment power mostly per government proposals, sometimes personal discretion

Armeijan ylipäällikkö – Commander-in-chief

• Kriisiaikana johtajuus siirtyy ammattisotilaalle – In crisis, military professionals take command

• Turvallisuuspoliittisen päätöksenteon ytimessä kuitenkin edelleen – Still central in security decision-making

Mielipidevalta – Influence on public opinion

• Presidentti voi vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin ja keskusteluun – Can shape public opinion & societal debate

• Liiallinen sekaantuminen hallituksen asioihin voi aiheuttaa ristiriitoja – Overstepping PM/government matters can cause conflicts

Valta vaihtelee asiasta riippuen: seremoniallista tai todellista – Power varies by issue: ceremonial or real

Jakso 1 – Demokratia ja kansalaisyhteiskunta

(Democracy & civil society)

• Hyvä yhteiskunta = kansalaisyhteiskunta → kansalaiset osallistuvat aktiivisesti. (Good society = civil society → citizens participate actively)

• Demokratia = kansanvalta:

  • Suora demokratia → kansalaiset vaikuttavat itse päätöksiin. (Direct democracy → citizens make decisions directly)

  • Epäsuora demokratia → kansalaiset valitsevat edustajat. (Representative democracy → citizens elect representatives)

• Aktiivisuus ja osallistuminen tärkeitä demokratian toimivuudelle. (Active participation is important)

• Perusoikeudet: sananvapaus, yhdistymisvapaus, äänioikeus. (Fundamental rights: freedom of speech, association, voting)

• Demokratia liittyy oikeusvaltioon → lakeja noudatetaan, päätöksistä voi valittaa, ihmiset tasa-arvoisia lain edessä. (Rule of law: obey laws, appeal decisions, equality before law)

• Tasa-arvo monimuotoista: mahdollisuudet, alueet, sukupuolet. (Equality in opportunities, regions, genders)

Jakso 2 – Väestö ja maahanmuutto

(Population & immigration)

• Suomen väestö ikääntyy → suurten ikäluokkien eläköityminen, pieni työikäinen väestö → huoltosuhde heikkenee. (Aging population → fewer workers vs retirees → welfare ratio declines)

• Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin → työ ja opiskelu. (Rural → urban migration)

• Muuttotappiokunnat: vähän työpaikkoja, ikääntynyt väestö. (Loss regions: few jobs, older population)

• Muuttovoittokunnat: nuorempaa väkeä, lapset, mutta kalliit asunnot. (Gain regions: young families, expensive housing)

• Ihmiset muuttavat → ihmissuhteet, työ, opiskelu, turva. (Reasons for migration)

• Ulkomaalaisten määrä kasvanut 1990-luvulta → EU-jäsenyys, globalisaatio, sodat/kriisit. (Increase in foreign nationals due to EU, globalization, conflicts)

• Humanitaarinen maahanmuutto pieni osa, mutta keskustelua hallitsee. (Humanitarian migration small, still dominates discussion)

Jakso 3 – Hyvinvointivaltio

(Welfare state)

• Pohjoismainen hyvinvointivaltio → valtio ja kunnat vastaa hyvinvoinnista. (State & municipalities provide welfare)

• Julkiset palvelut maksavat vähän, tulonsiirrot verotuloilla. (Public services low-cost, funded by taxes)

• Tasa-arvo ja turva: koulutus maksutonta, ketään ei jätetä heitteille. (Equality & security: free education, social safety)

• Perustulo → ehdotus ongelmien korjaamiseen:

  • Kannattajat → lisää toimeliaisuutta, vähemmän byrokratiaa. (Supporters → more activity, less bureaucracy)

  • Vastustajat → kallis, kannustinloukut. (Opponents → costly, incentive traps)

• Köyhyyttä ja syrjäytymistä Suomessa edelleen. (Poverty and exclusion exist)

• Politiikka jakaa mielipiteitä → vasemmisto vs oikeisto hyvinvointivaltion vastuusta. (Left vs right on welfare state role)

Jakso 4 – Politiikka ja puolueet

(Politics & political parties)

• Politiikka = yhteisten asioiden hoitamista → tarvitaan kompromisseja. (Politics = managing common affairs → compromises needed)

• Politiikan lukutaito auttaa ymmärtämään motiiveja, tavoitteita ja puheita. (Political literacy helps understand motives, goals, speeches)

• Puolueet ovat keskeisiä edustuksellisessa demokratiassa. (Parties essential for representative democracy)

• Suomessa monipuoluejärjestelmä: oikeisto vs vasemmisto. (Multi-party system: right vs left)

  • Vasemmisto → tasa-arvo, yhteisvastuu, julkisen vallan rooli. (Left → equality, shared responsibility, public role)

  • Oikeisto → yksilön vastuu, yrittäjyys, vähemmän julkista valtaa. (Right → individual responsibility, entrepreneurship, less public role)

• Eroja puolueiden välillä ilmastonmuutos, maahanmuutto, EU. (Differences in climate, immigration, EU views)

Jakso 5 – Vaikuttaminen ja media

(Influence & media)

• Valta voi perustua asemaan, tietoon, talouteen, luonteeseen. (Power from position, knowledge, money, personality)

• Vaikuttamistavat: äänestäminen, somessa, kulutustottumuksilla. (Voting, social media, consumption)

• Tehokkain vaikutus → asian valmisteluvaiheessa. (Best timing = during preparation)

• Vapaa ja monimuotoinen media tärkeää → eri näkökulmat keskusteluun. (Free media → multiple perspectives)

• Sosiaalinen media heikentänyt perinteisen median valtaa. (Social media reduces traditional media power)

• Kansalaisjärjestöt ja työmarkkinajärjestöt vaikuttavat päätöksentekoon. (NGOs & labor unions influence decisions)

• Vaalit → keskeinen osa edustuksellista demokratiaa. (Elections key in representative democracy)

• Suhteellinen vaalitapa → puolueet saavat edustajia kannatuksen mukaan. (Proportional system)

Jakso 6 – Hallinto ja valtio

(Administration & state)

• Hyvä hallinto → lakeihin perustuva, tasapuolinen → byrokratiaa. (Good governance → law-based, equal → bureaucracy)

• Kunnat tuottavat peruspalvelut, voivat verottaa. (Municipal services & taxation)

• Kuntien päätöksentekijät: valtuusto, hallitus, lautakunnat. (Municipal decision-makers)

• Eduskunta = korkein vallankäyttäjä → säätää lait, budjetti, valiokunnat, täysistunnot. (Parliament = supreme power → laws, budget, committees, plenary)

• Hallitus = toimeenpano → pääministeri johtaa, eduskunta valvoo. (Government = executive → PM leads, Parliament supervises)

• Enemmistöhallitus → päätökset läpi, oppositio valvoo. (Majority government → decisions pass, opposition supervises)

• Presidentti → vähän sisävaltaa, johtaa ulkopolitiikkaa hallituksen kanssa, arvovaltaa. (President → minor domestic power, leads foreign policy, prestige)