kpl 9 Viljely-yhteiskunnasta kohti kauppayhteiskuntaa

Minkä tekijöiden katsotaan muodostavan taitekohdan antiikin ja keskiajan välillä?

KESKIAIKA (yok2011)

• vuosina 400 - 1500 (antiikki 800 eKr. - 400 jKr.)

• kansainvaellukset 375 → hunnien hyökkäykset

• rooman jako 395

• länsi-rooman tuho 476

• kauppayhteiskunta taantuu maatalousyhteiskunnaksi

• elämä syntyy maaseudulle

• kristinuskon läpimurto euroopassa 300-luvulla.

KARTANOLAITOS

• roomalaisen ja germaanisen kultturin perintö

  • roomalainen: maatilat turpeeseen sidottuine alustalaisineen

  • germaaninen: suku- ja heimoyhteisö, herra-palvelija-suhde

• maaomaisuuden arvostus nousi luontaistalouteen (rahatalous laski)

→ kartanotalous: talousmuoto, jossa omavarainen kartanoyksikkö tuotti kaiken tarvitsemansa, elämä siirtyi maaseudulle → kaupunkitalous laski

• keskuksena kartano ja kartanon herra

  • omisti myllyt, kaivot, viininpuristimet → vuokraa alustalaisille

  • tuomiovalta alueella

  • avioluvat

Kartanon viljelysmaalla työskentelevät

1. vuokraviljelijät

   • käyttöoikeus peltoon: vuokra tuotteina ja päivätyönä

2. maaorjat

   • “turpeeseen sidottuina”

   • myös oikeuksia: 1) myydä vain tilansa mukana, 2) “periä” isänsä tila

     → toi jatkuvuutta

Pellot sarkoina

• sarat kapeita, rinnatusten

  → edellytti yhteistoimintaa

  • kylvöt/kynnöt samanaikaisesti

  • vrt. kato

• kolmivuoroviljely

• laitumet ja metsät kylän ja kartanon yhteiskäytössä

• metsästys kartanoherran yksinoikeus

kpl 10 Keskiajan yhteiskunnallinen kehitys

Säätyjako Jumalan asettama

→ staattinen, “paikallaan pysyvä”

Aateli

• syntyi sotimalla keskiajalla vrt. feodaalilaitoksen syntyyn

• prilegiot eli etuoikeutetut

  • verovapaus

  • veronkeruuoikeus

  • poliittiset tehtävät

  • vain vertaiset tuomareina

    → oikeuksia enemmän kuin velvollisuuksia

Papisto

• privilegiot

  • verovapaus

  • kymmenykset

  • kirkon kirous

  • kanoninen oikeus eli kirkon oikeusjärjestelmä

• koululaitos oli kirkon ylläpitämä

  • luostarikoulut

  • katedraalikoulut

    → kirkko koulutti virkamiehensä

• selibaatti→ papisto ei periytyvä sääty

• oikeuksia enemmän kuin velvollisuuksia'

Porvaristo

• syntyy noin 100-luvulla kaupan, kaupunkien ja rahatalouden elpyessä

• kauppiaat ja käsityöläiset (porvarioikeudet)

• veronmaksuvelvollisuus

Talonpojat

• ajatus: kuningas läänitti maan → läänin mukana talonpojat

• talonpoikia oli kolmea tyyppiä:

1. vapaat talonpojat

2. vuokraviljelijät

   • viljelivät kartanonherran maata = maksoivat vuokraa

3. “turpeeseen sidotut” maaorjat

   • ei muutto-oikeuksia

   • oikeuksia:

     • myytiin maan mukana

     • poika “peri” isänsä maan

   • Suomessa ei maaorjuutta!!!

• veronmaksuvelvollisuus (sadosta jopa 50-75% veroihin)

  • kruunulle/kuninkaalle

  • aatelille feodaalimaksuina

  • kirkolle kymmenyksinä

• enemmän velvollisuuksiia kuin oikeuksia

Miksi Euroopan feodaaliyhteiskunta syntyi, miten se toimi ja miksi se päätyi?

Feodaali-l. läänityslaitos

• lääninherran kartanosta tuli yhteiskunnan keskus → kartanotalous

• sisäiset ja ulkoiset uhat →

  ratsuväen tarve kasvoi →

  kallista →

  suurtilalliset pystyivät varustamaan →

  palkkioksi tilallisille maata

  • vrt. luontaistalous, ei rahaa

• myös hallintomiesten tarve

• aluksi läänitys L. Feudum saajan elinajaksi, myöhemmin perinnöllisesti

• syntyy ensimmäinen sääty aateli(sto)

  → euroopan aatelisto “synny sotimaan”

kuningas

• antaa perustamisluvan ja etuoikeudet kaupungeille

• antaa maan ja arvonimen aatelistolle

alavasallit

• lääninherran oli autettava/suunniteltava vasalliaan

• vasallille kuului sotapalvelus, hovipalvelut, osallistuminen lunnaisiin

ritaristo

• hallinto

• talous

  • lääninherralla oikeus tulleihin, verotusoikeus, verovapaus, rahanlyönti → aatelissäädyn perusta

• oikeusjärjestelmä

  • lääninherralla tuomio

Seurauksia

• kuninkaan valta heikkeni

• valtakunta pirstoitui

• suurvasallien kilpailu vallasta → jatkuvat sodat

• syntyi säätyjako (aatelisto, papisto, (porvaristo) ja talonpojat)

• edisti maaorjuutta

  • ajattelutapa: kuningas antoi vasallille herruuden maahan että sen talonpoikiin

• vaikeutti kauppaa

  • tullit, kulkumaksut

  • erilaiset rahat, paino- ja mittajärjestelmät

Miksi feodalismi päättyi?

1. → 1350-luvulla rutto tappoi neljäsosan Euroopasta

   → talonpoikia kuoli → jäljellä olevat talonpojat saivat oikeuksia

2. kaupungistuminen kiihtyy

3. aseet kehittyvät

   • ruuti

   • palkka-armeija

   • jalkaväki

4. valta keskittyy kuninkaalle → kansallisvaltiot

   • valtiolla rajat, oma hallinto, oma lainsäädäntö, kansa

kpl 11 Tauteja ja tekniikkaa

ihminen ja ympäristö

Ajanlaskun alussa Euroopan väkiluku oli n. 31 miljoonaa. Vuonna 1300 väkiluku Euroopassa oli n. 80 miljoonaa ja koko maailmmassa oli n. 170 miljoonaa

• Sekä syntyvyys että lapsikuolleisuus olivta suuria. Puolet syntyneistä kuoli ennen viidettä ikävuottaan. “lapsi tuo leivän tullessaan”

• Tautiepidemiat olivat yleisiä, koska hygienia oli huono. Jätteet heitettiin kaduille. Rutto eli musta surma iski 1347-1351 ja Euroopan väkiluku romahti 60 miljoonaan. Isorokko, punatauti, lavantauti ja syfilis olivat muita vakavia tauteja.

• Ravinto oli yksipuolista, Talonpoika soi leipää ja puuroja. Ylimysten ruoka ja pukeutuminen olivat yltäkylläistä, sillä varallisuuden ja säädyn tuli näkyä.

kaupunkien nousu keskiajalla

noin 900-1000-luvulla

• uusia kaupunkeja kartanoiden, linnojen, luostareiden ja vesistöjen äärelle

• ravintona maatalouden ylijäämä

  → kaupataan maaseuduilta kaupungeille

  → mahdollistaa kaupungistumisen

• kaupungit erikoistuivat; esim. Hansa Itämerellä

• Euroopassa oli 3000 kaupunkia v. 1300

  • vain muutamia tuhansia asukkaita

  • esim. Turku ja Viipuri n. 1500-2000 asukasta

• kaupungeissa käsityöläiset ja kauppiaat

  → porvaristosta uusi sääty

• valta raadilla ja pormestarilla

• oma tuomioistuin ja lait

  “kaupunki-ilma tekee vapaaksi” 1 vuosi ja 1 päivä

• täysivaltaiseksi mestariksi pääsi palveltuaan ensin oppipoikana ja kisällinä

• rahaliikennettä varten perustettu pankkilaitos italiassa 1200-luvulla