psyka 5 käsitteet
Affekti
eli emotionaalinen reaktio. Sana viittaa erityisesti emootioiden
biologiseen ulottuvuuteen.
Aggressiivisuus
tarkoittaa tahallista vahingoittavaa käyttäytymistä tai sillä uhkaamista.
Altruismi
Toisia hyödyttävä toiminta, josta tekijä ei odota hyötyvänsä.
Ambivalenssi
eli sisäinen ristiriita. Vastakkaisten tarpeiden tai tunteiden esiintyminen samanaikaisesti.
Analyysiyksikkö
Laadullisessa tutkimuksessa aineisto voidaan jakaa pieniin osiin, joita nimitetään analyysiyksiköiksi.
Analyyttinen älykkyys
Robert Sternbergin esittämä älykkyyden alalaji, kyky ajatella analyyttisesti ja päätellä loogisesti, älykkyystesteissä mitattava ”testiälykkyys”.
Arviointiarkuus
Yksilön käyttäytymistä ohjaa pelko siitä, miten muut arvioivat hänen käyttäytymistään.
Asenne
Ihmisen kielteinen tai myönteinen suhtautuminen johonkin kohteeseen.
Attribuutio
tarkoittaa käyttäytymisen syitä koskevia selityksiä.
Attribuution peruserhe
Taipumus jättää kontekstin vaikutus huomiotta selitettäessä toisen ihmisen toimintaa.
Autonomia
eli itsemäärääminen on yksi sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö voi itse säädellä omaa toimintaansa, toiminta koetaan vahvemmin sisäisesti motivoivana.
Avaintarina
Narratiivisen identiteetin kannalta tärkeä tapahtuma ja sitä kuvaava kertomus.
Avaruudellinen älykkyys
Gardnerin älykkyyden laji, kyky tehdä tarkkoja havaintoja ympäristöstä ja kyky tuottaa ja manipuloida mielikuvia erilaisista objekteista. Vrt. hahmotuskyky ja mentaalinen rotaatio.
Avoin ongelma
Ongelma, johon ei ole oikeata ratkaisua.
B
BAS/BIS -teoria
Behavioral activation system/behavioral inhibition system on Jeffrey Grayn neurobiologisiin tutkimuksiin perustuva näkemys BAS-järjestelmän aktivoitumisesta silloin, kun ihminen tavoittelee palkkiota ja on tunteiltaan myönteinen. BIS-järjestelmä aivoissa liittyy puolestaan vaaraan, uhkaan ja rangaistuksen
välttämiseen.
Behaviorismi
Ks. behavioristinen psykologia.
Behavioristinen psykologia
on 1910-luvulla syntynyt psykologian suuntaus, jossa korostetaan ihmisen käyttäytymisen tutkimista objektiivisin menetelmin, ulkoapäin havainnoiden. Behaviorismi oli tieteellisen psykologian valtavirtaus noin 1960-luvulle saakka.
Big Five
Viiden suuren persoonallisuuspiirteen malli, jonka keskeisiä tutkijoita ovat Paul Costa ja Robert McCrae.
C
CAT
Children Apperception Test, projektiivinen persoonallisuustesti lasten testaamiseen.
D
Defensiivinen pessimismi
on odotusten asettamista matalalle ja mahdolliseen kielteiseen lopputulokseen varautumista. Tällä tavoin saadaan ahdistuneisuutta hallintaan ja kestetään hankalia tunteita ja kielteisiä käsityksiä itsestä suorituksen aikana.
Defenssit
eli puolustuskeinot ovat tiedostamattomia keinoja, joiden avulla ihmisen on psyykkistä tasapainoa ylläpitäessään mahdollista olla kohtaamatta tosiasioita, tunteita tai ajatuksia.
Dekategorisointi
Pyrkimys korostaa ihmisten yksilöllisyyttä ryhmäjäsenyyksien sijaan.
Divergentti ajattelu
Luovan ajattelun muoto, jossa tavoitteena on tuottaa runsaasti erilaisia ideoita
E
Edistävä motivaatio
viittaa haluun tutkia uusia mahdollisuuksia ja saavuttaa palkkioita myös silloin, kun tavoittelemiseen liittyy mahdollisuus menettää jotain jo saavutettua.
Ego
eli minä. Psykodynaamisen psykologian psyyken osa, jonka tehtävänä on tasapainotella idin ja superegon välillä ja ohjata toimintaa tosiasiat huomioon ottaen.
Eheys
viittaa narratiivisessa psykologiassa tarinan yhtenäisyyteen.
Ehkäisevä motivaatio
viittaa haluun välttää menettämistä, ikäviä seurauksia sekä haluun varjella ja ylläpitää jo olemassa olevaa hyvää.
Eksplisiittinen asenne
Asenne, jonka ihminen itse tiedostaa.
Ekstroversio
eli ulospäin suuntautuneisuus.
Empatia
Kokemus siitä, että ymmärtää toisen tunnetilan.
Empatiateoria
esittää, että yksilö auttaa, koska haluaa lieventää toisen kärsimystä.
Ennakkoluulo
Kielteisesti sävyttynyt käyttäytyminen, tunne tai asenne, joka kohdistuu toiseen ihmiseen tämän ryhmäjäsenyyden perusteella.
Epämukavuuden helpottamismalli
olettaa, että ihminen auttaa lievittääkseen omaa ahdistustaan, joka aiheutuu toisen kärsimyksen näkemisestä.
Epärealistinen optimismi
on liian suurten tavoitteiden asettamista ja omien mahdollisuuksien yliarvioimista.
Epigeneettiset muutokset
DNA-juosteen pinnalla olevissa molekyyleissä tapahtuvat muutokset, jotka voivat vaikuttaa geeniekspressioon.
Epigenomi
Epigeneettisten ominaisuuksien muodostama kokonaisuus. Ks. epigeneettiset muutokset.
Esitys
on teatterimetafora. Sillä viitataan keinoihin, joilla pyrimme saamaan muut, erityisesti meille tärkeät ihmiset, näkemään meidät haluamallamme tavalla.
Etuotsalohko
Aivojen osa, jossa säädellään ja ohjataan tavoitteellista toimintaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja tunteita ja jossa sijaitsee myös työmuistitoimintoja.
Eugeniikka
eli rotuhygienia, rodunjalostusoppi. Rasistinen ja epätieteellinen ideologia siitä, että on olemassa puhtaita rotuja, joita voidaan vaalia rajoittamalla jonkin väestönosan oikeutta elää ja jatkaa sukua, esimerkiksi pakkosteriloimalla tai muilla keinoin.
Evokatiivinen vuorovaikutus
on yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta kuvaava käsite. Evokatiivisessa vuorovaikutuksessa yksilön ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaiseksi hänen ympäristönsä muodostuu esimerkiksi toisten ihmisten yksilöstä tekeminen tulkintojen kautta.
F
Faktori
Muuttujajoukon yhteisvaihtelun taustalla oleva piilevä tekijä tai syy, joka selittää yhteisvaihtelua.
Faktorianalyysi
Psykologi Charles Spearmanin kehittämä tilastollinen monimuuttujamenetelmä, jonka avulla tarkastellaan useiden muuttujien samanaikaista yhteisvaihtelua ja niiden taustalla vaikuttavia piileviä tekijöitä.
Fenotyyppi
eli ilmiasu, joka on geenien ja ympäristön vuorovaikutuksen tulosta.
Flynnin ilmiö
Teollistuneissa maissa, älykkyyden testaamisen alkamisesta lähtien havaittu älykkyysosamäärien ja älykkyyden kohoaminen.
Frustraatio-aggressio -hypoteesin
mukaan aggressiivisuuden syynä on frustraatio eli turhautuminen.
G
Geeniekspressio
Geenien vaikutuksen ilmentyminen.
Genotyyppi
eli perimä on yksilön vanhemmiltaan perimien geenimuotojen muodostama kokonaisuus.
H
Haastattelu
on tutkimusmenetelmä, jossa ihmistä voidaan pyytää kertomaan itsestään vapaasti tai ennalta laadittujen teemojen ja kysymysten avulla.
Hahmotuskyky
Älykkyyden alalaji, kyky hahmottaa visuaalisten kohteiden keskinäisiä suhteita tai etäisyyksiä sekä oman ruumiin liikkeitä.
Henkilökohtainen identiteetti
on identiteetin osa-alue; vastaa kysymykseen ”kuka minä olen” kuvaamalla yksilön taipumuksia, luonteenpiirteitä ja muita ominaisuuksia.
Henkilökohtaiset projektit
ovat yksilön toiminnan taustalla olevia päämääriä ja tavoitteita.
Houkuttelevuus
motivaatiotutkimuksen käsitteenä viittaa siihen, kuinka palkitsevana, haluttavana ja merkityksellisenä tavoite koetaan.
Huijarisyndrooma
Ihmisen käsitys siitä, että hänen saavutuksensa eivät heijasta hänen todellisia kykyjään vaan ovat seurausta ulkoisista tai satunnaisista tekijöistä, minkä vuoksi ihminen pelkää todellisen osaamattomuutensa lopulta paljastuvan muille ja ihmettelee, kun näin ei kuitenkaan tapahdu.
Humanistinen psykologia
korostaa yksilön kasvun ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Suuntauksen keskeisiä edustajia olivat Abraham Maslow, Carl Rogers ja Viktor Frankl.
I
Id
eli viettipohja. Psykodynaamisen psykologian käsite. Tiedostamattomia, perustavia viettejä, kuten seksuaalisia tai aggressiivisia yllykkeitä, sisältävä psyyken perusosa.
Identiteetti
Perustava käsitys siitä, kuka minä olen. Identiteetti koostuu henkilökohtaisesta ja sosiaalisesta identiteetistä.
Ihanneminä
Käsitys siitä, millainen haluaisin olla.
Implisiittinen asenne
Asenne, jota ihminen ei itse tiedosta, mutta joka näkyy hänen käyttäytymisessään.
Implisiittinen persoonallisuusteoria
tarkoittaa arkiajattelussa ilmeneviä käsityksiä siitä, mitkä persoonallisuuden piirteet liittyvät toisiinsa.
Individualismi
Yksilön korostaminen yhteisöllisyyden kustannuksella.
Individualistinen kulttuuri
Kulttuuri, jossa yksilön ominaisuudet ja tavoitteet korostuvat.
Informaatiovaikutus
Ryhmän jäsenet hyväksyvät enemmistön esittämät näkemykset ja mukauttavat mielipidettään niiden suuntaan.
Itsemääräytymisteoria
on Decin ja Ryanin motivaatioteoria, jossa sisäisen motivaation muodostumista kuvataan autonomia, pätevyyden kokeminen ja yhteenkuuluvuuden kautta.
Itsensä toteuttava ennuste
Ilmiö, joka syntyy, kun oletukset ohjaavat ihmisten toimintaa niin, että yksilön toiminta alkaa vastata ennustetta.
Itsetuntemus
viittaa yksilön kykyyn tunnistaa oman mielensä tapahtumia, omia taipumuksiaan ja persoonallisuutensa piirteitä.
Itsetunto
Käsitys omasta arvosta.
J
Johtajuus
on sosiaalista vaikuttamista eli toimintaa, joka pyrkii muuttamaan toisten ihmisten asenteita ja käyttäytymistä.
Joukkoharha
Yksilö kokee olevansa joukossa ainoa, joka kokee tilanteen tietyllä tavalla.
Joustava älykkyys
Raymond Cattellin esittämä älykkyyden alalaji. Joustava älykkyys viittaa kykyyn päätellä loogisesti, soveltaa ja ratkaista ongelmia sellaisissa tilanteissa, jotka ovat uusia ja joihin ei ole voinut ennalta valmistautua esimerkiksi opiskelemalla.
Julkilausuttu normi
Ryhmän tai yhteisön sääntö, joista on yhdessä sovittu, esimerkiksi laki, järjestyssääntö tai suullinen sopimus.
Järkeillyn toiminnan lähestymistapa
korostaa ihmisen omien käsitysten ja aikomusten merkitystä sille, käyttäytyykö yksilö asenteidensa mukaisesti.
K
Kasvotyö
Käsite, jolla viitataan kasvojen säilyttämiseen tähtääviin esityksiin vuorovaikutustilanteessa.
Kehominäkuva
Käsitys siitä millainen kehoni on ja mihin se pystyy.
Kenttäkoe
on luonnollisessa ympäristössä toteutettu, kokeellista tutkimusasetelmaa jäljittelevä tutkimus, jossa muuttujien kontrollointi on käytännön syistä rajatumpaa.
Keskeiset henkilökohtaiset projektit (core projects)
tarkoittavat motivaatiotutkimuksessa yksilön erityisen merkityksellisiä ja monella tavalla toimintaan vaikuttavia tavoitteita ja päämääriä.
Kiteytynyt älykkyys
Raymond Cattellin esittämä älykkyyden alalaji. Kiteytynyt älykkyys kuvaa yksilön elämänsä aikana oppimien asioiden kokonaisuutta ja hänelle karttunutta tietoa, kuten asiantuntemusta, yleistietoa ja yleissivistystä.
Kognitiivinen psykologia
Psykologian osa-alue, joka tutkii kognitiivisia toimintoja tai joka muita aiheita tutkittaessa painottaa kognitiivisten toimintojen eli tiedon käsittelyn osuutta ihmisen toiminnan ymmärtämisessä.
Kognitiivinen vallankumous
Psykologiatieteen historiassa noin 1960-luvulla alkanut käänne, jonka seurauksena ulkoisen käyttäytymisen tutkimisesta (behaviorismi) siirryttiin mielen sisäisten toimintojen, erityisesti kognition eli tiedon prosessoinnin tutkimiseen. Tietotekniikan kehittyminen siivitti sekä filosofien että psykologian ajattelua.
Kognitiivisen dissonanssin teoria
olettaa, että ihminen pyrkii sisäiseen tasapainoon, jota ei ole, jos ajatukset ja käyttäytyminen ovat keskenään ristiriidassa, eli toiminta ei vastaa asennetta.
Kognitio
tarkoittaa tiedon prosessointia. Siihen kuuluvia toimintoja ovat muun muassa havaitseminen, tarkkaavaisuus, ajattelu, muisti, oppiminen ja ongelmanratkaisu.
Koheesio
eli ryhmän kiinteys viittaa ryhmän kykyyn pysyä koossa.
Kokeellinen tutkimus
eli (psykologinen) koe on syy–seuraus-yhteyksien tutkimuksiin soveltuva tutkimusote, jossa verrataan koeryhmän ja vertailuryhmän reaktioita hallituissa olosuhteissa.
Kollektivismi
Yhteisön asettaminen yksilön edelle.
Kollektivistinen kulttuuri
Kulttuuri, jossa yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet korostuvat.
Konformisuus
Enemmistön näkemyksiin mukautuminen.
Kontaktihypoteesin
mukaan ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa eri ryhmiin kuuluvien yksilöiden välisen kohtaamisen kautta.
Konvergentti ajattelu
Luovan ajattelun muoto, jossa ideoita tarkastellaan kriittisesti.
Korrelaatio
on muuttujien välinen yhteisvaihtelu.
Kvalitatiivinen
eli laadullinen.
Kvantitatiivinen
eli määrällinen.
Kypsyttelyvaihe
Luovan toiminnan vaihe, jossa mieli ei aktiivisesti käsittele aihetta.
Käyttäytymisgenetiikka
Tieteenala, joka pyrkii selvittämään perintötekijöiden vaikutusta ihmisen toimintaan.
Käytännöllinen älykkyys
Robert Sternbergin esittämä älykkyyden alalaji, kyky sopeutua ympäristöön, esimerkiksi valita omille taipumuksille sopiva ympäristö tai vaikuttaa ympäristöön.
L
Laadullinen tutkimus
on tutkimusta, jossa tutkittavia ilmiöitä pyritään kuvailemaan ja ymmärtämään moniulotteisesti tutkimusaineiston laadullisia piirteitä tarkastelemalla.
Likert-asteikko
Kyselyissä usein käytetty asteikko, jonka avulla vastaaja arvioi suhtautumistaan erilaisiin väittämiin.
Luova älykkyys
Robert Sternbergin esittämä älykkyyden alalaji, kyky nähdä asioita täysin uudella tavalla ja panna uusia ideoita käytäntöön.
Luovuus
Ihmisen kognition ominaisuus, joka edistää hänen sopeutumistaan uusiin olosuhteisiin.
M
Mallioppiminen
on alun perin ehdollistumisen yhteydessä käytetty käsite, jolla tarkoitettiin sitä, että myös toisen toimijan saamien rangaistusten tai palkkioiden havaitseminen vaikuttaa toimintaa havainnoivan henkilön käyttäytymiseen vahvistavasti tai heikentävästi. Käsitettä voidaan käyttää myös laajemmassa merkityksessä tarkoittamaan muunkinlaista toisen ihmisen toiminnan perusteella tapahtuvaa oppimista.
Mantelitumakkeet
Aivojen ohimolohkojen sisäosassa sijaitsevat alueet, joilla on keskeinen osa uhkaavien ärsykkeiden käsittelyssä.
Menestyksellisen älykkyyden teoria
Robert Sternbergin kriittinen älykkyysnäkemys, jonka mukaan perinteinen testiälykkyys ei takaa, että ihminen menestyy elämässään. Stenbergin mukaan tarvitaan myös luova ja käytännöllistä älykkyyttä.
Mentaalinen ikä
Lapsen suoriutumisen taso Binet–Simon-älykkyystestissä.
Mentaalinen rotaatio
Älykkyyden alalaji, kyky kuvitella ja käännellä mielessään erilaisia objekteja.
Mielen teoria
viittaa kykyyn erottaa toinen itsestä erillisenä toimijana, jolla on omat tavoitteensa ja näkökulmansa.
Minuus
on ihmisen omaa olemassaoloa koskevien kokemusten ja hänen itseensä liittämien havaintojen ja uskomusten muodostama kokonaisuus.
Minäkuva
on käsitys itsestä, usein jotakin suppeampaa teemaa koskevien uskomusten kokonaisuus (esim. suoritusminäkuva, kehominäkuva).
Minäkäsitys
Itseä koskevien uskomusten muodostama kokonaisuus.
Monitahoisuus
tarkoittaa narratiivisessa psykologiassa kertomusta, jota ei ole yksinkertaistettu, vaan johon voi sisältyä monen suuntaisia kehityskulkuja ja esimerkiksi ristiriitaisia toiveita ja tunteita.
Motivaation rakentaminen
Yksilön keinot vaikuttaa oman motivaationsa muodostumiseen.
Määrällinen tutkimus
on tutkimusta, jossa tutkittavat ilmiöt on muutettu lukuina mitattavaan muotoon; yleisin tapa tehdä tutkimusta.
N
Narratiivi
on tarinamuotoinen tapa hahmottaa maailmaa.
Narratiivinen identiteetti
McAdamsin teorian käsite, joka tarkoittaa yksilön omasta elämästään kertomaa kokonaisvaltaista tarinaa, jonka valossa hän rakentaa käsityksen siitä, kuka hän on.
Narratiivinen taso
McAdamsin teorian kuvaustaso, jolla persoonallisuutta kuvataan yksilön narratiivisen identiteetin ja elämäntarinan näkökulmasta.
NESTA
on lyhenne sanoista neuroottisuus, ekstroversio, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus kokemuksille. Ne ovat Big Five -mallin ulottuvuudet.
Neuroottisuus
eli tunne-elämän epätasapainoisuus.
Normaalijakauma
Tilastollinen jakauma (kellokäyrä, Gaussin käyrä), joka kuvaa luontoon ja ihmisen käyttäytymiseen liittyvien ilmiöiden esiintymistä.
Normatiivinen otos
Psykologisen testin standardoinnissa tarvittava, edustava tilastollinen otos ihmisjoukosta eli populaatiosta, jota testillä on tarkoitus tutkia (esimerkiksi suomalaisista).
Normatiivinen vaikutus
Ryhmän jäsenet mukauttavat mielipidettään ryhmän enemmistön edustaman näkemyksen suuntaan, koska eivät halua erottautua joukosta tai horjuttaa ryhmän yhtenäisyyttä.
Normi
Ryhmässä jaettu käsitys siitä, miten ryhmän jäsenten kuuluu käyttäytyä.
O
Objektiminä
Minuuden yhtä ulottuvuutta kuvaava käsite, joka viittaa minuuden havaittuun puoleen, itseen havaintojen ja arvioiden kohteena.
Observoida
eli havainnoida. Observointi on laadullinen tutkimusmenetelmä.
Ohikulkijavaikutus
Ilmiö, jossa auttamisen ja näin ollen myös avun saamisen todennäköisyys pienenee mitä enemmän ihmisiä on paikalla.
Oikeudenmukaisen maailman hypoteesi
Taipumus selittää ikäviä tapahtumia sillä, että ihmiset ovat jollain tavalla ansainneet ne.
Oman edun attribuutiovääristymä
Taipumus selittää omaa onnistumista sisäisillä ja pysyvillä tekijöillä ja epäonnistumista ulkoisilla ja/tai väliaikaisilla tekijöillä.
Opittu avuttomuus
Ilmiö, jossa aiemmat kokemukset vaikutusmahdollisuuksien puutteesta, johtavat passivisuuteen myös uusissa olosuhteissa, joissa vaikutusmahdollisuuksia olisi enemmän.
Optimistinen tutkintatyyli
viittaa yleistyneeseen taipumukseen ennakoida tapahtumille myönteistä lopputulosta.
P
Passiivinen aggressio
Defenssi, jossa yksilö samanaikaisesti kärsii itse ja rankaisee toisia ihmisiä.
Peilisolu
Pääosin motorisella aivokuorella sijaitseva hermosolu, joka aktivoituu toisen toimintaa havainnoitaessa.
Periytyvyysaste
Tutkimuksen tuloksena saatava arvio siitä, kuinka suuri osa tietyn ominaisuuden vaihtelusta selittyy geneettisillä tekijöillä.
Persoonallisuuspiirre
kuvaa ihmisen suhteellisen pysyvää tapaa ajatella, tuntea ja toimia.
Persoonallisuuspsykologia
on psykologian osa-alue, jossa tutkitaan persoonallisuuseroja ja selitetään niiden muodostumista.
Persoonallisuustesti
on tieteellistä tutkimusta ja psykologin ammatillista käyttöä varten laadittu tehtäväsarja, jolla voidaan arvioida ihmisen psyykkistä tilaa ja hänen persoonallisuuttaan.
Pessimistinen tutkintatyyli
viittaa yleistyneeseen taipumukseen ennakoida tapahtumille huonoa lopputulosta.
Piilonormi
Sopivaa käyttäytymistä koskeva oletus, jota ryhmän jäsenet noudattavat jopa huomaamattaan.
Piirretaso
McAdamsin teorian kuvaustaso, jolla persoonallisuutta kuvataan yksilön eri tilanteissa ilmaisemien persoonallisuuden piirteiden näkökulmasta.
Pitkittäistutkimus
Psykologian tutkimusote, jossa samoja henkilöitä seurataan usealla ajallisesti erillisellä mittauskerralla.
Poikittaistutkimus
Psykologian tutkimusote, jossa samalla mittauskerralla kerätään useita eri ikäryhmiä käsittävä aineisto.
Positiivinen psykologia
on humanistisen psykologian pohjalta muodostunut psykologian suuntaus, jossa tutkitaan ihmisen voimavaroja, hyveitä ja vahvuuksia sekä psyykkistä hyvinvointia ja onnellisuutta ylläpitäviä tekijöitä.
Proaktiivinen vuorovaikutus
on yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta kuvaava käsite. Proaktiivisessa vuorovaikutuksessa yksilön ominaisuudet vaikuttavat siihen, minkälaisiin ympäristöihin hän hakeutuu.
Profiilityö
Verkkovuorovaikutuksessa tapahtuva kasvotyö.
Projektiivinen testi
on tehtäväsarja, jossa henkilöä pyydetään reagoimaan monitulkintaiseen ärsykkeeseen, esimerkiksi kuvaan tai täydennettävään lauseeseen. Menetelmä perustuu oletukseen, että ihminen heijastaa eli projisoi omia ominaisuuksiaan kyseiseen ärsykkeeseen.
Prosessointinopeus
Älykkyyden muoto, joka ilmenee kykynä käsitellä tietoa ja reagoida ympäristön ärsykkeisiin nopeasti. Kyky voi ilmetä esimerkiksi nopeana päättelykykynä, päässälaskutaitona tai kykynä lukea nopeasti.
Prososiaalisuus
tarkoittaa vapaaehtoista, toisia hyödyttävää toimintaa.
Psykoanalyysi
on Sigmund Freudin kehittämä psyykkisten häiriöiden pitkäkestoinen ja intensiivinen hoitomuoto. Käsitettä käytetään myös Freudin teoriasta.
Psykodynaaminen psykologia
Ks. psykodynaamiset teoriat.
Psykodynaamiset teoriat
ovat joukko psykologisia teorioita, jotka pohjaavat Sigmund Freudin ajatteluun ja joissa korostetaan tiedostamattoman mielen merkitystä ihmisen toiminnan ymmärtämisessä.
Puolustuskeino
Ks. defenssit.
Pystyvyysuskomukset
eli minäpystyvyysuskomukset ovat ihmisen käsityksiä siitä, mihin hän kykenee ja mikä on hänelle mahdollista.
Pätevyys
Sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö kokee itsensä osaavaksi, toiminta koetaan vahvemmin sisäisesti motivoivana.
R
Raven-testi
John C. Ravenin 1930-luvulla kehittämä, kuvamatriiseihin perustuva älykkyystesti, joka soveltuu erityisesti joustavan älykkyyden mittaamiseen.
Reaktiivinen vuorovaikutus
on yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta kuvaava käsite. Reaktiivisessa vuorovaikutuksessa yksilön ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten hän tulkitsee ympäristötekijöitä ja kuinka hän reagoi niihin.
Realistisen konfliktin teorian
mukaan sisäryhmää suositaan tilanteissa, joissa molemmat ryhmät tavoittelevat samoja niukkoja resursseja.
Reliabiliteetti
tarkoittaa mittauksen luotettavuutta ja tarkkuutta. Ks. myös ekologinen validiteetti.
Ristiinkategorisointi
Ennakkoluulojen vähentäminen etsimällä ryhmäjäsenyyksistä yhteisiä, toisiaan leikkaavia ryhmäjäsenyyksiä.
Rooli
tarkoittaa odotuksia, jotka ryhmä kohdistaa tietyn jäsenensä käyttäytymiseen.
Rooliristiriita
Tilanne, jossa joko samaan rooliin tai eri rooleihin liittyvät odotukset ovat ristiriidassa.
RO-testi
Rorschachin mustetahrat, projektiivinen persoonallisuustesti.
Ryhmä
muodostuu, kun joukko ihmisiä alkaa toimia saman tavoitteen saavuttamiseksi.
Ryhmäajattelu
tarkoittaa ilmiötä, jossa ryhmän päätöksenteossa pyritään yksimielisyyteen sen sijaan, että otettaisiin erilaiset näkökulmat huomioon.
Ryhmäpolarisaatio
Ilmiö, jossa ryhmän näkemys siirtyy eli polarisoituu siihen suuntaan, jossa ryhmän enemmistön kanta alun perin oli.
Ryhmäsamastuminen
Yksilön kokemus kuulumisesta johonkin ryhmään.
S
Saavutettavuus
motivaatiotutkimuksen käsitteenä viittaa siihen, kuinka todennäköiseltä tavoitteen saavuttaminen käytettävien resurssien valossa vaikuttaa.
Semanttinen erottelu
Kyselyissä käytetty menetelmä, jossa vastaajalle esitetään adjektiivipareja, joiden sopivuutta kuvaamaan tiettyä asiaa vastaaja arvioi.
Sensitiivisyys
eli herkkyys liittyy sekä aistien toimintaan että sosiaalisiin suhteisiin.
Sijaiskokemukset
Banduran sosiokognitiiviseen teoriaan liittyvä käsite, joka viittaa siihen, että ihminen muokkaa pystyvyysuskomuksiaan seuraamalla toisten ihmisten, erityisesti samaistumisen kohteena olevien henkilöiden, onnistumisia ja epäonnistumisia.
Sisäinen motivaatio
on kyseessä silloin, kun toiminta koetaan arvokkaana sen itsensä tähden tai siksi, että se kytkeytyy yksilön itsensä valitsemiin tärkeisiin arvoihin.
Sisäiset mallit
ovat kokemusten ja tulkintojen pohjalta muodostuneita käsityksiä todellisuudesta. Sisäiset mallit suuntaavat havaintoja ja ajattelua.
Sisäryhmäidentiteetti
Ryhmän jäsenten käsitys kuulumisesta samaan ryhmään.
Sisäryhmä–ulkoryhmä
Yksilön sisäryhmän muodostavat ne ihmiset, joiden kanssa yksilö jakaa sosiaalisen identiteettinsä eli joihin hän samastuu. Ulkoryhmään kuuluvat puolestaan ne ihmiset, joihin hän ei koe samastuvansa.
Skeema
Ks. sisäiset mallit.
Sosiaalinen identiteetti
Identiteetin osa-alue, joka vastaa kysymykseen ”kuka minä olen” viittaamalla yksilölle tärkeisiin ihmissuhteisiin, ryhmiin ja sosiaalisiin kategorioihin. Se sisältää siis ne minäkäsityksen puolet, jotka yhdistävät yksilön tiettyyn ryhmään kuuluviin ihmisiin.
Sosiaalinen kategoria
Ihmisten luokittelu pohjautuen jaettuihin käsityksiin siitä, millaisia tiettyyn kategoriaan kuuluvat ihmiset ovat. Jäsenyys on tyypillisesti pitkäkestoista eikä aina itse valittua.
Sosiaalinen minäkäsitys
Käsitys itsestä muiden silmin nähtynä.
Sosiaalinen vertailu
on omien ja muiden käsitysten, asenteiden, kykyjen ja tunteiden vertailua.
Sosiaalisen identiteetin teoria
olettaa, että yksilön itsetunto on riippuvainen sisäryhmän sosiaalisesta asemasta. Yksilö pyrkii rakentamaan sisäryhmästään ulkoryhmistä erottuvaa ja myönteistä kuvaa.
Sosiaalistuminen
Kokonaisvaltainen tapahtumasarja, jonka kautta kehittyvästä yksilöstä tulee oman sosiaalisen ryhmänsä ja kulttuurinsa täysivaltainen jäsen.
Sosioekonominen asema
Yksilön koulutustausta, tulotaso ja ammattiasema, asema yhteiskunnassa.
Sosiokognitiivinen teoria
Banduran kehittämä persoonallisuusteoria, joka korostaa ihmisen monensuuntaista vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.
Standardoiminen
tarkoittaa testin vakioimista sen mukaan, miten vastaukset keskimäärin jakaantuvat laajassa joukossa. Tätä tietoa käytetään hyväksi yksilön testitulosten tulkinnassa.
Standardoitu testi
Jossakin ihmisjoukossa eli populaatiossa vertailukelpoinen eli luotettavasti yksilöiden välisiä eroja kuvaava psykologinen testi.
Status
Asema ryhmässä.
Stereotypia
Ryhmäjäsenyyteen pohjautuva oletus yksilön ominaisuuksista tai käyttäytymisestä.
Stereotypiaetu
Edullinen asema, josta nauttii ihmisryhmä, jota jokin kielteinen stereotypia ei koske.
Stereotypiauhka
Kulttuurissa vallitseva jotakin ihmisryhmää koskeva kielteinen ennakkoluulo.
Strateginen optimismi
on realististen myönteisten mielikuvien ylläpitämistä ja liiallista tilanteen pohdinnan välttämistä.
Subjektiminä
Minuuden yhtä ulottuvuutta kuvaava käsite, joka viittaa minuuden kokemukselliseen puoleen, kokemukseen omasta olemassaolosta ja itsestä havaintojen tekijänä ja toimijana.
Suhteellisen deprivaation teoria
olettaa, että sisäryhmän nykyisen tilanteen ja sen menneisyyden tai odotusten vertailun tuloksena koettu puute lisää ulkoryhmän syrjintää.
Superego
eli yliminä. Psykodynaamisen psykologian psyyken osa, joka edustaa vanhempien ja yhteiskunnan odotuksista sisäistettyjä vaatimuksia.
T
Tahdonalainen itsesäätely
tarkoittaa yksilöllisiä eroja kyvyssä säädellä tarkkaavaisuutta, tunteita ja käyttäytymistä.
TAT
Thematic Apperception Test, projektiivinen persoonallisuustesti.
Tavoitteiden taso
McAdamsin teorian kuvaustaso, jolla persoonallisuutta kuvataan yksilön motivaation ja hänelle tärkeiden arvojen ja tavoitteiden näkökulmasta.
Tehtävätavoite
Ryhmän päämäärä, jossa korostuu se tavoite, jota varten ryhmä on muodostettu (esimerkiksi työryhmä) tai se toiminta, jota ryhmä tekee yhdessä (esimerkiksi elokuvan katsominen ystäväporukassa).
Temperamentti
on yksilön synnynnäinen tapaa reagoida sekä ympäristöön että omiin sisäisiin tiloihinsa, kuten nälkään, väsymykseen ja kipuun.
Todentamisvaihe
Luovan toiminnan vaihe, jossa idea saa selkeän ja tarkan muodon ja se voidaan toteuttaa.
Toiminnanohjaus
Yksilön kyky säädellä käyttäytymistään ja tarkkaavaisuuttaan siten, että tavoitteellinen toiminta mahdollistuu.
Tulkintatyyli
tarkoittaa sisäisiin malleihin perustuvaa taipumusta tarjota samanlaisia selityksiä useille erilaisille tapahtumille.
Tunnetavoite
Ryhmän päämäärä, jossa korostuu yhdessä viihtyminen ja ryhmän jäsenten tarpeisiin vastaaminen.
Työmuisti
Lyhytkestoinen ja kapasiteetiltaan rajattu muistin osa, ”mielen työpöytä”, jossa ovat aktiivisina kullakin hetkellä tietoisina olevat asiat.
U
Uhkateoria
katsoo, että sisäryhmän suosiminen aiheutuu uhasta, joka koetaan ulkoryhmän aiheuttamaksi.
Ulkoinen motivaatio
on kyseessä silloin, kun toiminnan seuraukset, kuten tiedossa olevat palkkiot, motivoivat toimintaa; ulkoisesti motivoitua toimintaa ei tehdä toiminnan itsensä vuoksi, vaan välineenä johonkin toiseen päämäärään.
V
Validiteetti
eli pätevyys tarkoittaa sitä, mitataanko juuri niitä ominaisuuksia, joita halutaan mittaavan.
Valmistautumisvaihe
Luovan toiminnan ensimmäinen vaihe, jossa perehdytään alaan tai aihealueeseen, jolla luovuus ilmenee. Seuraavat vaiheet ovat kypsyttely- ja todentamisvaihe.
Valtaetäisyys
viittaa siihen, kuinka suuri merkitys ihmisten välisellä arvojärjestyksellä on ja miten helposti kulttuurin jäsenet sen hyväksyvät.
Vastavuoroisten vaikutusten malli
Banduran sosiokognitiiviseen teoriaan liittyvä malli, jossa ihmisen toimintaa kuvataan käyttäytymisen, sisäisten tekijöiden ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen valossa.
Vastuun hajaantuminen
Ilmiö, jossa yksilö tulkitsee muiden ihmisten läsnäollessa tilanteen niin, ettei omalla toiminnalla ole merkitystä tilanteen kannalta tai että auttaminen on jonkun toisen vastuulla.
Viiden suuren piirteen teoria
tarkastelee persoonallisuutta ulottuvuuksilla, joita ovat neuroottisuus, ekstroversio, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus kokemuksille.
Viisaus
Kyky ajatella moraalisesti ja asettaa päämääriä tärkeysjärjestykseen.
Voikukka–orkidea-hypoteesi
Oletus, jonka mukaan geenimuoto vaikuttaa siihen, kuinka herkkä yksilö on ympäristötekijöiden suotuisille ja epäsuotuisille vaikutuksille.
Väkivalta
on yksi aggressiivisuuden muoto, joka viittaa fyysisen voiman käyttämiseen vahingoittamistarkoituksessa.
Väliintuleva muuttuja
Kontrolloimaton muuttuja, joka saattaa vaikuttaa tutkimuksen tulokseen.
Välineellinen aggressiivisuus
eli instrumentaalinen aggressiivisuus on keino jonkin päämäärän saavuttamiseksi aggressiivisen käyttäytymisen avulla.
W
WAIS
Wechsler Adult Intelligence Scale, psykologi David Wechslerin 1955 kehittämä älykkyystesti.
Y
Yhteenkuuluvuus
Sisäisen motivaation syntymisen kannalta merkittävä piirre; kun yksilö kokee kuuluvansa yhteisöön ja hyödyttävänsä sitä oman toimintansa kautta, toiminta koetaan vahvemmin sisäisesti motivoivana.
Yleisälykkyys
Charles Spearmanin löytämä yleisälykkyys (g-faktori), jonka ajatellaan selittävän sitä, että kaikenlaiset, myös eri tyyppiset älykkyystehtävät (esimerkiksi lasku- ja sananselitystehtävät) korreloivat keskenään positiivisesti.
Yleistetty vaihto
on koko yhteisön tasolle yleistettyä, vastavuoroisuutta odottavaa auttamista.
Ä
Älykkyys
Yksilön kognitiivinen suorituskyky. Piirre, joka kuvaa hänen kykyään ratkoa ongelmia ja oppia.
Älykkyysosamäärä
Älykkyystestin tuloksena saatava kognitiivista suorituskykyä kuvaava luku, joka on suhteutettu tietyn ihmisjoukon (populaation) keskimääräiseen tulokseen.
Älykkyysprofiili
Älykkyystestin sisältämien eri tyyppisten tehtäväkokonaisuuksien erittely, joka kertoo kokonaisälykkysosamäärää tarkemmin yksilön vahvuuksista ja heikkouksista.
Älykkyystesti
Psykologian tutkijoiden koostama ja psykologien käyttämä standardoitu kognitiivista suorituskykyä mittaava tehtäväkokonaisuus. Ks. myös standardoitu testi.
Älyllinen kiinnostuneisuus
Älykkyyteen yhteydessä oleva persoonallisuuden avoimuuden puoli: kiinnostus erilaisia arvoja ja ideoita kohtaan, uteliaisuus, oppimisen tarve tai tiedonhalu, joka ilmenee tarpeena ajatella ja älyllisten haasteiden aktiivisena etsimisenä.
Älyllistäminen
on defenssi, jossa tunteet sivuutetaan ja sen sijaan keskitytään korostetusti tarkastelemaan tilannetta teoreettisen tiedon ja rationaalisen päättelyn avulla.