Untitled
ww1 Seuraukset
Ensimmäinen maailmansota oli siihen astisen historian laajamittaisin ja tuhoisin sota.
Sodan aiheuttamat inhimilliset menetykset olivat valtavat:
Kuolleita oli yhteensä noin ihmistä.
Haavoittuneita oli yhteensä noin ihmistä.
Sodan keskeiset yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikutukset:
Muutti perustavanlaatuisesti ihmisten maailmankuvaa.
Käynnisti kolonismin eli imperialistisen siirtomaajärjestelmän hiipumisen.
Johti useiden uusien valtioiden syntyyn ja itsenäistymiseen Keski- ja Itä-Euroopassa, joista näkyvimpänä esimerkkinä on Suomi.
Sodan päättänyt Versailles'n sopimus kylvi ankarilla ehdoillaan ja talousahdingollaan siemenet toiselle maailmansodalle.
Sotaa Edeltänyt Eurooppa:
Rauhankausi ja tulevaisuudenusko:
Ennen sodan syttymistä Euroopassa vallitsi pitkä rauhallinen kausi.
Yhteiskunnassa vallitsi vahva optimismi ja usko tulevaisuuteen.
Luotettiin siihen, että tiede pystyy ratkaisemaan kaikki ihmiskunnan ongelmat.
Pasifismi oli laaja ja merkittävä aatesuuntaus.
Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja suffragettiliike:
Rauhallisen pinnan alla oli valtavaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta.
Naisilla ei ollut äänioikeutta.
Naisten äänioikeutta vaatimat suffragetit (safragetit) taistelivat oikeuksiensa puolesta raivokkaasti, käyttäen keinoinaan jopa pommi-iskuja.
Imperialismi, Nationalismi Ja Sotilasliitot
Suurvaltojen välinen kilpailu ja voimatasapaino:
Saksa oli noussut valtavaksi teollisuusmahniksi vuodesta alkaen.
Aikakauden muut keskeiset suurvallat olivat Ranska, Iso-Britannia, Venäjä, Itävalta-Unkari ja Osmanien valtakunta.
Osmanien valtakunnasta käytettiin nimitystä "Euroopan sairas mies".
Sodan keskeiset taustatekijät:
Nationalismi: Vahvistunut kansallisuusaate sai jokaisen kansan pitämään itseään muita parempana.
Imperialismi: Kiristynyt kilpailu siirtomaista ja luonnonvaroista erityisesti Afrikassa.
Massiivinen asevarustelu: Armeijoiden joukkojen määrät tuplaantuivat, ja suurvallat valmistautuivat tulevaan konfliktiin.
Euroopan jakautuminen sotilasliittoihin:
Ympärysvallat: Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä.
Keskusvallat: Saksa, Itävalta-Unkari ja Osmanien valtakunta (Turkki).
Sarajevon Laukaukset Ja Sodan Eskaloituminen Juoksuhautasodaksi
Balkanin alueen jännitteet:
Balkan tunnettiin Euroopan "ruutitynnyrinä".
Serbialainen nationalismi ja Itävalta-Unkarin halu saada Bosnia hallintaansa loivat alueelle erittäin räjähdysherkän tilanteen.
Sodan syttymisen viisivaiheinen eskalaatio:
Frans Ferdinandin salamurha Sarajevossa toimi sodan sytyttäneenä kipinänä.
Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle.
Venäjä aloitti armeijansa mobilisoinnin.
Saksa hyökkäsi Ranskaan.
Iso-Britannia julisti sodan Saksalle.
Sodankäynnin luonne ja teknologinen murros:
Eskalaatio johti laajoihin asemasotiin ja juoksuhautasotaan, joissa ihmisten olosuhteet olivat järkyttävät.
Uudet aseteknologiat muuttivat sodankäynnin täysin:
Konekiväärit.
Sukellusveneet.
Panssarivaunut.
Lentokoneet, joita käytettiin pääasiassa tiedustelussa.
Kemialliset taistelukaasut, kuten kloori ja fosgeeni.
Sodan suurimmat ja tuhoisimmat taistelut käytiin Verdunissa ja Sommessa, joissa menetettiin miljoonia ihmishenkiä ja jotka edustavat sodan kauhuja ilmeisimmillään.
Propaganda Ja Sensuuri
Totaalisen sodan periaatteet:
Koko yhteiskunta mobilisoitiin sodankäyntiä varten.
Kaikki mahdolliset resurssit ja koko väestö valjastettiin tukemaan sotaponnistuksia.
Naiset joutuivat ja pääsivät mukaan työelämään sekä yhteiskunnan toimintojen pyörittämiseen sotilaiden ollessa rintamalla.
Tiedonhallinta ja mielipiteiden muokkaus:
Kansan tuen säilyttäminen oli sodan voittamisen kannalta ratkaisevan tärkeää.
Propagandaa käytettiin muokkaamaan ihmisten mielipiteitä valheiden, liioittelun ja tunteisiin vetoamisen avulla.
Hallitus kontrolloi tiedonkulkua täysin tiukalla sensuurilla, joten kansalaiset eivät saaneet tietää koko totuutta sodan tilanteesta.
Versailles'n Sopimus Ja Talousromahdu
Saksan antautuminen ja sodan loppu:
Saksa antautui marraskuussa .
Antautumiseen vaikuttivat sota kahdella rintamalla, Yhdysvaltojen liittyminen sotaan sekä Saksan sisäinen nälänhätä ja kaikkien resurssien loppuunkuluminen.
Versailles'n rauhansopimus:
Sopimus oli ehdoiltaan todella ankara Saksalle.
Saksa velvoitettiin maksamaan valtavat sotakorvaukset ja se menetti huomattavasti alueitaan.
Ehdot johtivat Saksassa täydelliseen talouskatastrofiin ja hyperinflaatioon, jossa hinnat nousivat miljardeja prosentteja.
Kansainliiton perustaminen:
Perustettiin elimenä yrittämään estää tulevat sodat.
Yhdysvallat ei koskaan liittynyt Kansainliiton jäseneksi, mikä heikensi sen toimintaedellytyksiä.
Venäjän Vallankumous Ja Suomen Itsenäistyminen
Venäjän sisäinen kriisi:
Venäjä ajautui sota-aikana täydelliseen kaaokseen valitsevan köyhyyden, tsaarin itsevaltaisen hallinnon ja huonon sotamenestyksen seurauksena.
Hovissa suurta valtaa käyttänyt Grigori Rasputin murhattiin vuonna .
Bolševikkien valtaannousu ja V. I. Lenin:
Lenin ja bolševikit nousivat valtaan luvaten kansalle "maata, leipää ja rauhaa".
Lenin lupasi myös toteuttaa kansojen itsemääräämisoikeuden ja antaa eri kansallisuuksille itsenäisyyden.
Neuvostoliiton synty ja Suomen itsenäistyminen:
Bolševikkien suorittama vallankumous johti lopulta Neuvostoliiton syntymiseen.
Venäjän valtion romahdus ja kaaostila tarjosivat Suomelle historiallisen tilaisuuden.