Argumentointivirheet

• ad hominem

  • Argumentointivirhe, jossa ei arvioida argumenttia, vaan arvostellaan argumentin esittäjää.

  • Tarkoituksena on viedä henkilön uskottavuutta.

Argumenttit

• argumentti

  • Väitteen/johtopäätöksen ja siihen liittyvän perustelun muodostama kokonaisuus.

Logiikka

• deduktio

  • Logiikassa pätevä päättely, joka säilyttää premissien totuuden johtopäätöksiin.

• induktio

  • Päättely, jossa aiemmista tapauksista tai kokemuksista päätellään yleistävä väite.

  • Voi osua oikeaan, mutta voi olla myös virheellinen yleistys.

  • Esimerkki: "Filosofi Sokrates oli mies, filosofi Kant oli mies, siis kaikki filosofit ovat miehiä."

• syllogismi

  • Logiikassa premissien ja johtopäätöksen muodostama päättelykokonaisuus.

• premissi

  • Logiikan syllogismin alkuoletus.

• johtopäätös

  • Logiikassa premissien perusteella pääteltävä tulos tai perusteluista seuraava päätelmä.

• vastaesimerkki

  • Argumentoinnin keino, jossa yleistävän väitteen kritiikiksi etsitään tapaus, joka kumoaa yleistyksen.

Metafysiikka

• determinismi

  • Metafyysinen kanta, jonka mukaan kaikki on ennalta määrättyä.

  • Tulevaisuus voi olla vain yhdenlainen.

• indeterminismi

  • Metafyysinen käsitys, jonka mukaan kaikki ei ole ennalta määrättyä.

  • Sattuma tai vapaa tahto voivat vaikuttaa tapahtumiin.

• teleologinen selittäminen

  • Tapahtumia selitetään tarkoituksilla ja päämäärillä.

• tahdonvapaus

  • Metafyysinen oletus, jonka mukaan ihmisillä on aito vapaus valita omia valintojaan.

  • Valinnat eivät ole ennaltamäärättyjä; mahdollisia valintoja on useita.

Ontologia

• ontologia

  • Filosofian osa-alue, joka tutkii olemista ja olemassaoloa sekä sen luonteen.

  • Liittyy läheisesti maailmankuvaan ja todellisuuskäsitykseen.

• dualismi

  • Ontologian kanta, jonka mukaan on olemassa kaksi substanssia tai kahta eri tyyppistä olemassaoloa (aineellinen ja sielullinen).

• monismi

  • Ontologinen kanta, jonka mukaan todellisuus perustuu yhteen substanssiin, joka voi olla joko henki tai materia.

• materialismi

  • Ontologian kanta, jonka mukaan todellisuus on aineellista.

Tietoteoria

• empirismi

  • Tieto-opin kanta, jonka mukaan tärkein ja luotettavin tiedonlähde on kokemuksellinen tieto; vastakohta rationalismi.

• rationalismi

  • Tieto-opin kanta, jonka mukaan tärkein luotettava tiedon lähde on järkeily ja päättely; vastakohta empirismi.

• epistemologia

  • Tieto-oppi eli filosofian osa-alue, joka tutkii tiedon olemusta, rajoja ja mahdollisuuksia.

• realismi

  • Jonkin pitäminen todellisena.

• skeptismi

  • Epäilemistä ja varman tiedon mahdollisuuden kieltämistä tarkoittava tieto-opin kanta.

Tieteet

• kokeellinen tutkimus

  • Erityisesti luonnontieteille tyypillinen tutkimustapa, jossa tehdään kokeita ja testataan hypoteeseja ja teorioita.

• empiiriset tieteet

  • Kokeelliset tieteet, kuten kemia ja fysiikka.

• luonnontieteet

  • Tieteet, jotka tutkivat luontoa ja sen ilmiöitä, kuten fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja lääketiede.

Muita käsitteitä

• humanistiset tieteet

  • Ihmistieteet, kuten historia, kielitiede tai filosofia.

• käsite

  • Selkeän ajatuksen merkityssisältö; sanan tai lauseen merkitys.

• käsiteellinen tieto

  • Tietoa, joka perustuu sanojen ja lauseiden merkityksiin, ei havainnoimiseen tai kokeelliseen tutkimukseen.

• käytännöllinen filosofia

  • Filosofian osa-alueet, jotka vaikuttavat etiikkaan ja yhteiskuntaan.

• logiikka

  • Filosofian osa-alue, joka tutkii muodollista päättelyä ja sen sääntöjä.

• henkinen todellisuus

  • Ei-aineellinen todellisuus, kuten mielen sisällöt tai yliluonnollinen todellisuus.

• idealismi

  • Ontologian suuntaus, jonka mukaan todellisuus on henkistä.

• subjektiivinen

  • Yksilön uskomuksista ja kokemuksista riippuva käsitys.

• objektiivinen

  • Puolueeton, ulkopuolelta tarkasteleva näkökulma.

• supeuden periaate

  • Filosofinen käytäntö, jossa argumenttia tarkastellaan hyväntahtoisesti sen tarkoituksen mukaan.